"Tää on taijetta, juntit ei ymmärrä"
Lähetetty: Pe Heinä 05, 2024 6:46 am
Taiteilijat tekivät syvän reiän kallioon luodolla, paikalliset surevat – ”Luoto on tuhottu”
Taiteilijat kuvailevat projektiaan ”luonnonvarojen omistamisen ja hyödyntämisen kritiikiksi”.
TAITEILIJAKOLMIKKO toteutti Saaristomerellä sijaitsevalla pienellä luodolla teoksen, josta paikalliset närkästyivät ja tekivät rikosilmoituksen. Paikallisten ihmisten mukaan myös linnut kaikkosivat luodolta teoksen myötä.
Taiteilijat kuvasivat taidevideon prosessista, jossa Kemiönsaaren kunnassa sijaitsevan Dansangrundetin luodon kallioon porattiin kuvioita sekä 18 metriä syvä reikä, johon asennettiin juomavesipumppu. Taiteilijat kuvailevat projektiaan "luonnonvarojen omistamisen ja hyödyntämisen kritiikiksi".
Porakaivo asennettiin vuoden 2023 toukokuussa. Ajankohta on linnuille kaikkein herkintä pesimäaikaa. Paikallisten mukaan linnut jättivät häiriöstä johtuen pesinnän kesken, kaikkosivat luodolta eivätkä enää palanneet.
TEOS nousi puheenaiheeksi tänä kesänä, kun Gun ”Gunzi” Holmström julkaisi asiasta Facebook-seinällään huomiota keränneen päivityksen. Alue on Holmströmin kotiseutua.
”Yritin rauhoittua kuullessani tapahtuneesta, mutta minun oli pakko tehdä jotain”, hän kertoo.
Holmströmin mukaan parhaillaan kerätään allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan pumpun poistamista ja luodon palauttamista luonnolliseen tilaan.
Taiteilijat Heini Aho, Leena Kela sekä Eero Yli-Vakkuri viettivät viime viikon purjehtien ja tarkkaillen Dansangrundetin luotoa.
LUONNONSUOJELULAIN sekä EU:n lintudirektiivin mukaan lintujen pesät ovat rauhoitettuja, eikä pesintää saa häiritä. Häirintäkielto koskee myös toimintaa, jonka tarkoituksena ei itsessään ole pesinnän häiritseminen.
Taiteilijat ovat kehottaneet ihmisiä hakemaan pumpusta juomavettä, mistä saaristolinnuston asiantuntijan, biologi Jouko Högmanderin mukaan voi myös syntyä lintujen pesintää häiritsevä tekijä.
”Kuulostaa huonosti harkitulta”, hän toteaa teoksesta.
Taiteilijat Heini Aho, Leena Kela sekä Eero Yli-Vakkuri kertovat HS:lle sähköpostiviestillä, että he eivät olleet ennen vesipumppu-projektia toteuttaneet taideteoksia ulkosaaristoon.
”Pyrimme toimimaan siten, että työskentelystä ei aiheutuisi haittaa linnuille. Lintujen kärsimys olisi järkyttävää, eikä sopisi millään tavalla toimintaamme”, kolmikko kirjoittaa viestissään.
TAITEILIJARYHMÄ osti syksyllä 2021 osuuden yhteisomistusalueesta, johon Dansangrundetin luoto kuuluu.
Gun Holmström uskoo taiteilijoiden käsittäneen väärin sen, mitä heidän oikeuksiinsa osuuden omistajina kuuluu.
Holmströmin mukaan hän ja moni paikallinen kokee tapahtuneessa harmillisimpana sen, että taiteilijat eivät olleet ilmoittaneet aikeistaan muille alueen osakkaille.
Taiteilijoiden mukaan metrin korkuinen harmaa pumppukaivo toimii arkisena muistutuksena vedestä, sen liikkeestä ja kiertokulusta.
TAITEILIJAT haluavat painottaa, että porakaivon vesi on tarkoitettu käytettäväksi kaikille. Holmström on sitä mieltä, että vesipumpulle ei ole minkäänlaista tarvetta.
Paikallinen Henry Holmgård ei myöskään koe vesipumppua tarpeelliseksi. Hän teki vaimonsa kanssa taiteilijoista rikosilmoituksen viime kesänä.
Poliisi lopetti tutkinnan esiselvittelyn jälkeen, koska ei nähnyt syytä epäillä rikosta.
Holmgårdin mukaan suurin ongelma on kallioon hakattu kuviointi, jota ei tule koskaan saamaan pois.
”Luoto on tuhottu, eikä sitä voi ennallistaa”, hän harmittelee.
Luotoja ei ole virallisesti suojeltu.
”Ei niitä ole tarvinnut suojella, sillä ymmärrys on ollut se, ettei arvokasta ja uniikkia maisemaa lähdetä tärvelemään.”
Taiteen varjolla ei voida tuhota luontoa, Holmgård sanoo.
:
:
”Ei taiteilija ole muiden ihmisten yläpuolella”, hän sanoo.
AHO, KELA SEKÄ YLI-VAKKURI perustivat vuonna 2020 Tuhoon sopeutumisen instituutin. Instituutilla ei ole kiinteää toimipistettä, vaan se omistaa palan yhteisomistusaluetta.
150–200 ihmisen yhdessä omistama alue on 42 hehtaarin kokoinen. Siihen kuuluu liki 300 saarta, luotoa ja vedenalaista kalliota. Oman osuutensa taiteilijat ovat nimenneet ”Tuhon tilaksi”.
Taiteilijat käyttävät luotoja taiteen tekemiseen. Luodolta tehty taidevideo on tällä hetkellä nähtävillä Helsingin Sinnessä ja Örön saarella.
Henry Holmgård on huolissaan siitä, että Dansangrundetin kaltaiset tapaukset voisivat toistua, jos asiaan ei puututa.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010524949.html
Cut.
-NILS-
Taiteilijat kuvailevat projektiaan ”luonnonvarojen omistamisen ja hyödyntämisen kritiikiksi”.
TAITEILIJAKOLMIKKO toteutti Saaristomerellä sijaitsevalla pienellä luodolla teoksen, josta paikalliset närkästyivät ja tekivät rikosilmoituksen. Paikallisten ihmisten mukaan myös linnut kaikkosivat luodolta teoksen myötä.
Taiteilijat kuvasivat taidevideon prosessista, jossa Kemiönsaaren kunnassa sijaitsevan Dansangrundetin luodon kallioon porattiin kuvioita sekä 18 metriä syvä reikä, johon asennettiin juomavesipumppu. Taiteilijat kuvailevat projektiaan "luonnonvarojen omistamisen ja hyödyntämisen kritiikiksi".
Porakaivo asennettiin vuoden 2023 toukokuussa. Ajankohta on linnuille kaikkein herkintä pesimäaikaa. Paikallisten mukaan linnut jättivät häiriöstä johtuen pesinnän kesken, kaikkosivat luodolta eivätkä enää palanneet.
TEOS nousi puheenaiheeksi tänä kesänä, kun Gun ”Gunzi” Holmström julkaisi asiasta Facebook-seinällään huomiota keränneen päivityksen. Alue on Holmströmin kotiseutua.
”Yritin rauhoittua kuullessani tapahtuneesta, mutta minun oli pakko tehdä jotain”, hän kertoo.
Holmströmin mukaan parhaillaan kerätään allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan pumpun poistamista ja luodon palauttamista luonnolliseen tilaan.
Taiteilijat Heini Aho, Leena Kela sekä Eero Yli-Vakkuri viettivät viime viikon purjehtien ja tarkkaillen Dansangrundetin luotoa.
LUONNONSUOJELULAIN sekä EU:n lintudirektiivin mukaan lintujen pesät ovat rauhoitettuja, eikä pesintää saa häiritä. Häirintäkielto koskee myös toimintaa, jonka tarkoituksena ei itsessään ole pesinnän häiritseminen.
Taiteilijat ovat kehottaneet ihmisiä hakemaan pumpusta juomavettä, mistä saaristolinnuston asiantuntijan, biologi Jouko Högmanderin mukaan voi myös syntyä lintujen pesintää häiritsevä tekijä.
”Kuulostaa huonosti harkitulta”, hän toteaa teoksesta.
Taiteilijat Heini Aho, Leena Kela sekä Eero Yli-Vakkuri kertovat HS:lle sähköpostiviestillä, että he eivät olleet ennen vesipumppu-projektia toteuttaneet taideteoksia ulkosaaristoon.
”Pyrimme toimimaan siten, että työskentelystä ei aiheutuisi haittaa linnuille. Lintujen kärsimys olisi järkyttävää, eikä sopisi millään tavalla toimintaamme”, kolmikko kirjoittaa viestissään.
TAITEILIJARYHMÄ osti syksyllä 2021 osuuden yhteisomistusalueesta, johon Dansangrundetin luoto kuuluu.
Gun Holmström uskoo taiteilijoiden käsittäneen väärin sen, mitä heidän oikeuksiinsa osuuden omistajina kuuluu.
Holmströmin mukaan hän ja moni paikallinen kokee tapahtuneessa harmillisimpana sen, että taiteilijat eivät olleet ilmoittaneet aikeistaan muille alueen osakkaille.
Taiteilijoiden mukaan metrin korkuinen harmaa pumppukaivo toimii arkisena muistutuksena vedestä, sen liikkeestä ja kiertokulusta.
TAITEILIJAT haluavat painottaa, että porakaivon vesi on tarkoitettu käytettäväksi kaikille. Holmström on sitä mieltä, että vesipumpulle ei ole minkäänlaista tarvetta.
Paikallinen Henry Holmgård ei myöskään koe vesipumppua tarpeelliseksi. Hän teki vaimonsa kanssa taiteilijoista rikosilmoituksen viime kesänä.
Poliisi lopetti tutkinnan esiselvittelyn jälkeen, koska ei nähnyt syytä epäillä rikosta.
Holmgårdin mukaan suurin ongelma on kallioon hakattu kuviointi, jota ei tule koskaan saamaan pois.
”Luoto on tuhottu, eikä sitä voi ennallistaa”, hän harmittelee.
Luotoja ei ole virallisesti suojeltu.
”Ei niitä ole tarvinnut suojella, sillä ymmärrys on ollut se, ettei arvokasta ja uniikkia maisemaa lähdetä tärvelemään.”
Taiteen varjolla ei voida tuhota luontoa, Holmgård sanoo.
:
:
”Ei taiteilija ole muiden ihmisten yläpuolella”, hän sanoo.
AHO, KELA SEKÄ YLI-VAKKURI perustivat vuonna 2020 Tuhoon sopeutumisen instituutin. Instituutilla ei ole kiinteää toimipistettä, vaan se omistaa palan yhteisomistusaluetta.
150–200 ihmisen yhdessä omistama alue on 42 hehtaarin kokoinen. Siihen kuuluu liki 300 saarta, luotoa ja vedenalaista kalliota. Oman osuutensa taiteilijat ovat nimenneet ”Tuhon tilaksi”.
Taiteilijat käyttävät luotoja taiteen tekemiseen. Luodolta tehty taidevideo on tällä hetkellä nähtävillä Helsingin Sinnessä ja Örön saarella.
Henry Holmgård on huolissaan siitä, että Dansangrundetin kaltaiset tapaukset voisivat toistua, jos asiaan ei puututa.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010524949.html
Cut.
-NILS-
