MURHA.INFO

awa kirjoitti: On ainostaan, hitaasti kehittyvä, ns. Brillen hematooma - joka sekin romuttuu siihen tietoon, että Gustafssonilla oli vasen silmä umpeen muuraantunut sairaalaan tuotaessa. Molempien silmien mustuminen selittyy sillä, että mustelma on valunut vasemmalta oikealle, koska potilas on maannut pääsääntöisesti oikealla kyljellä. Näin mustelma on ollut havaittavissa oikealla juuri silloin, kun potilas vieraili hammasklinikalla, hammaslääkärin vastaanotolla, joka totesi Brillen hematooman.

awa kirjoitti: Täytyypä hieman oikaista sinua nimimerkki Sariola -> kukaan täällä ei mielestäni kirjoittele tyyliin, että on täysin selvää kuka on syyllinen.

Listaat minut ja Hessun, kirjoittajiksi jotka yrittävät mukamas muuntaa totuutta toiseksi. Olet katsonut velvollisuudeksi oikaista nämä vääristymät, joten odotan, että myös teet sen. Toistaiseksi et ole sitä tehnyt.

Voisit aloittaa vaikka siitä, joka minua on aina tässä Gustafssonin vammakeskustelussa kiinnostanut ( ketään syyllistämättä ) - miksi Gustafsson ja hänen äitinsä vääristeli Nils Gustafssonin vammoja, huomattavasti vakavammiksi kuin mitä ne oli todellisuudessa ?

Gustafsson vääristeli vammojaan vielä 2004 vaikka hän tuolloin aivan varmasti tiesi, että hänen vammansa ei vaatineet minkäänlaista hoitoa.

Vammat ei potilasasiakirjojen mukaan vaatineet hoitoa - tämä ilmenee teksteistä, joissa kerrotaan, ettei löydy mainintaa vammojen hoidosta - muistaakseni Tuomisen lausumana tuo tieto. (hän on nähnyt Gustafssonin potilasasiakirjat) Hyväasentoiset murtumalinjat ei vaadi hoitoa.

Vammakeskustelu on mielenkiintoinen ja Gustafsson on siinä aika omituisessa asemassa. Hän valemuistoineen ja muistamattomuuksineen joutuu outoon valoon, koska hänen vammansa on hyvin tiedossa ja ne ei nykytiedon mukaan aiheuta tuonkaltaisia oireita.

Hänen vammansa ei tietenkään häntä syyllistä - mutta käyttäytyminen ja asioista kertominen on eriskummallista, aina vuodesta -60 tähän vuoteen 2004.

- hymm -

Hessu52 kirjoitti:
Lähetetty: Ke Hel 06, 2008 8:04 pm Viestin aihe:

No kun yhden häirikön saahiljaiseksi, niin toinen aloittaa.

Sinä et ole tainnut inttiä käydä ainakaan -60 luvulla.

Kyllä tuo kalsarihomma on ihan totta, muistan vielä ne luukun alumiiniset napitkin, joita joutui aina ompelemaan kiinni, jos halusi pitää kalsarinsa ylhäällä.

Meillä oli vanikkalaatikonkin kyljessä parasta ennen kyltti 1944, kivääreitä oli kaksi, joista pystykorvaaa käytettiin ammunnoissa ja muissa "palvelutehtävissä" nk. "Pitkää Betsyä", jonka piippuun stanssattu vm. oli 1872 ja sen perä raapi lyhyemmillä kavereilla pitkin maata.

Tämä tietenkin kähmyaikaan, AU-koulun jälkeen sitten helpotti, kun me ryhmyrit saimme vanhat Stenit, eli kertakäyttökonepistoolit, toisesta maailmansodasta nekin.

Niihin ei saanut edes paukkupateja, vaan piti ammuttaessa huutaa laukaus laukaus laukaus, jos sarjatulta ampui, kertatulessa riitti yksi laukaus huuto.

Toivottavasti en tullut paljastaneeksi liikaa sotasalaisuuksia, joista joutuu vastuuseen.

konsta kirjoitti:Avasin uuden ketjun lähinnä kevennysmielssä.

Mariacka kirjoitti:Musseruskanlautta on mielestäni huvittavuudessaan parhaasta päästä.

Mariacka kirjoitti:Musseruskanlautta on mielestäni huvittavuudessaan parhaasta päästä.

Mariacka kirjoitti: ..... Olen tästä hieman eri mieltä. Mielestäni ihmisen tulee hyvin tietää omat vammansa, jos niitä viikkokausia sairaalassakin on muka hoidettu.

..... Hoitojakson pituuskaan ei kerro vammojen vakavuudesta .....

Sariola kirjoitti:Sairaalassahoitoaika luonnollisesti korreloi vamman vakavuuteen. Sekin on fakta.

Mariacka kirjoitti:Jutun asiakirjoissa on myös maininta siitä (Servo?), että siihen aikaan osastosta vastaava ylilääkäri makuutti potilaita pitkään eikä siitä voida tehdä päätelmiä vammojen vakavuudesta. Viikko NG:n sairaalassaoloajasta kului PEG-kuvauksesta, ei niinkään vammoista toipumiseen.

Mutta mukavaa tietysti, jos olen voinut huvittaa joitakuita kirjoituksillani.

Sariola kirjoitti: On tietysti täysin selvää, että hoitoajan pituus ja vammojen vakavuus korreloivat keskenään!