Nuorempana tuli ihannoitua oman kylän kovia jätkiä, sieltä löytyi siihen aikaa vaikka minkälaista rosvoa jotka kertoivat hienoja "tarinoita" omista elämistään. Paskapuhettahan se oli mutta oli hauska kuulla niiden tarinoita ja osalla näytti menevän ihan hyvinkin vaikka eivät päivä töissä käyneetkään. jossain vaiheessa sitä varastamista oli sitten tietenkin pakko kokeillla itse, no eikun juttelemaan oman pihan kundeille että pääsiskö mukaan. Aluksihan ne oli että menkää vaikka varastamaan tikkareita mutta eräs vanhempi alan mies, tais olla sillon jo reilusti yli 40v ehkä lähempänä 50v sanoi "pojat, elämä on täynnä valintoja, jos nyt valitsette väärin niin se vaikuttaa koko elämänne ajan" muutaman viikon päästä olin ensimmäisellä keikallani mukana, silloin kyttäsin että näkyykö poliiseja.
Se 500mk jonka sain niin pienestä hommasta oli iso raha 12-13 vuotiaalle silloin, sen jälkeen päätin mikä musta tulee isona - ammattirosvo
.
Aikaa kului, taidot kehittyi ja luottamus kasvoi, koulun käynti ei enää kiinnostunut. Kouluun mentiin vaan ruokatunnilla käymään ja näyttämään uusia hienoja vaatteita, mopoa yms. Musta alkoi tulla kulmakunnan kovin kundi, mulla oli rahaa ja hieno mopo. Yöllä sitten tehtiin rahaa, vuodessa opin miten saada lukot nopeasti auki, opin käyttämään polttoleikkaus vehkeitä ja opin ajamaan poliisia karkuun.
15 vuotiaana olin jo kuin vanha tekijä, olihan mulla hyvä opettaja josta oli tullut lähes isä mulle. Hän opetti kaiken jonka oli itse aikoinaan oppinut omalta oppi-isältään. Kuten aina, kaikki jää joskus kiinni. Niin kävi meillekkin, oli talvinen yö espoossa, häärimme erään huolto-aseman takahuoneessa avaamassa kassakaappia, saaliiksi taisimme saada reilut 45000mk siihen aikaan kun aika moni maksoi käteisellä bensat ja muut ostokset. Homma oli hoidettu ja tulimme ulos jossa seisoi varmaan espoon kaikki poliisit. Elämäni ensimmäinen pidätys reissu, "K" antoi vinkin. Ole hiljaa, älä myönnä mitään ja tämä oli ensimmäinen kerta jossa olit mukana. Näin sanoin kuulusteluissa ja pääsin parin päivän päästä "maijan" kyydillä kotiin - yksin.
"K" joutui jäämään sinne koska hänet pystyivät yhdistämään lähes 20 muuhun vastaavaan rikokseen, linnaanhan se vanha pirulainen joutui mutta silloin hän sanoi mitä oli aikaisemminkin sanonut. Muista poika, "Elämä on aina valintoja täynnä...."
Siitä alkoi oma ura, tuli tehtyä kaikkea tyhmää ja vähän tyhmempää josta en enempää viitti kirjoittaa (menee pohja oma elämän kerralta jota työstän) aika kului, tuli ensimmäiset omat linnareissut, ne oli lyhyitä ja siellä solmittiin uusia tuttavuuksia. Myöhemmässä vaiheessa tuli hieman pitempi reissu, jolla tapasin K:n taas pitkästä aikaan. Sattumalta meillä oli sama vapautumis päivä, siinä sitten anottiin että päästäisi samaan koppiin kun ollaan samalta kylältä ja sehän passasi ylemmille herroille vankehoitolaitoksen puolelta. Siinä sitten asuttiin samassa kopissa ja väännettiin joka ilta jonkunlaista herkkua iltapalaksi yms. Elämä kiven sisässäkin voi olla luksusta, päivät treenailtiin,tehtiin töitä, illat laiskoteltiin, pelattiin korttia sekä kateltiin telkkaria.
Vapautuminen koitti kumminkin ja oltiin valmiina lähtöön, pakkailtiin kamat kasaan ja hyvästeltiin uudet ja vanhat tuttavuudet. Lupailtiin soittaa ja tulla morjestaa, jos rosvo lupaa toiselle jotain se myös pitää. Nykyään rosvo ei voi luottaa toisen rosvon sanaan (itse kuulun tähän nuorempaan sukupolveen mutta on kasvatettu ns. old school mieheksi)
Molemmat olivat tottakai ihan peea, juuri vapautuneet. taskussa ainoastaan muutama kolikko ja VHL:n kustantama lippu, siinä sitten helsinkiin päin tullessa alettiin suunnittelmaan ensimmäistä keikkaa jolla molemmat pääsisivät jaloilleen.
Tuli ilta, tuli aamu ja miehet edelleenkin vapaalla ja taskut täynnä kahisevaa sama meno siis jatkui joka oli alkanut jo vuosia sitten, samoihin aikoihin tuli sitten moottoripyörä kuviot mukaan ja meno muuttui entistä villimmäksi, koska oli paljon uusia suhteita ja saatiin tavaraa menemään kaupaksi, kaikki varastettiin josta sai vähänkin isomman korvauksen. Työkoneista veneisiin, puhumattakaan näistä vanhoista keikoista jolla kasvatettiin lompakon sisältöä. Tietyt ihmiset olivat huomanneet että taitoa ja tietoa löytyy monelta eri alalta, varsinkin amerikkalaisten prätkien korjaamisessa. Siinä sitten jossain vaiheessa tuli nahkaliivit ja lisää tuomioita. Koskaan en ole huumeita käyttänyt, en diilannut joten mun rahat on mennyt ns. luxus elämiseen. Onhan se kiva ettei tartte laskea kaupassa/baarissa pennosia, voi asua kämpässä jossa kaikki on hienoa ja kallista ja kulkupelit on sellaisia ettei tartte miettiä paljonko se syö satasella.
Viikottaisilla ravintola reissuilla viina virtasi ja kaikilla oli hauskaa, se tuntui silloin hienolta mutta oliko se oikeasti sitä? Jää hetkeksi miettimään sitä ennen kun jatkat lukemista.
Vastaus: EI ollut, meillä oli paljon hyviä hetkiä mutta myös huonoja. tuhlattiin elämästämme yli 10 vuotta sellaiseen josta kärsimme lopun ikäämme. Tuhosimme monen rakkaamme elämän, jopa sellaisten jotka ei asiaan liittynyt mitenkään (esim lapset ja exät)
n.10 vuotta kuljin tietä jolta ei käännytä helposti pois, moni niistä kavereista joiden kanssa pentuna on leikkinyt on laitettu multiin narkkaamisen takia. Pari istuu vankilassa murhasta, muutama jatkaa samaa elämää kuin ennenkin. Entäs minä itse, löysin kiltin ja mukavan tytön jonka olen tuntenut useamman vuoden harrastuksien kautta, juhannuksena häät ja ensimmäinen yhteinen lapsi tulossa.
Lauantaina on taas yhden läheisen hautajaiset, Rest In Peace "K"
"elämä on täynnä valintoja"
Kiitokset: Nimimerkille Mariella ja tulevalle vaimolleni.
Kiitokset ja anteeksi.
Jos tämän lukee tietyt ihmiset ja niin toivoisin että jätätte minut ja perheeni rauhaan tästä eteen päin kuten on sovittu!
