17-vuotias poika ryöstettiin julmasti - rikosilmoitusta seurasi jopa tappouhkaukset
Lähetetty: Ma Syys 11, 2023 10:59 pm
*Syynä tälle(kin) väkivallalle on ihan selkeästi suomalaisten rasismi ulkomaalaistaustaisia kohtaan**
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009830867.html
19:09
Julmasti ryöstetty 17-vuotias poika tuli sukkasillaan ja paita veressä kotiin – rikosilmoitusta seurasi painajaismainen koston kierre
Annan poika ryöstettiin väkivaltaisesti tänä keväänä. Menetetty omaisuus ei ollut mitään verrattuna siihen, millaiset kierrokset tapaus sai teon tultua poliisin tietoon.
Ryöstäjät veivät toukokuussa teini-ikäiseltä pojalta puhelimen, merkkikengät ja luksusbrändin vyöstä tehdyn kopion.
TOUKOKUISENA iltana pääkaupunkiseudulla asuva Anna sai puhelun, jollaista ei yhdenkään lapsen vanhempi toivoisi koskaan saavansa.
Vastikään 17 vuotta täyttänyt poika kertoi tulleensa hetkeä aiemmin ryöstetyksi ollessaan ulkona viettämässä aikaa ystäviensä kanssa. Tekijäjoukko oli ilmestynyt aivan yllättäen selän takaa.
Tekijät, kolme samaa ikäluokkaa olevaa muuta poikaa, olivat raahanneet Annan pojan väkisin syrjemmälle.
Ryöstäjien matkaan lähtivät Air Jordan -merkkiset kengät ja vyö, jota he olivat ilmeisesti luulleet aidoksi brändituotteeksi. Tosiasiassa se oli noin 50 euron arvoinen Louis Vuitton -kopio. Takkia tekijät eivät olleet saanet kiskottua yltä, koska yksi tekijöistä piteli Annan poikaa aloillaan tiukassa lukko-otteessa.
Samaan aikaan toinen tekijä hakkasi poikaa nyrkeillä kasvoihin ja pään alueelle.
POJAN ystävät joutuivat seuraamaan voimattomina vierestä, sillä kolmas tekijä varmisti, etteivät he puuttuisi tilanteeseen.
Syntymäpäivälahjana saatu iPhone oli sekin ryöstäjille kelvannut. Kasvojentunnistuksella toimivaa lukitusta oli yritetty murtaa tunkemalla näyttöä Annan pojan kasvojen eteen. Hän oli sitkeästi kääntänyt päätään näytöstä pois päin.
Väkivaltaisuudet keskeytyivät, kun sivullinen huomasi tilanteen ja alkoi huutaa tekijöille. Sivullinen soitti myös hätäkeskukseen, mutta syystä tai toisesta poliisi ei heti saapunut paikalle.
Annan poika lähti sukkasillaan ja paita veressä kotiin.
KOTONA lapsi soitti äidilleen. Anna vastasi poikansa soittoon toisesta kaupungista. Hän oli kuulemastaan syvästi järkyttynyt.
Pojan kasvot olivat turvoksissa ja päätä särki. Ennen kaikkea häntä pelotti. Hän ei olisi halunnut sotkea tilanteeseen poliisia tai tehdä rikosilmoitusta.
Yksi tekijöistä oli perheelle ennestään tuttu. Hänestä oli liikkunut huolestuttavia tietoja nuorten keskuudessa.
– Poikani tiesi päätekijän ja tiesi, että ilmoituksesta seuraisi kostotoimenpiteitä, Anna kertoo Ilta-Sanomille.
– Sanoin, että nyt on niin vakavasta asiasta kyse, että on heti ilmoitettava hätäkeskukseen. Joko minä ilmoitan tai hän tekee sen itse.
POLIISI kävi perheen kotona puhuttamassa Annan poikaa ja kutsui paikalle myös ensihoidon tarkistamaan tämän kunnon. Mitään pysyvää fyysistä haittaa nuorelle ei aiheutunut.
Tällä hetkellä Annan perhe odottaa, että toukokuun tapahtumat etenisivät käräjäoikeuden käsiteltäviksi. Poliisi on tutkinut tapahtunutta törkeänä ryöstönä.
Rikosilmoitus kirjattiin myös ryöstöä seuranneista uhkailuista, joita poliisi on tutkinut oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisena. Uhkaukset johtivat lopulta siihen, että Anna ja hänen poikansa joutuivat hakemaan yhdelle tekijöistä lähestymiskieltoa.
Annan nimi on muutettu hänen perheensä yksityisyyden ja turvallisuuden suojaamiseksi. Ilta-Sanomat on nähnyt oikeuden asiakirjoja, jotka tukevat hänen haastattelussa kertomaansa.
ENSIMMÄINEN uhkaus tuli Annan muistikuvien mukaan hyvin pian pojan kokemien väkivaltaisuuksien jälkeen, mahdollisesti jo saman illan aikana.
Viesti oli selkeä: jos poika tekisi rikosilmoituksen, asia ei jäisi siihen.
Uhkaus ei jäänyt ainoaksi laatuaan. Sisältö näytti lyhyessä ajassa, muutamien päivien kuluessa, muuttuvan yhä vakavammaksi.
Poikaa yritettiin Annan mukaan saada tulemaan paikkoihin, joissa häneen olisi saatettu kohdistaa uudestaan väkivaltaa. Uhkauksia esitettiin lähinnä välikäsien kautta. Jossain vaiheessa selvisi, että pojan pahoinpitelemisestä olisi ollut tarjolla jopa rahallinen korvaus.
Pahimmillaan poikaan uhattiin Annan mukaan kohdistaa jopa hengenvaarallista väkivaltaa. Tähän suhtauduttiin erityisen vakavasti, koska Annan mukaan oli yleisesti tiedossa, että tekijät kantoivat teräaseita mukanaan.
– Kuulimme puheita, että jos poikani kohdataan jossain, niin hänen puukottamistaan ei arkailla, Anna sanoo.
Ryöstön päätekijäksi epäilty nuorukainen oli kolmikosta se, joka hakkasi Annan poikaa kasvoihin. Hän oli joutunut poliisin vaatimuksesta tutkintavankeuteen verrattain pian tapahtuneen jälkeen. Hän kuitenkin vapautui jo noin viikon kuluttua.
Annan perheessä tieto herätti huolta ja pelkoa mahdollisista uusista uhkauksista.
EPÄILLYN ryöstön päätekijälle määrättiinkin kesällä vuoden mittainen lähestymiskielto Annan pojan turvaksi. Oikeuden päätöksellä on Annan mielestä ollut rauhoittava vaikutus.
Mikäli uhkauksia vielä tulisi, ainakin poliisi saataisiin nopeammin paikalle.
Anna kertoo jossain vaiheessa miettineensä, pahensiko rikosilmoituksen tekeminen ja asian eteenpäin vieminen tilannetta. Olisiko ilmoittamatta jättämisellä vältytty uhkailulta ja peloilta – selvitty vähemmällä?
– Kyllä sitä tuli pohdittua monta kertaa, että tehtiinkö oikein. Mutta jos ilmoitusta ei tee, tekijä saa valta-aseman. Hänelle välittyisi sitä kautta viesti, että toimintaa voi jatkaa ilman minkäänlaisia seurauksia, Anna pohtii.
ANNAN käsityksen mukaan ryöstäjien motiivi ei ollut pelkästään viedä hänen poikansa tavaroita. Taustalla näyttää vaikuttaneen aiempi tilanne, joka väkivallan laatu huomioiden tuntuu mitättömältä syyltä hakata joku.
Aikaisemmin Annan poika ja väkivaltaisuuksien päätekijä olivat Annan kertoman mukaan niin sanottuja ”naamatuttuja”.
Keväällä Annan poika oli käynyt ryöstöön liittymättömien henkilöiden kanssa lyhyen keskustelun, jonka aikana toukokuun väkivaltaisuuksien päätekijäksi epäilty nuorukainen oli mainittu. Keskustelu oli ilmeisesti tullut aikanaan myös hänen tietoonsa.
Anna arvelee, että päätekijä saattoi tästä syystä haluta kostaa – pitivät hänen aiemmista puheista saamansa tiedot paikkansa tai eivät.
Lähestymiskieltoa koskeneessa oikeudenkäynnissä päätekijäksi epäilty nuorukainen vastusti kiellon määräämistä. Hän on kiistänyt olleensa tekoon osallisena.
Asiakirjoista käy ilmi, että nuorukainen katsoo ryöstö- ja uhkausepäilyjen johtuvan hänen etnisestä taustastaan.
– Hän vetosi siihen, että poikani olisi rasisti. Hänen mukaansa hän ei olisi koskaan tavannutkaan poikaani, Anna sanoo.
VARASTETTUJA kenkiä, vyötä ja puhelinta Annan poika ei koskaan saanut takaisin.
Menetetty omaisuus on kuitenkin pientä verrattuna siihen, millaisen henkisen taakan tapahtunut jätti. Heti tapahtuneen jälkeen poika oli Annan mukaan hiljainen ja kipeän oloinen. Hän ei pystynyt poistumaan kotoa käytännössä lainkaan ja kärsi univaikeuksista.
Koko loppukesä kului painostavissa ja ahdistuneissa tunnelmissa. Paria reissua lukuun ottamatta poika ei käynyt juuri missään.
– Koko ajan joutui katsomaan selkänsä taakse, jos liikkui jossakin, Anna kertoo.
– Kärsin itsekin pelkotiloista. Mielessä pyöri ajatuksia, että voisiko joku tunkeutua kotiimme, ja mitä nämä ihmiset olisivat vielä valmiita tekemään. Jos pojan päästi näkemään kavereita, oli koko ajan pakko soitella perään ja varmistaa, missä mennään.
Nyt, joitakin kuukausia tapahtuneen jälkeen, poika voi Annan mukaan jo paremmin.
Siitä huolimatta hän pyrkii Annan mukaan edelleen välttämään tiettyjä paikkoja ja ulkona liikkumista yksin. Kävelemisen sijaan hän kulkee mieluummin julkisilla liikennevälineillä, taksilla tai sähköpotkulaudalla.
VALTAVAN huolen ja varuillaan olemisen lisäksi Anna kertoo pohtineensa muun muassa sitä, uskaltaako omalle lapselle enää ostaa tiettyjä tavaroita tai vaatteita.
– Voiko ostaa esimerkiksi jotkut lapsen haluamat kengät vai joutuuko sen jälkeen pelkäämään, että ne ryöstetään päältä, hän sanoo.
– Tämä on todella hurjaa. Tuntuu, että on ihan normaalia nykyään, että hakataan joku. Olen saanut sellaisen kuvan, että ne nuoret, jotka tällaista tekevät, vaikka keksimällä keksivät syyn, jolla teko oikeutetaan. Riittää, että vain katsoo jotakuta väärin.
Anna toivoo, että hänen poikansa kokemus etenisi nyt mahdollisimman pian oikeuden käsiteltäväksi.
– Oikeudenkäynti varmasti nostaa taas pinnalle tunteita ja pelkojakin. Haluaisimme kuitenkin jättää tämän jo taaksemme.
Otsikko lyhennetty
-NILS-
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009830867.html
19:09
Julmasti ryöstetty 17-vuotias poika tuli sukkasillaan ja paita veressä kotiin – rikosilmoitusta seurasi painajaismainen koston kierre
Annan poika ryöstettiin väkivaltaisesti tänä keväänä. Menetetty omaisuus ei ollut mitään verrattuna siihen, millaiset kierrokset tapaus sai teon tultua poliisin tietoon.
Ryöstäjät veivät toukokuussa teini-ikäiseltä pojalta puhelimen, merkkikengät ja luksusbrändin vyöstä tehdyn kopion.
TOUKOKUISENA iltana pääkaupunkiseudulla asuva Anna sai puhelun, jollaista ei yhdenkään lapsen vanhempi toivoisi koskaan saavansa.
Vastikään 17 vuotta täyttänyt poika kertoi tulleensa hetkeä aiemmin ryöstetyksi ollessaan ulkona viettämässä aikaa ystäviensä kanssa. Tekijäjoukko oli ilmestynyt aivan yllättäen selän takaa.
Tekijät, kolme samaa ikäluokkaa olevaa muuta poikaa, olivat raahanneet Annan pojan väkisin syrjemmälle.
Ryöstäjien matkaan lähtivät Air Jordan -merkkiset kengät ja vyö, jota he olivat ilmeisesti luulleet aidoksi brändituotteeksi. Tosiasiassa se oli noin 50 euron arvoinen Louis Vuitton -kopio. Takkia tekijät eivät olleet saanet kiskottua yltä, koska yksi tekijöistä piteli Annan poikaa aloillaan tiukassa lukko-otteessa.
Samaan aikaan toinen tekijä hakkasi poikaa nyrkeillä kasvoihin ja pään alueelle.
POJAN ystävät joutuivat seuraamaan voimattomina vierestä, sillä kolmas tekijä varmisti, etteivät he puuttuisi tilanteeseen.
Syntymäpäivälahjana saatu iPhone oli sekin ryöstäjille kelvannut. Kasvojentunnistuksella toimivaa lukitusta oli yritetty murtaa tunkemalla näyttöä Annan pojan kasvojen eteen. Hän oli sitkeästi kääntänyt päätään näytöstä pois päin.
Väkivaltaisuudet keskeytyivät, kun sivullinen huomasi tilanteen ja alkoi huutaa tekijöille. Sivullinen soitti myös hätäkeskukseen, mutta syystä tai toisesta poliisi ei heti saapunut paikalle.
Annan poika lähti sukkasillaan ja paita veressä kotiin.
KOTONA lapsi soitti äidilleen. Anna vastasi poikansa soittoon toisesta kaupungista. Hän oli kuulemastaan syvästi järkyttynyt.
Pojan kasvot olivat turvoksissa ja päätä särki. Ennen kaikkea häntä pelotti. Hän ei olisi halunnut sotkea tilanteeseen poliisia tai tehdä rikosilmoitusta.
Yksi tekijöistä oli perheelle ennestään tuttu. Hänestä oli liikkunut huolestuttavia tietoja nuorten keskuudessa.
– Poikani tiesi päätekijän ja tiesi, että ilmoituksesta seuraisi kostotoimenpiteitä, Anna kertoo Ilta-Sanomille.
– Sanoin, että nyt on niin vakavasta asiasta kyse, että on heti ilmoitettava hätäkeskukseen. Joko minä ilmoitan tai hän tekee sen itse.
POLIISI kävi perheen kotona puhuttamassa Annan poikaa ja kutsui paikalle myös ensihoidon tarkistamaan tämän kunnon. Mitään pysyvää fyysistä haittaa nuorelle ei aiheutunut.
Tällä hetkellä Annan perhe odottaa, että toukokuun tapahtumat etenisivät käräjäoikeuden käsiteltäviksi. Poliisi on tutkinut tapahtunutta törkeänä ryöstönä.
Rikosilmoitus kirjattiin myös ryöstöä seuranneista uhkailuista, joita poliisi on tutkinut oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisena. Uhkaukset johtivat lopulta siihen, että Anna ja hänen poikansa joutuivat hakemaan yhdelle tekijöistä lähestymiskieltoa.
Annan nimi on muutettu hänen perheensä yksityisyyden ja turvallisuuden suojaamiseksi. Ilta-Sanomat on nähnyt oikeuden asiakirjoja, jotka tukevat hänen haastattelussa kertomaansa.
ENSIMMÄINEN uhkaus tuli Annan muistikuvien mukaan hyvin pian pojan kokemien väkivaltaisuuksien jälkeen, mahdollisesti jo saman illan aikana.
Viesti oli selkeä: jos poika tekisi rikosilmoituksen, asia ei jäisi siihen.
Uhkaus ei jäänyt ainoaksi laatuaan. Sisältö näytti lyhyessä ajassa, muutamien päivien kuluessa, muuttuvan yhä vakavammaksi.
Poikaa yritettiin Annan mukaan saada tulemaan paikkoihin, joissa häneen olisi saatettu kohdistaa uudestaan väkivaltaa. Uhkauksia esitettiin lähinnä välikäsien kautta. Jossain vaiheessa selvisi, että pojan pahoinpitelemisestä olisi ollut tarjolla jopa rahallinen korvaus.
Pahimmillaan poikaan uhattiin Annan mukaan kohdistaa jopa hengenvaarallista väkivaltaa. Tähän suhtauduttiin erityisen vakavasti, koska Annan mukaan oli yleisesti tiedossa, että tekijät kantoivat teräaseita mukanaan.
– Kuulimme puheita, että jos poikani kohdataan jossain, niin hänen puukottamistaan ei arkailla, Anna sanoo.
Ryöstön päätekijäksi epäilty nuorukainen oli kolmikosta se, joka hakkasi Annan poikaa kasvoihin. Hän oli joutunut poliisin vaatimuksesta tutkintavankeuteen verrattain pian tapahtuneen jälkeen. Hän kuitenkin vapautui jo noin viikon kuluttua.
Annan perheessä tieto herätti huolta ja pelkoa mahdollisista uusista uhkauksista.
EPÄILLYN ryöstön päätekijälle määrättiinkin kesällä vuoden mittainen lähestymiskielto Annan pojan turvaksi. Oikeuden päätöksellä on Annan mielestä ollut rauhoittava vaikutus.
Mikäli uhkauksia vielä tulisi, ainakin poliisi saataisiin nopeammin paikalle.
Anna kertoo jossain vaiheessa miettineensä, pahensiko rikosilmoituksen tekeminen ja asian eteenpäin vieminen tilannetta. Olisiko ilmoittamatta jättämisellä vältytty uhkailulta ja peloilta – selvitty vähemmällä?
– Kyllä sitä tuli pohdittua monta kertaa, että tehtiinkö oikein. Mutta jos ilmoitusta ei tee, tekijä saa valta-aseman. Hänelle välittyisi sitä kautta viesti, että toimintaa voi jatkaa ilman minkäänlaisia seurauksia, Anna pohtii.
ANNAN käsityksen mukaan ryöstäjien motiivi ei ollut pelkästään viedä hänen poikansa tavaroita. Taustalla näyttää vaikuttaneen aiempi tilanne, joka väkivallan laatu huomioiden tuntuu mitättömältä syyltä hakata joku.
Aikaisemmin Annan poika ja väkivaltaisuuksien päätekijä olivat Annan kertoman mukaan niin sanottuja ”naamatuttuja”.
Keväällä Annan poika oli käynyt ryöstöön liittymättömien henkilöiden kanssa lyhyen keskustelun, jonka aikana toukokuun väkivaltaisuuksien päätekijäksi epäilty nuorukainen oli mainittu. Keskustelu oli ilmeisesti tullut aikanaan myös hänen tietoonsa.
Anna arvelee, että päätekijä saattoi tästä syystä haluta kostaa – pitivät hänen aiemmista puheista saamansa tiedot paikkansa tai eivät.
Lähestymiskieltoa koskeneessa oikeudenkäynnissä päätekijäksi epäilty nuorukainen vastusti kiellon määräämistä. Hän on kiistänyt olleensa tekoon osallisena.
Asiakirjoista käy ilmi, että nuorukainen katsoo ryöstö- ja uhkausepäilyjen johtuvan hänen etnisestä taustastaan.
– Hän vetosi siihen, että poikani olisi rasisti. Hänen mukaansa hän ei olisi koskaan tavannutkaan poikaani, Anna sanoo.
VARASTETTUJA kenkiä, vyötä ja puhelinta Annan poika ei koskaan saanut takaisin.
Menetetty omaisuus on kuitenkin pientä verrattuna siihen, millaisen henkisen taakan tapahtunut jätti. Heti tapahtuneen jälkeen poika oli Annan mukaan hiljainen ja kipeän oloinen. Hän ei pystynyt poistumaan kotoa käytännössä lainkaan ja kärsi univaikeuksista.
Koko loppukesä kului painostavissa ja ahdistuneissa tunnelmissa. Paria reissua lukuun ottamatta poika ei käynyt juuri missään.
– Koko ajan joutui katsomaan selkänsä taakse, jos liikkui jossakin, Anna kertoo.
– Kärsin itsekin pelkotiloista. Mielessä pyöri ajatuksia, että voisiko joku tunkeutua kotiimme, ja mitä nämä ihmiset olisivat vielä valmiita tekemään. Jos pojan päästi näkemään kavereita, oli koko ajan pakko soitella perään ja varmistaa, missä mennään.
Nyt, joitakin kuukausia tapahtuneen jälkeen, poika voi Annan mukaan jo paremmin.
Siitä huolimatta hän pyrkii Annan mukaan edelleen välttämään tiettyjä paikkoja ja ulkona liikkumista yksin. Kävelemisen sijaan hän kulkee mieluummin julkisilla liikennevälineillä, taksilla tai sähköpotkulaudalla.
VALTAVAN huolen ja varuillaan olemisen lisäksi Anna kertoo pohtineensa muun muassa sitä, uskaltaako omalle lapselle enää ostaa tiettyjä tavaroita tai vaatteita.
– Voiko ostaa esimerkiksi jotkut lapsen haluamat kengät vai joutuuko sen jälkeen pelkäämään, että ne ryöstetään päältä, hän sanoo.
– Tämä on todella hurjaa. Tuntuu, että on ihan normaalia nykyään, että hakataan joku. Olen saanut sellaisen kuvan, että ne nuoret, jotka tällaista tekevät, vaikka keksimällä keksivät syyn, jolla teko oikeutetaan. Riittää, että vain katsoo jotakuta väärin.
Anna toivoo, että hänen poikansa kokemus etenisi nyt mahdollisimman pian oikeuden käsiteltäväksi.
– Oikeudenkäynti varmasti nostaa taas pinnalle tunteita ja pelkojakin. Haluaisimme kuitenkin jättää tämän jo taaksemme.
Otsikko lyhennetty
-NILS-
