https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010330880.html
Joensuussa surmatun 4-vuotiaan Milon äiti haluaa heti vapaaksi vankilasta – näin hän perustelee
:
JOENSUUN lapsisurman tuomiosta ovat valittaneet syyttäjä, vankeusrangaistukseen tuomittu lapsen äiti sekä uhrin omaisista lapsen isoäiti ja biologinen isä.
Asian käsittely jatkuu todennäköisesti Itä-Suomen hovioikeudessa pääasiassa lapsen äidin tuomion osalta. Lapsen isäpuoli tyytyi tuomioonsa, eivätkä myöskään syyttäjä tai asianomistajat ole valittaneet hänen rangaistuksestaan. Asia on kuitenkin vielä hieman epäselvä sen osalta, missä määrin isäpuolella on oikeus vastavalitukseen, koska lapsen isoäiti on hovioikeudessa vaatinut isäpuolelta korvauksia.
Lapsen äiti on lisäksi kannellut vangitsemisestaan. Hovioikeus ei ole vielä ratkaissut vangitsemiskantelua.
:
LAPSEN äiti Muusa Rissanen vaatii valituksessaan, että hovioikeus hylkää hänen osaltaan syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi hän vaatii, että rangaistusta vähintäänkin alennetaan ja että hänet määrätään heti vapautettavaksi.
Rissanen vetoaa valituksessaan siihen, että hän ei ollut kotona silloin, kun lapsen isäpuoli aiheutti lapselle tämän kuolemaan johtaneet vammat.
Äidin mukaan lapsen vammoista ei vielä kuolemaa edeltävänä iltana ollut pääteltävissä, että kyse olisi mistään vakavasta. Isäpuoli oli kertonut punoittavien jälkien johtuvan pesusienellä hankaamisesta.
SYYTTÄJÄ taas vaatii, että äidin vankeusrangaistusta on korotettava ja että hänet on tuomittava myös lapsen törkeästä pahoinpitelystä.
Syyttäjän mielestä kyse on äidin osalta ollut epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta. Tämä tarkoittaa, että syyttäjän mukaan lapsen äidillä olisi ollut erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.
Syyttäjän mukaan äiti on laiminlyönyt ryhtyä riittäviin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin lapsen kärsimyksen lieventämiseksi, vaikka hän oli alkuiltapäivästä ollut tietoinen lapsen kärsimyksistä.
Syyttäjä katsoo, että äiti on ollut lapsen tilasta tietoinen muun muassa sillä perusteella, että äiti oli syyttänyt isäpuolta viesteissään sairaasta teosta ja lapsen kiduttamisesta.
Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati ensisijaisesti lapsen isäpuolelle rangaistusta murhasta ja äidille rangaistusta taposta. Näitä vaatimuksia syyttäjä ei lähtenyt ajamaan enää hovioikeudessa.
LAPSEN biologinen isä on valittanut tuomiosta samoilta osin kuin syyttäjä. Lisäksi hän vaatii lapsen äitiä maksamaan hänelle 15 000 euroa korvausta kärsimyksistä viivästyskorkoineen.
Lapsen isoäiti on puolestaan hakenut jatkokäsittelylupaa. Hän tarvitsee asiassa erillisen jatkokäsittelyluvan, koska on valittanut asiasta vain siviilioikeudellisen asian eli korvausten osalta. Asiassa on kysymys siitä, onko lapsen isoäitiä pidettävä surmansa saaneen erityisen läheisenä henkilönä ja onko hänellä oikeus kärsimys- ja muihin korvauksiin.
Käräjäoikeus oli arvioinut, että isoäiti ei ole laissa tarkoitetulla tavalla tällainen läheinen henkilö. Isoäiti vaatii korvauksia lapsen isäpuolelta Sebastian Haloselta.
EPÄSELVÄÄ on, missä määrin Halonen voi vielä tehdä vastavalituksen asiasta.
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen sanoo, että laki ei ole asiassa täysin yksiselitteinen siltä osin, voiko Halonen valittaa isoäidin korvausvaatimukseen liittyvässä vastavalituksessaan vielä myös itse rikosasiasta.
Tolvanen sanoo tulkitsevansa lakia siten, että Halonen olisi laissa tarkoitettu vastapuoli vain korvauksen osalta eikä enää voisi valittaa vastavalituksessaan itse rikosasiasta.
Tolvasen mukaan oikeuskäytännöstä löytyy tapaus, jossa vastavalituksella on voinut valittaa myös itse pääasiasta, vaikka varsinainen valitus koski vain oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Tämä asia oli kuitenkin riita-asia, joten kyseinen oikeuden ratkaisu ei Tolvasen mukaan suoraan sovi tähän tilanteeseen.
– Mikäli hän kuitenkin päättää valittaa myös rikosasiasta, jää hovioikeuden ratkaistavaksi, miltä osin se hyväksyy vastavalituksen, Tolvanen sanoo.
Vastavalitusten jättämisen määräpäivä on 16.4.
Cut. Pykälä 21.
-NILS-