Aamulehden pääuutinen: vanhusten sairaanhoito tulisi lopettaa kustannussyistä

[MrAhab]

"Sydän on oikealla" - vai miten se kokkareiden vanha mainoslause meni? Nyt alkavat paljastella, ettei heillä ole sydäntä ensinkään.

Kirjoitus vaikuttaa yksityisen ajattelijan halvalta heitolta, mutta sillä testataan reaktioita. Valittu ajankohta kertoo sekin jotain.

Mistähän iästä alkaen kansalaiselta evättäisiin julkinen sairaanhoito? Ihan heti vanhuuseläkkeelle päästyä vai tulisiko hoidon evääminen myös osaksi kantasuomalaisten työttömien aktiivimallia? Tekevätkö kokoomuslaiset lääkärit aatteen airueina jo omia kenttäkokeitaan?

Tuollainen kirjoittelu pääministeripuolueen lehdessä ei ainakaan innosta verojen maksuun.

Meiltä, jotka emme kuulu työterveyshuollon piiriin, julkinen sairaanhoito on jo osin evätty; jonot on pitkät, aikoja ei saa, edes puhelimella ei saa ketään kiinni, eikä soittopyyntöihin välttämättä vastata koskaan. Se millaista hoitoa saat ja miten nopeasti, riippuu ihan siitä onko sairausukuluvakuutus, jolloin marssit tai roudaat penskasi suoraan pörriäiseen, kuulutko työterveyshollon piiriin vai oletko ns rupusakkia julkisen puolen varassa.

Tottakai Kokoomus haluaa ajaa alas koko julkisen terveydenhoidon. Missään nimessä ei tule kyseeseen työterveyshuollon uudistamisen sellaiseksi, mikä sen alunperin piti olla; työkykyä ylläpitävää, ei oikopolku kalliiisin tutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon pikkuvaivojenkin takia. Eräänkin kaupungin työntekijä leveili terasilla, kuinka oli saanut paperista viillon sormeensa ja työterveydessä käpälä oli oikein magneettikuvattu. Hommahan olisi hoitunut itse putsaamalla ja laastaroimalla.
Joku tämänkin rallin maksaa ja ko tapauksessa kaupunki eli veronmaksajat.
Haluaisinkin tietää, minkä verran on julkishallinnon puolelta veronmaksajille koituvia työterveyshuoltokuluja ja minkä verran niistä on esimerkkitapauksen kaltaisia täysin turhia. Suomeen pitäisi luoda yksi toimiva terveydenhoitojärjestelmä.Tähän ei vaan ole halua. Tietenkään. Työterveyshuoltoon ei tulla kajomaan, eikä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, eikä tuohon saatanan sopeutumiseläkesysteemiin. Miksei siihen ole mitään tarveharkintaa, kuten muuhun sosiaaliturvaan? Ei sitä työkykyiset ja varakkaat tarvitse.

Suomessa alihoidetaan monisairaita ja honosti voivia ihmisiä ja ylihoidetaan terveitä ja varakkaita ihmisiä. Lähestymme koko ajan Yhdysvaltojen systeemiä, jossa ne jotaka eivät pysty maksamaan vakuutusta, kuolevat. Kovasti nyt myös vastuutetaan ihmisiä omasta terveydestään, mikä sinänsä on hyväkin asia, mutta terveyden hoitamisen mahdollisuuksiin vaikuttaa tulotasokin aika paljon. Mitä on varaa syödä, mikä on stressitaso, miten hoitamattomat pikkuvaivat pahenevat odottaessa ja kenties estävät liikkumista tai kunnon unta.

Eikös tämä suuri katkeruuden aihe korjaudu sillä, että menet töihin?

Eihän työterveyshuollon palvelut pääsääntöisesti ole pois julkisen puolen palveluita tarvitsevilta, koska näitä asioita hoitavat aivan eri instanssit.
Eli, jos olet varannut ajan terveyskeskukseen/sairaalaan, niin eihän se työterveyshuollon asiakas, joka menee mehiläiseen, terveystaloon, pihlajalinnaan jne, ole samalle apajalle tunkemassa

Päinvastoin noin niinkuin maalaisjärjellä

[dazu]

Faktoja asian pohtimisen tueksi.

1) Julkinen sairaanhoito on jatkuvaa priorisointia. On helppoa sanoa, mistä ei saa säästää, mutta joidenkin täytyy valita, mistä säästetään. Jonkun jossain kohtaa täytyy sanoa, että mikä lääke on liian kallis yksittäiselle lapsipotilaalle ostettavaksi, vaikka sillä pelastettaisiin henki varmuudella.
.
2) Valtiontaloudesta mitään käsittämättömät maailmanparantajat eivät ymmärrä tekevänsä myös itse priorisointia. Jos velkataloudessa huutaa miljardeja vaikka kehitysmaalaisten maahanmuuttoon, niin se on varmana muualta pois. Vaikka vanhuksilta.

3) Mielipidekyselyissä valtiontalouden tasapainottaminen on saanut selkeän enemmistön tuen, vaikka se tarkoittaisi oman elintason laskua. Edellisen hallituskauden velkaantumisvauhtia ei katsone kestäväksi kukaan.

4) Myös inhimillisistä syistä voi olla perustellusti sitä mieltä, että vääjäämätöntä kuolemaa on turha venyttää. Joka päivä joku tekeekin päätöksen, että nyt hengityskoneen töpselin irrottaminen on ainoa järkevä ratkaisu.

5) Helppoja säästökohteita ei ole - ei ainakaan sellaisia joilla supistetaan menoja miljardeilla. Tai Virtasen nilkkaan ei osuisi kehitysavusta ja kehitysmaalaisten tuonnista leikkaaminen, mutta sekin on poliittisesti vaikea kysymys.

P.S. Kansantalous pakolliseksi oppiaineeksi peruskouluun

Jokainen voisi itse miettiä, haluaisiko iästä riippumatta tulla elvytetyksi ja/tai hoidetuksi siinä tapauksessa, että toipuminen ennalleen olisi epätodennäköistä ja vaikeaa tai jopa mahdotonta. Luulen tuossa uutisessa tarkoitetun lähinnä niitä vanhuksia, jotka ovat sairauden seurauksena menettäneet liikuntakyvyn ja ovat loppuelämänsä ajan sairaalahoidossa sänkypotilaina. "Kallis sairaalajakso" on juuri sitä, kun vanhusta pidetään hengissä vaikka hän ei enää toivu toimintakykyiseksi vaan joutuu pahimmillaan kärsimään vuosien ajan sängyn vankina hoidon varassa. Lääkäreiden velvollisuus on hoitaa potilasta, vaikka tällä ei olisi realistista mahdollisuutta toipua toimintakykyiseksi vaan ainoastaan pysyä hengissä pidempään. Sellaiseen tilanteeseen voi johtaa vaikka yllättävä sairaus, jonka hoito edellyttää suurta leikkausta, josta heikon vanhuksen on kuitenkin hankalaa tai täysin mahdotonta toipua.

Tilanteen voi välttää tekemällä ajoissa hoitotahdon. Siinä voi kieltää vaikkapa suuret leikkaukset. Se taitaa nykyään onnistua jopa Omakannassa.

Jopas on taas kärjistetty ja tahallaan väärinymmärretty tuokin ehdotus.

Se että käytäisiin hieman tarkemmalla seulalla läpi sitä missä kunnossa oleva ihminen viedään yöksi tai pariksi sairaalan vuodeosastolle ei tarkoita sitä että vanhusten sairaanhoito lopetettaisiin.

Eräille nyt vaan näyttää olevan melkoinen järkytys se että demareiden ja keskustan kannatus oli romahtanut ja siksi pitää nyt sitten kaivamalla kaivaa kaikkea mahdollista negatiivista kokoomuksesta.

Mutta ihan oikeasti esimerkiksi vanhusten hoivakodeista viedään usein vanhuksia yöksi sairaalan vuodeosastolle seurantaan ja lyödään happiviikset naamalle, ja kun lisähappi saa olon paranemaan niin tuodaan takaisin hoivakotiin, ja ambulanssikyydillä, vaikka sama hoito voitaisiin antaa siellä hoivakodissa ilman suuria lisäkustannuksia ja sairaalan kuormittamista.

Näyttää siltä, että näissä lainaamissani kirjoituksissa ei kirjoittajilla ole minkäänlaista kosketuspintaa käsiteltävään aiheeseen, eikä siten myöskään ymmärrystä siitä, mitä Aamulehden kirjoituksessa tarkoitettiin.
Siis, jos esim. jo valmiiksi sänkysairas 95-vuotias henkilö sairastuu syöpään, niin ei sitä enää hoideta ja kuolisihan se niihin hoitoihin... Kyse ei siis nyt ole mistään tällaisesta, että jo aivan finaalissa olevien hoitoa toppuuteltaisiin. Tässä kirjoituksessa on kyse paremmassa kunnossa olevien vanhusten sairaalajaksojen epäämisestä. Siis monet yli 80-vuotiaat vanhukset joutuvat jopa säännöllisesti käymään sairaalajaksoilla erilaisten syiden vuoksi. Ajatellaan, että 88-vuotiaalla miehellä on kertynyt vettä keuhkoihin. Tässä nyt esitetään, että ei sen ikäistä ole taloudellisesti kannattavaa hoitaa. Eli annetaan potilaan kitua vuosi kotonaan ja velvollistetaan töissäkäyvät omaiset hoitamaan loppuun asti. Sitten, kun potilas kuolee, niin syytetään omaisia heitteillejätöstä ja kuolemantuottamuksesta.

Omaisethan kyllä useinkin hoitavat vanhuksia kotona, mutta aivan eri tilanne on silloin, kun vanhus menee siihen kuntoon, että tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Siinä vaiheessa oikea osoite on joko sairaala, tai sitten hoitokoti.

Eikös tämä suuri katkeruuden aihe korjaudu sillä, että menet töihin?

Eihän työterveyshuollon palvelut pääsääntöisesti ole pois julkisen puolen palveluita tarvitsevilta, koska näitä asioita hoitavat aivan eri instanssit.
Eli, jos olet varannut ajan terveyskeskukseen/sairaalaan, niin eihän se työterveyshuollon asiakas, joka menee mehiläiseen, terveystaloon, pihlajalinnaan jne, ole samalle apajalle tunkemassa

Päinvastoin noin niinkuin maalaisjärjellä

Julkista terveydenhoitoa on Suomessa käyttäneet mm. AMK-opiskelijat ja eläkeläiset. Heitä ei varmaankaan ole järkevää patistaa töihin. Suomessa on paljon esim. vanhoja maanviljelijöitä, jotka eläkeläisinä ovat julkisen terveydenhuollon varassa. Myöskin esim. yrittäjät ja valtaosa keskiluokkaisista toimistotyöntekijöistä on eläkkeellä julkisten varassa.

[Zipe]

Eikös tämä suuri katkeruuden aihe korjaudu sillä, että menet töihin?

Eihän työterveyshuollon palvelut pääsääntöisesti ole pois julkisen puolen palveluita tarvitsevilta, koska näitä asioita hoitavat aivan eri instanssit.
Eli, jos olet varannut ajan terveyskeskukseen/sairaalaan, niin eihän se työterveyshuollon asiakas, joka menee mehiläiseen, terveystaloon, pihlajalinnaan jne, ole samalle apajalle tunkemassa

Päinvastoin noin niinkuin maalaisjärjellä

Työterveyshuolto ei todellakaan voi hoitaa kaikkia työsuhteessa olevia.

Varsinkin päättäjien puheissa unohtuu täysin, että työterveyshuollon taso mehiläisessä, terveystalossa tai pihlajalinnassa riippuu täysin siitä, millaisen sopimuksen työnantaja on tehnyt palveluntuottajan kanssa.

Moni työnantaja valitsee, rahan puutteen vuoksi tai säästösyistä, edullisimman vaihtoehdon eli potilaalle voidaan kirjoittaa kipulääke- ja antibioottireseptejä, tarvittaessa tietenkin lähete julkiseen sairaalaan. Työterveys ei kata laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, koska ne maksaisivat työnantajalle.

Miltei kaiken kattavat työterveyshuoltosopimukset ovat harvinainen poikkeus. Normaalitilanne on, että sairastunut työikäinen menee julkiselle puolelle saadakseen tarvitsemansa hoidon.

[TuskaistaTietoa]

Tämä tulee seuraavasta. Oikeasti puolueet ovat vain äärimmäinen kusetuskoneisto, joiden tavoitteena on estää kaikki talouskasvu. Katsos kun se vaatisi tekemistä, ja se ei ole ollenkaan kivaa.

Näinollen koska mikään ei kasva, mutta koko ajan kiihtyvästi omaisuutta siirretään enempi veivaajille on seurauksena luonnollisesti täysi romahdus. Eli alempi keskiluokka ja alemmat romahtaa, ja eliitti keikistelee entistä hurjemmin.

[damfin]

Tässä kirjoituksessa on kyse paremmassa kunnossa olevien vanhusten sairaalajaksojen epäämisestä. Siis monet yli 80-vuotiaat vanhukset joutuvat jopa säännöllisesti käymään sairaalajaksoilla erilaisten syiden vuoksi. Ajatellaan, että 88-vuotiaalla miehellä on kertynyt vettä keuhkoihin. Tässä nyt esitetään, että ei sen ikäistä ole taloudellisesti kannattavaa hoitaa. Eli annetaan potilaan kitua vuosi kotonaan ja velvollistetaan töissäkäyvät omaiset hoitamaan loppuun asti.

Missä kohdassa kirjoitusta noin kerrotaan vai onko kyseessä ihan oma tulkintasi?

Artikkeliahan ei ilman tunnuksia tuosta linkistäsi pääse lukemaan, mutta lainaamasi kohta siis kertoo näin:

Kun ikäihmisen kunto romahtaa, tapana on lähettää hänet päivystykseen, minkä jälkeen seuraa kallis sairaalajakso vuodeosastolla ennen kotiutusta. ”Järkevämpää olisi hoitaa tilanne siellä hoivakodissa tai kotihoidossa. Jos ihmisen toimintakyky on jo heikko ja tulee jokin yksittäinen, äkillinen ongelma, sen hoitaminen ei välttämättä enää kannata. Hoitotoimenpiteistä kun aiheutuu myös rasitetta ja riskejä. Tähän tarvitaan tehokkaat, koko maan laajuiset toimintamallit.”

Samalla voitaisiin Torkin mielestä miettiä myös sitä, olisiko tarvetta rakentaa kannusteita sille, että ihmiset ottavat isompaa roolia omaistensa hoivassa.

Ei tuossa puhuta mitään mistään säännöllisistä sairaalajaksoista jotka tosiaan joillain vanhuksilla voivat olla tärkeitä kunnon ylläpitämiseen, tuossahan ihan selkeästi puhutaan tilanteista joissa ikäihmisen kunto romahtaa, ja hänet viedään vuodeosastolle sairaalaan ja kotiutetaan kunnon noustua.

Kosketuspintaa minulla on asiaan sen puolesta että oma puolisoni on töissä vanhusten hoitokodissa, ja siellä tosiaan on usein tilanteita joissa huonossa kunnossa oleva ikäihminen kärsii esimerkiksi hengitysvaikeuksista tai vatsaoireista niin että hänen kuntonsa heikkenee happitason laskiessa tai nestehukan takia, yleinen käytäntö on että ambulanssi tulee ja vie vanhuksen sairaalan vuodeosastolle jossa hänelle annetaan lisähappea tai nesteytystä tipalla sekä mahdollisesti jotain lääkitystä, ja kun kunto tämän seurauksena kohoaa hänet tuodaan ambulanssikyydillä takaisin hoitolaitokseen.

Nämä on juuri niitä tilanteita joissa varmasti edullisemmaksi tulisi se että vanhusta lääkärin ja sairaanhoitajan opastuksella nesteytettäisiin tai annettaisiin lisähappea ja lääkitystä siellä hoitolaitoksessa eikä kuljetettaisi vuodeosastolle jossa hän vie vuodepaikan ja syö jo muutenkin vajaita ja kalliita resursseja.

Kirjoituksessa ei myöskään mielestäni vaadita että omaisten pitäisi hoitaa sairaalahoitoa vaativia vanhuksia kotona, vaan siinä mielestäni kirjoitetaan että ihmisiä voitaisiin kannustaa ottamaan isompaa roolia omaistensa hoivassa, eli harkittaisiin esimerkiksi kannustavia korvauksia siitä että hoidettaisiin vanhuksia kotioloissa niin kauan kuin se olisi mahdollista, nykyisinhän usein käytäntö on usein se että omaiset järjestävät vanhukselle hoitopaikan hoivakodissa heti kun mahdollista.

[VastarannanKiiski]

Eikös tämä suuri katkeruuden aihe korjaudu sillä, että menet töihin?

Eihän työterveyshuollon palvelut pääsääntöisesti ole pois julkisen puolen palveluita tarvitsevilta, koska näitä asioita hoitavat aivan eri instanssit.
Eli, jos olet varannut ajan terveyskeskukseen/sairaalaan, niin eihän se työterveyshuollon asiakas, joka menee mehiläiseen, terveystaloon, pihlajalinnaan jne, ole samalle apajalle tunkemassa

Päinvastoin noin niinkuin maalaisjärjellä

Yritän omasta asemastani huolimatta tarkastella tätä kokonaisuutena. Niillekään, jotka työhön kykenevät, en toivoisi valtavaa maksutaakkaa verojen muodossa.Veronmaksajillekin tulee sitä enemmän maksamista, mitä huonommin huonompiosaisia hoidetaan; sairaudet pahenevat, ihmisiä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Koska yhteiskuntajärjestelmämme ei sentään mahdollista tuottamattomien yksilöiden tappamista, olisi heitä (tai meitä) taloudellisesti järkevintä hoitaa ajoissa. Ikäihmisillä ja meillä muillakin on oma roolimme kansalaisina ja myös kuluttajina. Ostamme ruokaa, bussilippuja ja muita tuotteita ja palveluja. Jos tämä palveluntarve katoaa naps, on edessä irtisanomisia ja uusia työttömiä. Ja tämä uudelleen ja uudelleen... Ketä enää on jäljellä tekemään työtä, käyttämään palveluja tai maksamaan veroja?

Eihän työterveyshuollon palvelut pääsääntöisesti ole pois julkisen puolen palveluita tarvitsevilta, koska näitä asioita hoitavat aivan eri instanssit.

Kyllähän ne tavallaan ovat; joku, monessa tapauksessa veromaksajat (julkishallinnon työterveys ja onhan nuo kulut lisätty tuotteiden ja palveluiden hintaankin) maksavat työterveyhuollon kulut, lääkärit hakeutuvat mieluummin yksityisille terveysjäteille töihin sekä palkan, että parempine työolojen takia. Kyllä nämä asiat vaikuttavat tosiiinsa.
Lääkäri- ja hoitajapula julkisella puolella kohtaa kalliiseen ostopalveluun ja vuokratyövoimaan. Tätä kautta lääkäripalvelut maksavat ihan järkyttäviä summia.. lopulta veronmaksajille.

Todennäköisesti lyömällä yhteen työterveyhuoltoon menevät ja julkisen puolen rahoitus, saataisiin kaikkia palveleva yksi järjestelmä.

Hassua, että tämä juttu on nimenomaan Uusi Suomi-lehdessä:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eeroju ... ustaakkaa/

Tämä on terveiden paapomista eikä sairauden hoitoa ja se kasvattaa vain sairastamisen taloustaakkaa


Tämä on terveiden paapomista eikä sairauden hoitoa ja se kasvattaa vain sairastamisen taloustaakkaa

Yle

” – Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.

Myös Kristiina Patja katsoo, että hoitoonpääsyn eriarvoistuminen työterveydenhuollon sairaanhoitoon oikeutettujen ja julkisten palveluiden varassa olevien välillä on asia, joka päättäjien pitäisi ratkoa.

– Kansalaisten kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Tämä on se iso poliittinen kysymys, joka pitäisi ratkaista. Se ei tarkoita sitä, että työterveyshuolto olisi jotenkin huono asia. Meidän pitää kuitenkin tunnistaa, millaista epäluottamusta ja terveyshaittaa meidän tämänhetkiset ratkaisut tuottavat.

Tutkimusten mukaan terveyspalvelut jakautuvat Suomessa epätasa-arvoisesti niin tulo- kuin koulutustasonkin perusteella. Keskimäki uskoo, että osaa väestöstä jopa ylihoidetaan.

– Käytämme aivan liikaa voimavaroja keskimääräistä terveempien ja keskimääräistä hyväosaisempien ihmisten hoitamiseen, hän sanoo ”
0

Tarpeettomia toimenpiteitä voisi siis karsia myös työterveyshuollosta ja toki myös se on järkevää, ettei kuolemaa lähestyvää ihmistä turhaan kuljetella päivstykseen makaamaan ja taas takaisin. Jokainen meistä kuolee joskus ja itse ainakin haluaisin kuolla rauhassa. Kiireen ja vaihtuvien lääkärien takia ikäihmisen tai sairaan hoito- ja saattohoitosuunnitelma ei aina ole selkeä. Muistisairaan isäni loppuvaiheessa näin tämän. Kivunlievitys hoitopaikassa on parempi ratkaisu kuin kuljetella kuolemaa lähestyvää ihmistä päivystyksiin epämukaviin oloihin tuntikausiksi odottelemaan ja hänen tilanteeseensa perehtymättämien lääkärien ihmetetlteäväksi.

[VastarannanKiiski]

Kirjoituksessa ei myöskään mielestäni vaadita että omaisten pitäisi hoitaa sairaalahoitoa vaativia vanhuksia kotona, vaan siinä mielestäni kirjoitetaan että ihmisiä voitaisiin kannustaa ottamaan isompaa roolia omaistensa hoivassa, eli harkittaisiin esimerkiksi kannustavia korvauksia siitä että hoidettaisiin vanhuksia kotioloissa niin kauan kuin se olisi mahdollista, nykyisinhän usein käytäntö on usein se että omaiset järjestävät vanhukselle hoitopaikan hoivakodissa heti kun mahdollista.

Tätä tietysti vaikeuttaa se, että ihmiset asuvat yhä useammin kaukana vanhemmistaan. Työelämässä oleva ei oikein voi jäädä kotiin hoitamaan vanhusta ja tämähän ei pärjää yksin, jos hän hoivaa tarvitsee. Monen elämä on aika kiireistäkin, omat lapset voivat tarvita tukea ja apua hekin. Monet nuoret ja nuoret voivat huonosta ja normaaltapuksessakin on harratuksiin kuskaamista ja opiskelussa auttamista.

Välttämättä ei ole tilaa tai mahdollisuutta ottaa sitä mummua tai vaaria kotiin asumaan. Kuka häntä vahtii ja hoitaa työpäivien ajan? Ja öisin? Siinä rallissa alkaa helposti sairastua muukin perhe. Ei tuo hoiva ole helppoa, vaan vaativaa ja sitovaa. Vaipanvaihdot, pesut, vuodepotilaan kääntelyt, lääkintä, mahdollisesti miustisairaan vahtiminen ja etsiminen jos hän on karannut..

Agraariyhteiskunnassa tämä oli helpommin toteutettavissa., kun ihmiset asuivat lähekkäin ja perheyhteisöt olivat isompia.

[siiantaika]

5) Helppoja säästökohteita ei ole - ei ainakaan sellaisia joilla supistetaan menoja miljardeilla. Tai Virtasen nilkkaan ei osuisi kehitysavusta ja kehitysmaalaisten tuonnista leikkaaminen, mutta sekin on poliittisesti vaikea kysymys.

Ei todellakaan ole poliittisesti vaikea kysymys, se kun ei näy missään, jos rahan lappaminen Afrikkaan lopetetaan. Päin vastoin kehitysavun aloittaminen uudestaan olisi vaikea kysymys sitten seuraavalle vassaripaskojen hallitukselle, kun pitäisi perustella, että kuinka monta mummoa tapetaan, jotta Afrikkaan voitaisiin lähettää miljardi euroa.

Noh, ehkä se olisi kokkareille vielä vähän arka paikka, kun ei siitä ole kovin kauaa, kun kokoomuslaiset olivat äärivasemmistolaisella kannalla, että edes kehitysmaamuslimien motiivien epäily olisi rassissmia.

[Villeri]

Näyttää siltä, että näissä lainaamissani kirjoituksissa ei kirjoittajilla ole minkäänlaista kosketuspintaa käsiteltävään aiheeseen, eikä siten myöskään ymmärrystä siitä, mitä Aamulehden kirjoituksessa tarkoitettiin.

Oikeastaan yritin olla ottamatta hirveästi kantaa. En mitenkään kannata terveydenhuollosta leikkaamista, en myöskään vanhusten, mutta kun Suomi on kattanut nousukautena perustoimintojaan velalla, on selvää, että ennen pitkää säästetään.

Säästöjä tehdään varmuudella isoista budjettialueista, kuten terveydenhoidosta. Tähän alle voi listata hyviä terveydenhuollon säästökohteita:

[damfin]

Kirjoituksessa ei myöskään mielestäni vaadita että omaisten pitäisi hoitaa sairaalahoitoa vaativia vanhuksia kotona, vaan siinä mielestäni kirjoitetaan että ihmisiä voitaisiin kannustaa ottamaan isompaa roolia omaistensa hoivassa, eli harkittaisiin esimerkiksi kannustavia korvauksia siitä että hoidettaisiin vanhuksia kotioloissa niin kauan kuin se olisi mahdollista, nykyisinhän usein käytäntö on usein se että omaiset järjestävät vanhukselle hoitopaikan hoivakodissa heti kun mahdollista.

Tätä tietysti vaikeuttaa se, että ihmiset asuvat yhä useammin kaukana vanhemmistaan. Työelämässä oleva ei oikein voi jäädä kotiin hoitamaan vanhusta ja tämähän ei pärjää yksin, jos hän hoivaa tarvitsee. Monen elämä on aika kiireistäkin, omat lapset voivat tarvita tukea ja apua hekin. Monet nuoret ja nuoret voivat huonosta ja normaaltapuksessakin on harratuksiin kuskaamista ja opiskelussa auttamista.

Välttämättä ei ole tilaa tai mahdollisuutta ottaa sitä mummua tai vaaria kotiin asumaan. Kuka häntä vahtii ja hoitaa työpäivien ajan? Ja öisin? Siinä rallissa alkaa helposti sairastua muukin perhe. Ei tuo hoiva ole helppoa, vaan vaativaa ja sitovaa. Vaipanvaihdot, pesut, vuodepotilaan kääntelyt, lääkintä, mahdollisesti miustisairaan vahtiminen ja etsiminen jos hän on karannut..

Agraariyhteiskunnassa tämä oli helpommin toteutettavissa., kun ihmiset asuivat lähekkäin ja perheyhteisöt olivat isompia.

Tässä tullaan taas siihen että kun kaikki eivät asiaan pysty niin silloinko ketään ei voida asiaan kannustaa?

On ihan tosi että nykymaailmassa kaikille ei ole töiden tai kaukana asumisen takia mahdollista auttaa vanhoja omaisiaan pärjäämään kotioloissa, mutta se ei tarkoita etteikö se joillekkin silti olisi mahdollista.

Esimerkiksi täällä paikallisessa hoitokodissa on vanhuksia joiden lapset asuvat lähistöllä ja jopa vierailevat hoitokodissa lähes päivittäin, heille on vaan helpompaa ja kätevämpää se että vanhus on hoivakodissa.
Mutta esimerkiksi hyvällä rahallisella kannustimella joku heistäkin voisi olla halukas hoitamaan vanhusta kotona ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

Tuo että asutaan kaukana on muuten hieman joissain tapauksessa huono selitys, jos laitetaan vanha lähiomainen hoitolaitokseen siitä syystä että on muutettu toiselle paikkakunnalle ja vanhuksen koti on liian kaukana että voitaisiin käydä siellä päivittäin... no eihän se vanhus sinne kotiinsa jää kuitenkaan jos hän hoivakotiin muuttaa, eli voisihan se vanhus ihan yhtälailla muuttaa sinne lähiomaisen luokse toiselle paikkakunnalle, varsinkin kun siellä isossa asunnossa usein on tyhjä huone josta lapset ovat muuttaneet maailmalle

Tuon rahallisen kannustimen määrä on siinäkin mielessä hieman omituinen, kun käsittääkseni yhden vanhuksen hoito hoitolaitoksessa väitteiden mukaan maksaa tuhansia euroja kuukaudessa, niin miksi rahallinen korvaus omaishoitajalle on ilmeisesti vain satoja euroja kuukaudessa, omituinen yhtälö?

[TuskaistaTietoa]

Tuon rahallisen kannustimen määrä on siinäkin mielessä hieman omituinen, kun käsittääkseni yhden vanhuksen hoito hoitolaitoksessa väitteiden mukaan maksaa tuhansia euroja kuukaudessa, niin miksi rahallinen korvaus omaishoitajalle on ilmeisesti vain satoja euroja kuukaudessa, omituinen yhtälö?

Tämä juontaa juurensa seuraavasta: jos omaishoidosta annettaisiin merkittävä talouskannuste räjähtäisi koko talous. Tämä koska mikään ei ole kasvanut 25 vuoteen, koska on ilmastohumpattu ja perseilty koko rahalla.

Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa. Useimmat hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta. Noin 700 000 suomalaista huolehtii omaisestaan ansiotyön ohessa. Virallisesti tunnistettuja omaishoitosuhteita arvioidaan Suomessa olevan noin 350 000.

[siiantaika]

Tuon rahallisen kannustimen määrä on siinäkin mielessä hieman omituinen, kun käsittääkseni yhden vanhuksen hoito hoitolaitoksessa väitteiden mukaan maksaa tuhansia euroja kuukaudessa, niin miksi rahallinen korvaus omaishoitajalle on ilmeisesti vain satoja euroja kuukaudessa, omituinen yhtälö?

Tämä juontaa juurensa seuraavasta: jos omaishoidosta annettaisiin merkittävä talouskannuste räjähtäisi koko talous. Tämä koska mikään ei ole kasvanut 25 vuoteen, koska on ilmastohumpattu ja perseilty koko rahalla.

Talous räjähtäisi siksi, että markkinaehtoista eli taloutta tukevaa työtä tekevät ihmiset vaihtaisivat läheistensä omaishoitajiksi, jos siitä saisi kunnollisen korvauksen. Jos valtio säästäisikin jokusen pennin siirtämällä vanhuksia laitoksista omaishoitoon, niin vastaavasti se menettäisi jokusen pennin, kun omaishoitajat lopettaisivat vanhassa palkkatyössään.

Myös se pitää huomioida, että kuinka moni vanhus jättäisi ostamatta palveluita omalla rahallaan, jos valtio päin vastoin maksaisi heidän sukulaisilleen hoidon järjestämisestä. Lisää hukkaan heitettyä rahaa.

Muistetaan nyt vielä sekin, että vaikka laitoshoidon kustantaminen on hintalappua tuijottaessa kallista, niin sillä rahalla maksetaan palkkaa suomalaisille, jotka laittavat saman rahan takaisin kiertoon päivittäisessä elämässään. Valtio myös kuppaa aika ison osan summasta takaisin suoraan verotuksen kautta.

[dazu]

Missä kohdassa kirjoitusta noin kerrotaan vai onko kyseessä ihan oma tulkintasi?

Ihan jokaisessa kohdassa.

Ei tuossa puhuta mitään mistään säännöllisistä sairaalajaksoista jotka tosiaan joillain vanhuksilla voivat olla tärkeitä kunnon ylläpitämiseen, tuossahan ihan selkeästi puhutaan tilanteista joissa ikäihmisen kunto romahtaa, ja hänet viedään vuodeosastolle sairaalaan ja kotiutetaan kunnon noustua.

En tiedä, mitä vittua yrität tässä selittää, kun kirjoitin aivan selvästi, että kotona asuvilla vanhuksilla tulee usein säännöllisesti juuri tilanteita, jossa kunto romahtaa. On nestettä keuhkoissa jne. Silloin kunto romahtaa ja tarvitaan sairaalahoitoa. Yleensä vanhus tulee sairaalassa kuntoon ja elää sairaalajaksojen ansiosta jopa 10-15 vuotta pidempään, kuin ilman niitä. Aamulehden uutisessa juuri pohditaan, että onko tällainen hoito taloudellisesti kannattavaa.
Seuraava vaihe lienee se, että pohditaan, että kannattaako ylipäätään ketään muuta, kuin Nalle Wahlroosia ja Veli-Matti Mattilaa hoitaa.

Kirjoituksessa ei myöskään mielestäni vaadita että omaisten pitäisi hoitaa sairaalahoitoa vaativia vanhuksia kotona, vaan siinä mielestäni kirjoitetaan että ihmisiä voitaisiin kannustaa ottamaan isompaa roolia omaistensa hoivassa, eli harkittaisiin esimerkiksi kannustavia korvauksia siitä että hoidettaisiin vanhuksia kotioloissa niin kauan kuin se olisi mahdollista, nykyisinhän usein käytäntö on usein se että omaiset järjestävät vanhukselle hoitopaikan hoivakodissa heti kun mahdollista.

Kyllä siinä nimenomaan tarkoitetaan sitä, että omaisia tulisi velvollistaa hoitamaan sairaalahoitoa tarvitsevia vanhuksia kotona.
Nykyisin ei muuten hoivakodissa ole muuta kuin niitä vanhuksia, jotka tarvitsevat 24/7 hoitoa. Tarkoittaa muistisairaita ja niin huonokuntoisia ihmisiä, että ei voi jättää esim. päiväksi yksin kotiin, koska tarvitsee apua esim. vessassa käyntiin. Tästä asiasta minulla on useamman vuoden kokemus.

Oikeastaan yritin olla ottamatta hirveästi kantaa. En mitenkään kannata terveydenhuollosta leikkaamista, en myöskään vanhusten, mutta kun Suomi on kattanut nousukautena perustoimintojaan velalla, on selvää, että ennen pitkää säästetään.

Säästöjä tehdään varmuudella isoista budjettialueista, kuten terveydenhoidosta. Tähän alle voi listata hyviä terveydenhuollon säästökohteita:

Leikkaukset ovat iso kusetus, sillä niiden kohdalla puhutaan, että valtion menoja tulisi leikata näistä velanoton huippuvuosista 9 miljardia 8 vuodessa. Tässä täytyy siis ottaa huomioon, että velanoton huippuvuodet tarkoittavat koronatukipaketteja, Ukrainan kriisiin liittyviä tekijöitä, ilmastohömpötyksiä, sekä F-35 kauppoja. Kyse ei siis ole jatkuvista, rakenteellisista menoista, vaan menoista, jotka poistuvat jatkossa automaattisesti ja ovat siis näin ollen jo leikkaus, kun niitä ei tarvitse jatkossa maksaa. Silti näiden varjolla aiotaan leikata juuri terveydenhoidosta ja muista jatkuvista kuluista. Ja, kyllä... niin täytyykin leikata, mutta ei niin paljoa, kuin nyt ollaan leikkaamassa. Karkeasti väittäisin, että 50% tulevista leikkauksista on puhtaasti ideologisia ja, että kyseessä on kusetus, jossa eliitti syö leikkausten verran kuormasta niin kuin se on aina tehnyt.

Esimerkiksi täällä paikallisessa hoitokodissa on vanhuksia joiden lapset asuvat lähistöllä ja jopa vierailevat hoitokodissa lähes päivittäin, heille on vaan helpompaa ja kätevämpää se että vanhus on hoivakodissa.
Mutta esimerkiksi hyvällä rahallisella kannustimella joku heistäkin voisi olla halukas hoitamaan vanhusta kotona ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

Tuo että asutaan kaukana on muuten hieman joissain tapauksessa huono selitys, jos laitetaan vanha lähiomainen hoitolaitokseen siitä syystä että on muutettu toiselle paikkakunnalle ja vanhuksen koti on liian kaukana että voitaisiin käydä siellä päivittäin... no eihän se vanhus sinne kotiinsa jää kuitenkaan jos hän hoivakotiin muuttaa, eli voisihan se vanhus ihan yhtälailla muuttaa sinne lähiomaisen luokse toiselle paikkakunnalle, varsinkin kun siellä isossa asunnossa usein on tyhjä huone josta lapset ovat muuttaneet maailmalle

Tuon rahallisen kannustimen määrä on siinäkin mielessä hieman omituinen, kun käsittääkseni yhden vanhuksen hoito hoitolaitoksessa väitteiden mukaan maksaa tuhansia euroja kuukaudessa, niin miksi rahallinen korvaus omaishoitajalle on ilmeisesti vain satoja euroja kuukaudessa, omituinen yhtälö?

Omien isovanhempieni kohdalla tilanne oli se, että maalla asuvat ikäihmiset eivät halunneet lähteä kotoa mihinkään, vaan heitä olisi täytynyt tulla hoitamaan sinne. Näillä oli siellä isoja maa-alueita, joita myös siis täytyi hoitaa. Isoin homma olikin ehkä ulkotöissä.
Lopulta isoisäni jouduttiin laittamaan hoitokotiin, koska kävi 15 kertaa vessassa yön aikana ja tarvitsi vessareissuille auttajan. Hän tarvitsi ympäri vuorokauden jonkun hereillä olevan auttajan.
Maaseudun ikäihmisille on kunnia-asia se, että sukulaiset hoitavat ja suuri häpeä joutua hoitokotiin. Kotoa ei todellakaan lähdetä myöskään sukulaisen luo asumaan.

[damfin]

Missä kohdassa kirjoitusta noin kerrotaan vai onko kyseessä ihan oma tulkintasi?

Ihan jokaisessa kohdassa.

Eli koko vaahtoamisesi on pelkkää omaa tulkintaasi ja kirjoituksen vääristelyä.

[Gentle]

Täähän on vaan halunnut julkisuutta, tietää, että tälläsellä avauksella saa äänensä kuuluviin kun muuten ei kukaan tätä tietäis. Tutkija on tullut julkisuudenkipeäksi, se on paha tauti se.