MURHA.INFO

Tässä juuri vaimon kanssa pähkäilimme sellaista, että kun kumpikaan ei halua mahdollisen onnettomuuden sattuessa kitua loppuikäänsä kaulasta alaspäin halvaantuneena tai muuten viallisena, tuli mieleen, että minkäslaiset systeemit pitää hoitaa varmistaakseen elvytyskiellon tapauksissa, joissa pysyvä vakava vamma olisi estämätön ja kuolema tulisi väistämättä ilman elvytystä?

Mietimme, että jos tatuoisi johonkin selän/rintakehän alueelle DO NOT RESUSCITATE, tämä olisi samantien ensiapuryhmän havaittavissa leikatessaan paitaa pois päältä, olisiko tällainen ratkaisu juridisesti riittävän pätevä (siis tietysti tuohon lisäksi todistajien kera allekirjoitettu elvytyskieltopaperi sinne, minne pitää toimittaa)?

Myös mielipiteet elvytyskiellosta ja siihen liittyvistä asioista ovat tervetulleita=)

Hyvää viikonloppua, nyt voisikin alkaa tuota olutta juomaan hieman kovemmalla tahdilla.

^tee hoitotestamentti, jossa kiellät moiseen rytkyytyksen.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200805 ... 7_ul.shtml

Noh, tässä just yksi heräsi "kuolleista". Näinkin voi käydä. Ikävä, jos olisi noita elimiä jo mennyt luovutukseen...

Minut taas pitää aina elvyttää vaikka minkälaisena vihanneksena olisin. Kukas sen tietää vaikka tulevaisuudessa joku pelastus vielä tulisi. Ja vaikkei tulisikaan, minut pitää sijoittaa mahdollisimman kalliiseen hengityskoneeseen ihan vaan muitten kiusaksi. Tahdon kuluttaa muiden veroeuroja ihan vain piruuttani. Sen verran sitä on itsekin Suomen verohelvettiin joutunut maksamaan, että pannaan vahinko kiertämään!

Hoitajat huolehtikoon meikäläisestä ja ajakoon parran jne. Toivon myös kerran vuodessa kasvohoitoa.

Tietenkään en myöskään testamenttaa elimiäni. Pitkä penni on mennyt pippuripihvejä syödessä, jotta ovat tärkeät sisäelimet saaneet ravinteita ja kasvaneet kuntoon. Kun ei niistä kukaan ole minulle fyrkkaakaan etukäteen antanut, ei tipu kyllä ilmaiseksi. Ainoan poikkeuksen teen peniksen kanssa. Sen voin hoitotestamentata. Toivottavasti se päätyisi jollekin kunnon panomiehelle, jolta mustasukkainen aviovaimo leikkasi "pelivälineen" pois.

Ja tässä tapauksessa nimenomaan sitä toivoisi ns. solumuistia

EuJR veti tossa aika pahat, mutta minusta saa leikata kaiken mikä johonkin kelpaa. Kuoltuani en elimiäni tarvitse, toivottavasti niistä on hyötyä.

hmm... Ymmärrykseni mukaan ko. testamenttejä tekevät tavallisimmin parantumattomasti sairaat, esim. syövän terminaalivaihetta sairastavat, joiden kohdalla elvytys ei varmasti tai lähes varmasti toisi päivääkään laadukasta elämää lisää.

Onhan tuo coolia, ja elämänhallintaa ihan viimeisen päälle. Sitähän nykypäivänä ihannoidaan. Mutta mä en ihan ymmärrä. Onko teillä jotain tilastotietoa tämän päätöksenne tueksi (ts. moniko elvytystilanne johtaa potilaan pysyvään ja selkeästi elämänlaatua vähentämään vammautumiseen)? Tai oletteko miettineet kautta rantain eri tilanteita joissa elvytys voi tulla kyseeseen? Onnettomuustilanne on vähän liian helppo esimerkki; entäpä hukkuminen? Myrkytys? Sydänpysähdys? Tukehtuminen? Älkää nyt mitään tatuointeja ainakaan hankkiko for god's sake. Paperit sentään voi vetää takaisin. Kylläpä vituttaisi menettää rakkaansa esim. "harmittoman" sydänpysähdyksen johdosta, kun joskus suuressa viisaudessa on päätetty kieltää elvyttäminen.

Hoitotestamentin voi tehdä kuka vaan,oli sitten sairas tai ei,vanha tai nuori..
Se kannattaa tehdäkkin, varsinkin kun tulee vanhaksi ja sairaaksi
suullisella omalla tahdolla ei ole mitään merkitystä kun omaiset tulee ja tietää muka paremmin..

Lyhyesti olen asiasta sitä mieltä että jos aikani koittaa niin miksipä pihtailla sisuskalujani kun joku voi niistä vielä elävänä saada jotakin irti. Nyt kun elän niin olisin hyvin kiitollinen jos joku minulle tarpeentullen luovuttaisi sydämen tai muuta.
Taas tuosta elvytysasiasta olen sitä mieltä että jos aika kerta meinaa jättää ja on tosiaan vaikka halvaantunut kaulasta alastepäin niin antakaa nyt hyvä ihme jo mennä. Elämä on annettu sitä varten että siitä pitää pystyä nauttimaan ja jos vaan pää toimii eikä muu niin mitä nautintoa se on? Tosin voihan koomastakin herätä, mutta ehkä sillä oli joku tarkoitus että koomaan on vajottu. Mielestäni.

Rimma sanoi sen; jos liiskaannun voi minusta ottaa sydämen, keuhkot, munuaiset, maksan, sarveiskalvot ja ihoa myös. En tarvitse niitä tuollapuolen.

Ensimmäisenä tosiaan tuli mieleen se, että kuinka mahdollista on sanoa elvytystilanteessa se, jääkö henkilö vihanneksi, vaiko ihan henkiin..
Itse ainakin antaisin elvyttää, mutta jos tulosta ei tule ja jään vihanneksi, ajattelin tosiaan sen mahdollisuuden, että saa vetää piuhat irti. Samaten tämä, että tottakai voisi luovuttaa elimiä, josko niistä johonkin olisi
Tietenkin siinä vaiheessa, ettei muuta tekemistä ole.

Elephant kirjoitti:Ensimmäisenä tosiaan tuli mieleen se, että kuinka mahdollista on sanoa elvytystilanteessa se, jääkö henkilö vihanneksi, vaiko ihan henkiin..

Vihanneksi? Eikö se pitäisi olla vihannekseksi? Jos tässä edes vihannes-sanaa tarkoitetaan.

ShipWreck kirjoitti:

Elephant kirjoitti:Ensimmäisenä tosiaan tuli mieleen se, että kuinka mahdollista on sanoa elvytystilanteessa se, jääkö henkilö vihanneksi, vaiko ihan henkiin..

Vihanneksi? Eikö se pitäisi olla vihannekseksi? Jos tässä edes vihannes-sanaa tarkoitetaan.

No jos nyt aivan totaalisesti haluat pilkkua... Ole hyvä vain, se oli kirjoitus virhe, anteeksi. Tosiaan tarkoitin vihannekseksi.

Onko kaikilla ketjun halukkailla jo Elinluovutuskortti? Yllättävän moni ajattelee ettei välitä elimistään enää tuonpuoleiseen siirryttyään, muttei koskaan muista tai ehdi hankkia sitä korttia... se on hankala yhtälö. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, eli vanhuuden päivillekään sen hakemista ei kannata jättää. Eipä korttia (ja kuolemaansa...) tarvitse paljoa ajatella, nimi lakaattiin ja lompakon perälle vaan.

Lisätietoa: http://www.lahjaelamalle.net/teksti1.html

minä taas en aio antaa yhtään elintäni luovutukseen ihan siksi, että se sotii ajatusmaailmaani vastaan. ne jotka haluaa, tehköön niin, mutta minä en luovuta. ja mulla on myös elvytyskielto.

Minulla on lompakossani aina mukana Elinluovutuskortti, mutta olen myös kirjoittanut hoitotestamentin (pitäisi vain toimittaa eteenpäin). Hoitotestamentti ei kyllä tietääkseni kiellä elvytystä, vaan se on oman tahdon ilmaisu. Hoitotestamentin kirjoittanut luopuu elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.

Stakes hoitotestamentti kirjoitti: "Täten minä määrään, että jos minä vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena menetän pikeustoimikelpoisuuteni, esimerkiksi tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi, ei minua hoidettaessa saa käyttää keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitäviä hoitomuotoja /ellei tilani korjautumiseen ole selkeitä perusteita/. Vaikeiden oireiden poistamiseksi tai lievittämiseksi voidaan kuitenkin edellä mainittuja keinojakin tilapäisesti käyttää. Tehohoitoa voidaan minulle antaa vain, jos voidaan kohtuudella arvioida, että sen antaminen johtaa parempaan tulokseen kuin pelkästään lyhytaikaiseen elämän pitkittymiseen. Jos toivorikkaana aloitettu hoito osoittautuu tuloksettomaksi, siitä on välittömästi luovuttava."

(lainaus tästä hoitotestamenttilomakkeesta):

Joten tuossa ei kai puhuta elvytyksestä yhtään mitään, vai? Enemmänkin tarkoitetaan esimerkiksi hengityskoneita ja sellaisia? Elvytyskielto on DNR, ja olen ymmärtänyt sen olevan ihan erillinen asiakirja.

Eikö tuossa elinluovutuksessakin ole joku ikäraja sentään?
Ei kai sitä nyt loppuunkäytettyjä elimiä kukaan huoli...
Vaikka voihan se maksakin olla joillain juotu jo pilalle vaikka ikää ei olisikaan...liikaa.