MURHA.INFO

https://yle.fi/a/74-20185210

Lasten yhteisestä kirjelmästä käy ilmi, että kaikki neljä lasta olivat olleet äidin vangitsemisen jälkeen aina huhtikuuhun 2010 saakka sijoitettuina pienten lasten vastaanottokotiin.

Lastensuojeluasiakirjojen perusteella lasten keskinäiset välit olivat tuolloin olleet läheiset ja lämpimät.

Huhtikuussa 2010 heidät oli siirretty sijaisperheeseen.

– Sijaisperheessä oli ankarat ja nöyryyttävät kasvatusmenetelmät ja omituisia ja tiukkoja sääntöjä. Sijaisperheessä oli myös uskonnollisia toimintatapoja, joihin liittyi lasten kanssa rukoilu ja kertomukset saatanasta, kirjelmässä mainitaan.

Kirjelmän mukaan esimerkiksi vanhinta lasta oli kutsuttu sijaisperheessä ”paholaiseksi” ja myöhemmin erästä toista lapsista ”riivatuksi”.

Erityisesti juuri vanhimmalla lapsella oli ollut vaikeuksia sopeutua sijaisperheeseen.

Lasten mukaan sijaisvanhemmat olivat alkaneet pitää vanhinta lasta ”pahana, sadistisena ja narsistisena”.

Hän oli muuttanut pois sijaisperheestä kesäkuussa 2010.

Tämän jälkeen sijaisvanhemmat olivat katkaisseet välit häneen ja myös estäneet muiden lasten yhteydenpidon vanhimpaan sisarukseen.

Lokakuussa 2010 yksi lapsista oli ilmaissut psykiatrille halunsa päästä sisarustensa kanssa äitinsä luokse, mutta Anneli Auer oli tuolloin vangittuna.

Lista pahoista teoista
Kirjelmässä esitetään, että syksyn 2010 mittaan sijaisvanhemmat ja kolme nuorinta lasta olivat alkaneet laatia listaa vanhimman lapsen ”pahoista teoista”.

Lasten mukaan seuraavan vuoden mittaan kertomukset vanhimman lapsen ”pahuudesta” olivat sijaisperheessä yltyneet entisestään.

Kun lasten äiti Anneli Auer ei ollut yhtynyt sijaisvanhempien näkemyksiin, nämä olivat väitetysti mieltäneet hänet vanhimman lapsen ”liittolaiseksi” ja alkaneet puhua mustamaalaavasti myös Auerista.

Toukokuussa 2011 hovioikeus vapautti Auerin murhajutun tutkintavankeudesta.

Silloin Auerin perheen oli ollut määrä palata yhteen, mutta sen sijaan sijaisvanhemmat olivatkin vieneet lapset koko kesäksi venematkalle.

Kirjelmässä kerrotaan, että toisen sijaisvanhemman käsityksen mukaan Auer oli syyllistynyt miehensä murhaan, minkä vuoksi hän ei halunnut palauttaa lapsia Auerille.

Kauhukertomuksia videoitiin veneretkellä
Lasten kirjelmässä kerrottaan väitteitä loppukesän 2011 tapahtumista, jotka olivat lopulta johtaneet uusiin Anneli Aueriin kohdistuneisiin rikosepäilyihin.

Lapset toteavat, että heinäkuussa 2011, venematkan viimeisinä päivinä, sijaisvanhemmat olivat alkaneet tivata heiltä, olivatko Auer ja tämän vanhin lapsi harjoittaneet saatananpalvontaa ja murhanneet Jukka S. Lahden.

Tämän jälkeen lapset olivat kertomansa mukaan alkaneet puhua rituaalimurhasta, jonka Auer oli vanhimman lapsensa avustuksella tehnyt. Sitten sijaisisä oli alkanut videoida lasten kertomuksia ja toimittaa niitä viranomaisille.

– Kun ensimmäinen kertomus oli veneellä annettu, lapset eivät ole enää voineet perääntyä, koska he olisivat saaneet rangaistuksen valehtelusta, kirjelmässä lausutaan.

Lasten mielestä heidän tarinansa olivat alkaneet entisestään paisua laajentuen lopulta rajuihin väitteisiin karmeista seksuaalirikoksista.

Näiden kertomusten perusteella Anneli Auer myöhemmin vangittiin. Häntä alettiin epäillä seksuaalirikoksista.

Erikoisia sääntöjä
Kirjelmässä tuodaan esiin myös, että sijaisperheessä oli lukuisia sääntöjä ja käytänteitä, joihin lasten oli vaikea sopeutua.

Esimerkiksi jos lapsen kaveri kävi kylässä, lapsen piti pestä kaikki paikat, joihin kaveri oli koskenut.

Lisäksi lapset eivät väittämänsä mukaan saaneet käydä kotona suihkussa, vaan suihkussa oli käytävä uimahallissa tai koulussa. Tätä sijaisvanhemmat olivat väitetysti perustelleet sillä, että he pelkäsivät syyliä.

Lasten piti väittämänsä mukaan olla yläkerrassa omissa huoneissaan kello 18, minkä jälkeen huoneissa tuli olla hiljaa.

He eivät kertomansa perusteella saaneet ottaa itse ruokaa jääkaapista eivätkä katsoa televisiota kuin valvotusti. Myös netin käyttö oli kiellettyä.

Kirjelmän mukaan sijaisvanhemmat rankaisivat lapsia sääntöjen rikkomisesta esimerkiksi huutamalla ja haukkumalla tai jopa viikkoja kestävällä mykkäkoululla, minkä aikana lapsi jätettiin täysin huomiotta.

Lapsi raukat.
Tämä on valitettavasti suomessa arkea. Lapsen parasta ei kyetä millään lailla turvaamaan. Jopa aivan tavallisten ihmisten tapauksessa avioerotilanteissa toisen huoltajan tekemä mustamaalaaminen voi johtaa äärimmäisen vakaviin tilanteisiin.

Tuntuu että normaali maalaisjärjenkäyttö on hukassa nykypäivänä. Sosiaaliviranomainen käyttää täysin mielivaltaisesti valtaansa jopa yli poliisin, koulutettujen terapeuttien ja lääkäreiden ja opetusviranomaisen (päiväkoti ja koulu). Heidän lausuntonsa ajavat suomessa ohi kaikkien muiden tahojen tekemät lastensuojeluilmoitukset. Sossujen esimiehet leimaavat työntekijänsä tekemät lausunnot perehtymättä itse edes koko asiaan.
Sosiaaliviranomaisen valtaa voivat toimittaa jopa vasta tutkintoa suorittavat koulua käyvät henkilöt. Sossut tekevät päätöksiä jopa tapaamatta lasta tai käymättä lapsen virallisessa omassa kodissa. Toisaalta vastaavasti suomen sisällä tapahtuvan lapsikaappauksen/omavaltaisen huostaanoton tapauksessa viranomaiset pesevät kätensä kaikesta ja sallivat tämänkaltaisen toiminnan.
(huomatkaa että karffien tapauksessa lapsia etsitään koska SOSSU käskyttää poliisia ja aurerin tapauksessa sossu tehnyt päätökset koskien lapsia)
Tämä on suomessa mahdollista vaikka eri tahot olisivat esittäneet huolensa koskien lapsen eristämistä normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä ja lapsen muusta perheestä ja lähivanhemman kodista. Nyt on vallalla joku ihmeellinen suojellan isiä aikakausi joka on mennyt ihan yli.. Se mahdollistaa sen että jopa useita kertoja tuomittu rikollisen uran tehnyt ihminen pystyy suomessa kaappaamaan lapsen täysin normaalista perheestä koska halutaan tukea isän oikeuksia ja isän isyyttä. Lisäksi isälle on etua kun rikollisena tietää miten kankea on oikeuslaitos ja käräjäoikeus. Sossut eivät reagoi edes heille toimitettuun materiaaliin missä lapsi pyytää itkien päästä kotiin ja normaaliin elämään takaisin. Yksittäinen mätä omena näin siis kykenee hyvinkin helposti pyörittämään vuosia suomessa isoa viranomaisorganisaatiota ei vaadita kuin että yksittäinen sossu sattuu kokemaan sympatiaa tällaista henkilöä kohtaan. Toinen juttu on sitten nämä sijaislaitokset ja sijoituspaikat. Kaikenmaailman kahelit voivat niitä pyörittää. Poliisi pesee kätensä koska sossu istuu poliisin olkapäällä ja sanelee käskyt miten on toimittava. On käynyt niinkin että poliisi on lopettanut rikostutkinnan yhden sosialiviranomaisen kanssa käydyn lyhyen puhelun perusteella (puhelun joka lisäksi sisälsi mittavan määrän asiavirheitä koskien sossun sanomisia ja suomen lakia) . Sossun ei koskaan myöskään tarvitse korjata kirjoituksiaan vaikka ne perustuisivat selkeästi valheisiin. Jos tästä valittaa sossun työtekijän esimiehelle niin korjauspyyntöihin ei reagoida.

Suomessa Lapsen oikeuksilla ei oikeasti ole väliä. Ihmiset eri viranomaisinstituutioissa suojelevat vain omaa takalistoaan.
Tällainen on sitten hinta jonka lapset maksavat aikuisten itsekeskeisestä toiminnasta.

Jos mietitään vaikka vilja eerikaa, hänestäkin oli tehty koulusta lasu ja lapsen äiti oli tehnyt sekä tyttö itse puhunut asiasta. Sossu sattui symppaamaan isää ja vetosi aina ties mihin byrokratiaan.

Jos sosiaaliviranomainen kirjaa lausuntoihin että on huoli lapsen kotioloista niin miksi asiaa ei tutkita?
Tämä mahdollistaa samalla katkeran vanhemman vahingollisen toiminnan lapsen edun vastaisesti sekä nämä tapaukset joissa huoliin taas ei ole reagoitu. Käytännössä heidän tapansa toimia on nykyään nopea sijoitus jonka jälkeen lasta pompotellaan paikasta toiseen koska se on nopeampaa ja helpompaa eikä asioihin tarvitse perehtyä ollenkaan vaan voidaan sellaisella päätöksellä nopeasti pestä omat kädet. Toisaalta heidän aktiivisuutensa vakavissa tapauksissa on täysi nolla. Suomessa sijoitus vaatii, epäilyksen päihteistä, seksuaalisesta väkivallasta tai fyysisestä väkivallasta. Näihin vetoamalla lasta voidaan käyttää pelinappulana helposti suomessa. Kuitenkaan mikään muu ns. "normaali" huolenaihe ei ole koskaan tarpeeksi vakava. Suomessa esimerkiksi tuomittu rikollinen voi viedä lapsen lähivanhemmalta ja eristää hänet päiväkodista, vammaisterapioista, sisaruksista, lapsen sosiaalisesta piiristä, harrastuksista ja normaalista vakaasta elämästä kuukausiksi ilman että kukaan reagoi mitenkään. Edes tämän kaltaiset toistuvat sieppaukset eivät herätä huolta sossuissa. Ei täytä kriteereitä että lapsi on välittömässä vaarassa. Koska SOSSU YKSIN määrittää suomessa miten viranomaiset toimivat.

Byrokratian uhreina suomessa ovat lapset. Todella toivon että näistä päätöksistä vastuussa olleet henkilöt saisivat sanktioita (ei tule tapahtumaan). Lapset näissä lopulta on niitä uhreja ja monta elämää tuhoutunut suomessakin tähän viranomaiskoneistoon.

Sosiaaliviranomaiset eivöt välitä siitä että esimerkki keississä esim lapsi joutuu elämää elämää pelkotilojen kanssa että ei esimerkiksi halua nukkua edes eri huoneessa kun lähihuoltaja ja kyselee päivittin että eihän hän joudu pois omasta kodista ja nyt eri viranomaisten kanssa on yritetty tehdä suunnitelmia (lyhennetyt päivät, ilmottamiset lähi vanhemmalle jos kaappaja ilmaantuu paikalle) ettei lasta päästä eristämään uudelleen. Ainoa viesti mitä päiväkodille ja perheelle on tullut yksittäiseltä työntekijältä on että isällä on oikeuksia. Se on ymmärrettävää, mutta miten sitten lapsenoikeudet ja toisen huoltajan näissä toistuvissa kotimaan kaappaustapauksissa?

Suomessa et myöskään pääse sosiaalityöntekijää vaihtamaan yleisestä tilanteesta johtuen vaikka näin virallisesti onkin ilmaistu.

Suomi kyllä laaha lapsen oikeuksien toteuttamisessa aivan perässä.

Nuo sijaisvanhempina toimineet Auerin veljen perhe on on varsin julmia mielipuolia.

Ulvilasta on jo ihan oma ja varsin runsas osionsa, eiköhän tämä ketju kuulu sinne?

https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewforum.php?f=24

aivoriihi kirjoitti: Su Syys 28, 2025 1:13 pm Ulvilasta on jo ihan oma ja varsin runsas osionsa, eiköhän tämä ketju kuulu sinne?

Samaa mieltä.
Toivottavasti Karffien lapsiin ei tulla soveltamaan samoja "keinoja"

STT paljastaa Turun ja Porin rikollisen poliisin hautaamat ja salaamat rikokset:
Anneli Auerin lapset kertoivat sijaisperheessä kokemastaan henkisestä väkivallasta jo vuosia sitten
Sosiaalityöntekijä teki rikosilmoituksen lasten kohtelusta, mutta poliisi päätti jo seuraavana päivänä, ettei asiaa tutkita.
STT / Jecaterina Mantsinen 20.10.2025
Anneli Auerin lapset ovat kertoneet kokeneensa sijaisperheessään kaltoinkohtelua, alistamista ja muuta henkistä väkivaltaa.

Lasten asianajajan oikeudelle toimittamassa lausumassa sanotaan, että sosiaalityöntekijä teki psyykkisestä kaltoinkohtelusta tutkintapyynnön kesäkuussa 2019. Poliisi kuitenkin päätti lapsia kuulematta jo seuraavana päivänä, ettei se tee esitutkintaa asiasta.

Lausumasta kertoi aiemmin Suomen Kuvalehti. Lounais-Suomen poliisilaitos ei halunnut avata asiaa lehdelle ja kieltäytyi luovuttamasta päätöstä salassapitoon vedoten.

Aiemmin oikeudenkäynnissä julkiseksi tulleessa asiakirjassa siteerataan poliisin päätöstä, jonka mukaan ”ei ole syytä epäillä, että sisarukset olisivat joutuneet rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn pahoinpitelyn kohteeksi sijaisvanhempiensa taholta, joten esitutkintaa asiassa ei aloiteta”.

Auer ja hänen entinen miesystävänsä tuomittiin vuonna 2013 vuosien vankeusrangaistuksiin Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista.

Viime vuoden lopulla korkein oikeus (KKO) purki tuomion sen jälkeen, kun lapset kertoivat, etteivät heidän aiemmat kertomuksensa vuosien 2007–2009 tapahtumista pitäneet paikkaansa.

Valtakunnansyyttäjä päätti vuoden alussa jatkaa syytteiden ajamista uudessa oikeudenkäynnissä. Pääkäsittely asiassa alkaa tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa.

Auerin neljä lasta sijoitettiin sukulaisperheeseen keväällä 2010, kun hän oli epäiltynä Ulvilassa vuonna 2006 tapahtuneesta miehensä murhasta. Auer todettiin syyttömäksi henkirikokseen kahdella käsittelykierroksella.

Lasten mukaan sijaisperheessä oli ankarat ja nöyryyttävät kasvatuskäytännöt. Jos lapset toimivat sijaisvanhempien tahdon vastaisesti, siitä seurasi syyllistämistä, huutamista, kiristämistä, huomiotta jättämistä ja haukkumista.

Vastaavasti sijaisvanhempien miellyttämisestä lapset saivat lausuman mukaan läheisyyttä ja hellyydenosoituksia.

– Rangaistusmenetelmät ovat olleet psyykkisesti julmia, muun muassa usean viikon mykkäkoulu ja huomiotta jättäminen traumatisoituneelle lapselle, joka on menettänyt vanhempansa. Lapsi on jäänyt tunnetasolla täysin yksin, lausumassa sanotaan.

Lapset kertoivat tiukoista ja omituisista säännöistä. Käsiä piti pestä jatkuvasti, mutta lapset eivät saaneet käydä kotona suihkussa. He eivät saaneet liikkua kotona vapaasti, ja liikkumista seurattiin liikkeentunnistimin.

Ruokaa ei saanut ottaa itse, ja katse piti kääntää pois, kun jääkaapin ovi avattiin. Omia puhelimia ei ollut, eikä internetiä saanut käyttää, lausumassa sanotaan.

Lasten mukaan sijaisperheessä oli myös uskonnollisia toimintatapoja.

Kesällä 2010 Auerin vanhin lapsi muutti pois sijaisvanhempien luota. Lausuman mukaan hän kertoi jo tuolloin olosuhteista sijaisperheessä. Sosiaalityöntekijä kehotti uuden sijoituspaikan henkilökuntaa tekemään lastensuojeluilmoituksen, mutta sellaista ei tehty, lausumassa sanotaan.

Tämän jälkeen sijaisvanhemmat aloittivat lausuman mukaan nuorempien sisarusten vieraannuttamisen näiden isosisaruksesta ja äidistä.

Kesällä 2011 sijaisvanhemmat veivät huostaansa jääneet lapset kahdeksi kuukaudeksi veneretkelle. Auer oli toukokuussa 2011 vapautunut tutkintavankeudesta, ja lausuman mukaan lapset olisivat voineet palata äidilleen.

Veneretkellä sijaisvanhemmat ryhtyivät lausuman mukaan selvittämään, ovatko Auer ja vanhin lapsi harjoittaneet saatananpalvontaa ja murhanneet lasten isän. Tämän tuloksena syntyivät sepitetyt tarinat rituaalisesta murhasta, lausumassa sanotaan.

– Ajatus saatananpalvonnasta ja siihen liittyvästä rituaalimurhasta ovat siis alun perin lähtöisin (sijaisvanhemmilta).

Lausuman mukaan sijaisvanhemmat painostivat ja johdattelivat lapsia ja kertomukset videoitiin.

– Se, mitä – – kuvatuilla videoilla on tosiasiallisesti tapahtunut, on äärimmäistä lasten henkistä kaltoinkohtelua. Kun ensimmäinen kertomus oli veneellä annettu, lapset eivät enää voineet perääntyä, koska he olisivat saaneet rangaistuksen valehtelusta. – – Tarinat lähtivät kehittymään ja paisumaan laajentuen seksuaalirikoksiksi, lausumassa sanotaan.

Vuodenvaihteen 2019 tienoilla kaksi sijaisperheeseen jääneistä lapsista kertoi kotioloistaan sosiaalityöntekijälle, joka teki tutkintapyynnön poliisille. Samana kesänä toinen heistä sanoi lapsilla olevan ”elämän mittainen murhe”, josta he eivät vielä pystyneet kertomaan.

– Vasta vuosien 2021–2023 aikana (lapset) ovat olleet valmiit kertomaan asiassa totuuden ulkopuolisille, lausumassa sanotaan.

Toivoisi, että nämä lapset jätettäisiin rauhaan,

Äityli haluaa julkisuutta siksi kaikki on julkista valitettavasti. Taitavat olla niin aivopestyjä että eivät tajua

VittoriaVetra kirjoitti: Ke Joulu 03, 2025 9:23 am Äityli haluaa julkisuutta siksi kaikki on julkista valitettavasti. Taitavat olla niin aivopestyjä että eivät tajua

******************
Millähän saippualla sellainen suu on pesty joka kehtaa jatkuvasti solvata syytöntä ,joka ovat joutunut tahtomattaan kärsimään
niistä päätöksistä joita valheellisestion toimitettu tuomarien eteen.
Nimittely Äityli ei kuvaa muuta kuin nimittelijän omaa mielenmaisemaa, josta voi päätellä ,että henkilö sanoo sillä olevansa itse erittäin katkeroitunut ja luonnevikainen yksilö, jonka maailmankuvaan ei oikeudenmukaisuus sovi.
Valitettavaa ,mutta totta.

mikkihirmu kirjoitti: Ke Joulu 03, 2025 10:01 am

VittoriaVetra kirjoitti: Ke Joulu 03, 2025 9:23 am Äityli haluaa julkisuutta siksi kaikki on julkista valitettavasti. Taitavat olla niin aivopestyjä että eivät tajua

******************
Millähän saippualla sellainen suu on pesty joka kehtaa jatkuvasti solvata syytöntä ,joka ovat joutunut tahtomattaan kärsimään
niistä päätöksistä joita valheellisestion toimitettu tuomarien eteen.
Nimittely Äityli ei kuvaa muuta kuin nimittelijän omaa mielenmaisemaa, josta voi päätellä ,että henkilö sanoo sillä olevansa itse erittäin katkeroitunut ja luonnevikainen yksilö, jonka maailmankuvaan ei oikeudenmukaisuus sovi.
Valitettavaa ,mutta totta.

Onneksi näitä on vain jokunen sitäkin aktiivisempi kylläkin tällä foorumilla.
Kaikki ilmeisesti kirjautuneet tänne vain syöttämään soopaa joka lankaan.

Tänään ke 21.1.2026 oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on Auer-oikeudenkäynnissä.

Salon Seudun Sanomat SSS ke 21.1.2026:
https://www.sss.fi/2026/01/auer-oikeude ... alehdella/

”Korkman toteaa, että lapset oli sijoitettu sijaisperheeseen erittäin traumaattisten kokemusten jälkeen ja että sijaisvanhempien käytös oli lasten mukaan ollut kontrolloivaa ja rankaisevaa.”

Juuri näin, mutta pahempaa:

Koko oikeudenkäynti on avattava juuri sijaisvanhempien osilta perusteellisesti.

Auerin lapset ovat vuosia eläneet keskitysleiriolosuhteissa, joissa on kyse selviämisestä. Nyt olisi pikemminkin tutkittava sitä, mitä kaikkea niihin oloihin kuului ja kuinka rikollista toiminta puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan on ollut.

On aivan selvää, että toisistaan huolta pitävät sisarukset oppivat nopeasti sanat, kielen ja toimintatavat, joilla selvitään ajallisesti loputtomasti jatkuva alistaminen, rajoittaminen ja lapsen elämän nujertaminen. Olosuhteet ovat olleet äärimmäisen rikolliset jokaiselle lapselle erikseen ja kaikille yhdessä.

On suoranainen ihme, että he ovat selvinneet näinkin hyvin, että pystyvät oikeudessa avaamaan kokemuksiaan. Koska lasten ylläpito oli tuottoisaa liiketoimintaa sijaisvanhemmille olosuhteineen, on lapsille maksettavien korvausten tasattava tarkalleen tuon tuoton määrä. Näin esille on tuotava koko leirimaksuliikenne, mikä noiden vuosien aikana on toteutunut ja mihin se laskennallisesti on kulkenut.

Olemme ehkä yhden suurimman rikoksen äärellä Suomen historiassa – lapsia vuosia kestäneen kiristämisen todistajina.

wainderer kirjoitti: Ke Tammi 21, 2026 6:25 am Tänään ke 21.1.2026 oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on Auer-oikeudenkäynnissä.

Salon Seudun Sanomat SSS ke 21.1.2026:
https://www.sss.fi/2026/01/auer-oikeude ... alehdella/

”Korkman toteaa, että lapset oli sijoitettu sijaisperheeseen erittäin traumaattisten kokemusten jälkeen ja että sijaisvanhempien käytös oli lasten mukaan ollut kontrolloivaa ja rankaisevaa.”

Juuri näin, mutta pahempaa:

Koko oikeudenkäynti on avattava juuri sijaisvanhempien osilta perusteellisesti.

Auerin lapset ovat vuosia eläneet keskitysleiriolosuhteissa, joissa on kyse selviämisestä. Nyt olisi pikemminkin tutkittava sitä, mitä kaikkea niihin oloihin kuului ja kuinka rikollista toiminta puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan on ollut.

On aivan selvää, että toisistaan huolta pitävät sisarukset oppivat nopeasti sanat, kielen ja toimintatavat, joilla selvitään ajallisesti loputtomasti jatkuva alistaminen, rajoittaminen ja lapsen elämän nujertaminen. Olosuhteet ovat olleet äärimmäisen rikolliset jokaiselle lapselle erikseen ja kaikille yhdessä.

On suoranainen ihme, että he ovat selvinneet näinkin hyvin, että pystyvät oikeudessa avaamaan kokemuksiaan. Koska lasten ylläpito oli tuottoisaa liiketoimintaa sijaisvanhemmille olosuhteineen, on lapsille maksettavien korvausten tasattava tarkalleen tuon tuoton määrä. Näin esille on tuotava koko leirimaksuliikenne, mikä noiden vuosien aikana on toteutunut ja mihin se laskennallisesti on kulkenut.

Olemme ehkä yhden suurimman rikoksen äärellä Suomen historiassa – lapsia vuosia kestäneen kiristämisen todistajina.

Olen jo aiemminkin kysellyt täällä, että mihin mahtoi ohjautua lasten äidiltä ja Jensiltä saadut korvaussummat näistä väitetyistä rikoksista? Onko lasten edunvalvojat pitäneet huolen, että jokaiselle on luotu oma tili ja pääsevät näihin rahoihin käsiksi täysi-ikäisenä, vai onko fyrkat ohjeutuneet sijaishuoltajien tilille? Näistä korvauksista kun ei ole puhuttu julkisuudessa mitään. Joku spekuloinut, että saattavat joutua maksamaan rahat takaisin jos A & J todetaan syyttömiksi. Kiinnostaisi siis tietää ovatko he edes koskaan saaneet noita korvausrahoja.

TutkivaEiTieltäEksy kirjoitti: Ke Tammi 21, 2026 6:38 am

wainderer kirjoitti: Ke Tammi 21, 2026 6:25 am Tänään ke 21.1.2026 oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on Auer-oikeudenkäynnissä.

Salon Seudun Sanomat SSS ke 21.1.2026:
https://www.sss.fi/2026/01/auer-oikeude ... alehdella/

”Korkman toteaa, että lapset oli sijoitettu sijaisperheeseen erittäin traumaattisten kokemusten jälkeen ja että sijaisvanhempien käytös oli lasten mukaan ollut kontrolloivaa ja rankaisevaa.”

Juuri näin, mutta pahempaa:

Koko oikeudenkäynti on avattava juuri sijaisvanhempien osilta perusteellisesti.

Auerin lapset ovat vuosia eläneet keskitysleiriolosuhteissa, joissa on kyse selviämisestä. Nyt olisi pikemminkin tutkittava sitä, mitä kaikkea niihin oloihin kuului ja kuinka rikollista toiminta puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan on ollut.

On aivan selvää, että toisistaan huolta pitävät sisarukset oppivat nopeasti sanat, kielen ja toimintatavat, joilla selvitään ajallisesti loputtomasti jatkuva alistaminen, rajoittaminen ja lapsen elämän nujertaminen. Olosuhteet ovat olleet äärimmäisen rikolliset jokaiselle lapselle erikseen ja kaikille yhdessä.

On suoranainen ihme, että he ovat selvinneet näinkin hyvin, että pystyvät oikeudessa avaamaan kokemuksiaan. Koska lasten ylläpito oli tuottoisaa liiketoimintaa sijaisvanhemmille olosuhteineen, on lapsille maksettavien korvausten tasattava tarkalleen tuon tuoton määrä. Näin esille on tuotava koko leirimaksuliikenne, mikä noiden vuosien aikana on toteutunut ja mihin se laskennallisesti on kulkenut.

Olemme ehkä yhden suurimman rikoksen äärellä Suomen historiassa – lapsia vuosia kestäneen kiristämisen todistajina.

Olen jo aiemminkin kysellyt täällä, että mihin mahtoi ohjautua lasten äidiltä ja Jensiltä saadut korvaussummat näistä väitetyistä rikoksista? Onko lasten edunvalvojat pitäneet huolen, että jokaiselle on luotu oma tili ja pääsevät näihin rahoihin käsiksi täysi-ikäisenä, vai onko fyrkat ohjeutuneet sijaishuoltajien tilille? Näistä korvauksista kun ei ole puhuttu julkisuudessa mitään. Joku spekuloinut, että saattavat joutua maksamaan rahat takaisin jos A & J todetaan syyttömiksi. Kiinnostaisi siis tietää ovatko he edes koskaan saaneet noita korvausrahoja.

Uskoisin, että lapsille mennyt.
Minnahan esimerkiksi korosti omaa hyvyyttään mainostaen tehneensä kaikkensa, että yksi tytöistä pääsi vaihtoon ja otti ihan lopulta lapsen edunvalvojaan yhteyttä, jota kautta lapsen omilla rahoilla vaihto onnistui.

Sijaisrahastaja natzikuvaaja Ari Auer alkoi väärentämään lapsivideoita jo syksyllä 2010, jotta kummitytärtä vastaan sai tekaistua näyttöä. Eli uneton Ruskolla ei tarvinnutkaan näytelmäohjetta elokuussa 2011 rappari Valekanalta tai väärentäjä Sontikselta vaan osasi itse heille tarjoutua tekaisemaan lapsihaastatteluja.
Onko Iltalehti viimeinkin kääntämässä kelkkansa oikeusmurhissa?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d40a ... 8c0ddc084d
Kummilapsen kohtalo
12-vuotiaasta kummilapsesta kehkeytyi parissa kuukaudessa ”sietämätön” häirikkö ja suorastaan ”paha”. Tai näin ainakin Anneli Auerin lasten sijaisvanhempien mielestä. Asiakirjat maalaavat karun kuvan siitä, miten pariskunta halusi yllättäen päästä kummilapsestaan eroon.
Jatta Lapinkangas 22.1.26

Anneli Auerin vanhin tytär asui Auerin veljen luona kaksi kuukautta. Tuona aikana tapahtui jotain, mitä voi pitää yhdenlaisena lähtölaukauksena tapahtumille, joita puidaan oikeudessa tälläkin hetkellä.
Asiakirjat paljastavat pysäyttävää tietoa tapahtumista. Näin Auerin lapset muuttuivat täysin yhdessä vuodessa.

Kun Aueria alettiin vuonna 2009 epäillä miehensä Jukka S. Lahden murhasta, sijoitettiin hänen neljä lastaan kiireellisesti. He asuivat vastaanottokodissa huhtikuuhun 2010 saakka. Sitten Auerin veli ja tämän vaimo ottivat lapset kotiinsa.

Lapsetonta pariskuntaa oli mietityttänyt, miten he pärjäisivät neljän isänsä kuolemasta traumatisoituneen lapsen kanssa. Heidän alkuperäinen toiveensa oli ottaa hoiviinsa vain Auerin vanhin lapsi, heidän oma kummityttönsä.
Kummityttö oli lopulta se, joka lähti sijaisvanhempien katon alta ensimmäisenä.

Lista tytön tekemisistä
Sijaisvanhempien mielestä Anneli Auer suosi vanhinta tytärtään pienempien lasten kustannuksella. Anni Savolainen
Alle kahdessa kuukaudessa sijaisvanhempien ja 12-vuotiaan tytön välit tulehtuivat niin pahasti, että sosiaalitoimen työntekijää oli vastassa itkuinen lapsi ja järkkymätön sijaisisä: tytön oli muutettava pois.

Sosiaalitoimi yritti tiedustella isosiskolle lomia sijaisperheessä. Sijaisvanhemmat kieltäytyivät. Lopulta myöskään sovitut tapaamiset sisarusten välillä eivät toteutuneet ja kolme nuorinta sisarusta vieraantui muistakin sukulaisistaan.
Sukulaisten mukaan lasten muutto sijaisperheen luokse rikkoi välit sukulaisiin. Sijaisvanhempien mielestä välit viilenivät muun muassa siksi, että sukulaiset eivät suostuneet heidän ehtoihinsa eivätkä suostuneet huolehtimaan siitä, etteivät kolme nuorinta sisarusta kohtaisi isosiskoa.

Isosisko näki sisaruksiaan vain joitain kertoja poismuuttonsa jälkeen. Työntekijöiden havaintojen mukaan välit olivat aluksi hyvät.
– He (sisarukset) olivat kuin paita ja peppu, kihnas tuolla ja kikatteli ja olivat sellainen sisarusparvi ihan selkeesti, isosiskon omahoitaja kirjasi kesällä 2010.

Sitten tapahtui jotain. Elokuussa pienemmät sisarukset eivät enää halunneet nähdä isosiskoa.
Joulukuussa kävi ilmi, että sijaisvanhemmat olivat tehneet yhdessä Auerin kolmen nuorimman lapsen kanssa monisivuisen listan siitä, millä tavalla isosisko oli vuosien varrella kohdellut sisaruksia kaltoin. He olivat myös kuvanneet videon, jossa Auerin poika kertoi itkien, ettei halua enää nähdä isosiskoaan.

Paha sisko
Yhtäkkiä pikkuveli ja pikkusiskot olivat yhtenä rintamana isosiskoa vastaan, eivätkä tapaamiset onnistuneet. Sosiaalityöntekijä oli toukokuussa 2011 huolissaan siitä, miten sisarusten lähiympäristössä oli vahvistunut tarina isosiskon ”pahuudesta”.

Kesällä 2011 pikkusisarukset alkoivat kertoa, kuinka isosisko ja äiti murhasivat isän. Sijaisvanhemmat videoivat myös näitä kertomuksia ennen kuin menivät syyttäjän pakeille.
Kun psykologit kuulivat lapsia, nämä alkoivat kertoa irvokkaista seksuaalirikoksista. Tekijöinä olivat äiti ja isosisko. Mukaan kertomuksiin tuli myös Auerin entinen miesystävä Jens Ihle (ent. Kukka).

Halusivat eroon pikkusiskosta
Juuri ennen murhapuheita sijaisvanhemmat olivat miettineet, että heidän täytyisi luopua myös Auerin nuorimmasta lapsesta, tuolloin 7-vuotiaasta tytöstä.
Sijaisisän mukaan lapsi oireili voimakkaasti.
– Jos heitettäisiin [nuorin tyttö] pihalle, koska se on aivan sietämätöntä se juttu, mitä se teki, sijaisisä pohti venematkan aikana kesällä 2011.

Sijaisisän mukaan tyttö muun muassa sotki venettä ja naarmutti sen pintoja. Hänen myöhempi arvionsa oli, että lapsi oireili Anneli Auerin vapautumiselle ja edessä siintävälle perheen yhdistymiselle.
Sijaisisän mukaan tyttö oli nähnyt saman kesän alussa Auerin kotona piirustuksia ja kirjeitä, joissa suunniteltiin sijaisvanhempien ja sisarusten tappamista.

Kun lapset alkoivat veneessä kertoa saatananpalvontamenoista, murhasta ja seksuaalirikoksista, koki sijaisisä, että ”palaset loksahtivat kohdilleen”. Hänen mukaansa viitteitä lasten hirveistä kokemuksista oli tullut jo aiemmin, mutta silloin hän ei ottanut niitä tosissaan.

Hän halusi hurjat kertomukset viranomaisten arvioitavaksi.
Anneli Auerin veli nauhoitti ja videoi lasten kertomuksia kesällä 2011. Näiden myötä poliisi alkoi tutkia Ulvilan murhaa uudestaan sekä epäillä Anneli Aueria ja Jens Ihleä seksuaalirikoksista.
--
”Klassinen narsisti”
Sijaisisä kuvasi kummityttöä klassiseksi narsistiksi, joka oli ”kusettanut pienen ikänsä myös sisaruksiaan”. Lastenkodissa teini-ikään päässyt tyttö nähtiin herttaisena ja kilttinä huolehtijana. Lausuntoja myös näiden kahden ääripään väliltä löytyi.
Vastaukset vaihtelivat siis ihmisen mukaan.

Sijaisvanhempien mukaan Auerin vanhin tytär manipuloi sisaruksiaan, hiippaili talossa öisin, varasti tavaraa ja tuhosi parkettilattiaa veitsellä naarmuttaen. Heidän mukaansa tyttö aiheutti mittavan vesivahingon keittiöön, kaadettuaan ”litratolkulla” vettä lattialle.
Lopulta tilanne meni niin vaikeaksi, ettei sijaisisä enää uskaltanut nukkua öisin. Samaan hengenvetoon hän sanoi, ettei tyttö jäänyt tihutöistä kiinni – he kuulivat tekijän myöhemmin pienemmiltä sisaruksilta.

Sijaisvanhemmat kertoivat myös, omien sanojensa mukaan lasten kuulemana, että vanhin tyttö on paitsi narsistinen, myös ilkeä ja sadistinen.
– [Tytöllä] oli sellainen taipumus monta kertaa, että se nautti siitä, kun toisia rangaistaan, sijaisisä sanoi.

”Henkinen ilmapiiri oli järkyttävä”
Lastenkodissa sekä muissa sosiaali- ja terveyshuollon tapaamisissa asiantuntijat kiinnittivät huomiota Auerin vanhimman lapsen erikoisiin lausahduksiin.
Tyttö oli yllättynyt, kun lastenkodissa sai mennä nurmikolle paljain jaloin. Kuulemma sijaisperheessä tämä ei olisi tullut kysymykseenkään.

Sosiaaliviranomaiset olivat jopa hieman huolissaan siitä, mitä sijaisperheessä oli parin kuukauden aikana tapahtunut. Tytön puheista sai kuvan, että lapset eivät saaneet elää sijaisperheessä lapsen elämää ja ”perheen henkinen ilmapiiri oli järkyttävä”. Henkilökunta harkitsi lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Asiakirjojen perusteella mitään ei kuitenkaan tehty. Vasta seitsemän vuotta myöhemmin, kun pikkusiskot lähtivät sijaisperheestä ja kertoivat oloistaan Auerin veljen luona, teki toinen lastensuojeluyksikkö sijaisperheestä tutkintapyynnön poliisille.
Poliisi ei koskaan aloittanut esitutkintaa.

Asiakirjat paljastavat myös, että poliisit hakivat vanhimman tyttären kuulusteluihin suoraan koulusta vuonna 2011. Hän oli 14-vuotias.
Tyttö kertoi tästä tilanteesta myös Iltalehden haastattelussa vuonna 2014.
– Kasiluokalla kaikki koulusta näki, kun mut haettiin koulusta keskellä päivää, tyttö sanoi.

Tyttö kiroili
Sijaisvanhemmilta kysyttiin vanhimman tyttären käytöksestä myös Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa joulukuussa 2025.
Tällä kertaa heiltä ei tullut yhtä paljon esimerkkejä siitä, miksi tyttö ei voinut asua sijaisperheessä.
Sijaisäidin mukaan vanhin tyttö vastasi vaatimuksiin käsienpesusta kiroillen ja nautti siitä, kun muut kärsivät.

Sijaisisä arvioi, että tyttö toivoi kummivanhemmiltaan erityiskohtelua, eikä siksi sopeutunut sijaisperheeseen.
– Hän kuvitteli, että voi muuttaa meidät, mutta me emme muuttuneet, sijaisisä sanoi oikeudessa.

Sijaisäiti kauhisteli, että hänen täytyi julkisesti puhua ikäviä asioita kummilapsestaan ja kertoi ”kaikesta huolimatta” rakastavansa tyttöä – nyt siis jo aikuista naista.

Viime vuosikymmenen taitteen tapahtumista on pitkä aika, sijaisvanhemmat sanoivat. Kaikkea he eivät ymmärrettävästi voi muistaa.

Manipulointia vai totta?
Syyttäjä vaatii Anneli Auerille ja Jens Ihlelle tuomiota muun muassa törkeistä lapsenraiskauksista. Uhrin asemassa olevat lapset puolestaan toivovat, että heidän äitinsä vapautetaan syytteistä.

Lapset kertovat nyt aikuistuttuaan, että joutuivat yli vuosikymmen sitten sijaisvanhempiensa manipuloimiksi. Heidän mielestään sijaisvanhemmat tekivät isosiskosta syntipukin samaan aikaan, kun pakottivat heidät mielivaltaisten sääntöjen ikeeseen.

Lasten mukaan heillä ei ollut omia kotiavaimia, puhelimia tai lupaa käydä jääkaapilla. Omakotitalon uima-altaalla käyminen kiellettiin ja suihkussa piti käydä tossut jalassa.

Osan tiukoista säännöistä sijaisvanhemmat ovat myöntäneet käräjäoikeuden uudessa käsittelyssä. Heidän mukaansa kyse on normaaleista kasvatustavoista. Suihkutossut he selittivät sitkaalla syyläongelmalla ja jääkaappikiellon sillä, että sijaisäiti huolehti ruoat pöytään.

Anneli Auer kertoo, että on nykyisin yhteydessä kaikkiin neljään lapseensa. Hän oli myös oikeudessa paikalla aina, kun lapsia kuultiin.
Oikeudenkäynti on lasten toiveesta poikkeuksellisen julkinen ja siinä käydään läpi liki koko Auerin perheen elämä Ulvilan murhasta tähän päivään.

– Olin lapsi, mua johdateltiin ja manipuloitiin. Toivoisin vaan, että saatas purettua tämä (tuomio). Saadaan puhdistettua äidin ja nimi ja jonkin sortin oikeus tapahtumaan. Tuntuu, että se on mun velvollisuus, sanoi Anneli Auerin 26-vuotias poika marraskuussa oikeudessa.

Erikoissyyttäjä Leena Koivuniemen mukaan syyttäjäkolmikko lähtee siitä, että Auerin lasten alkuperäiset kertomukset vuodelta 2011 ovat totta.
--
Iltalehti kertoo aineiston yksityiskohdista asian yhteiskunnallisen merkityksen takia. Aueriin kohdistunutta oikeusprosessia on arvioitu katasrofaaliseksi – oli lopputulema mikä tahansa. Mahdollisimman julkisen oikeudenkäynnin lisäksi Auer ja Ihle ovat toivoneet, että "joku" saadaan vastuuseen saagasta, tai että asiasta tehtäisiin ainakin ulkopuolinen selvitys. Vastuulla viitataan todennäköisesti viranomaisiin ja sijaisvanhempiin.

Näin tapahtumat ovat edenneet
1.12.2006: Jukka S. Lahti murhataan kotonaan. Aluksi poliisi epäilee, että tekijä on taloon ikkunan kautta tunkeutunut tuntematon hyökkääjä.
Marraskuu 2007: Anneli Auer alkaa seurustella Jens Kukka -nimisen miehen kanssa.
Heinäkuu 2008: Auerin ja Kukan suhde päättyy. Kukka muuttaa Helsinkiin.
2009: Poliisilla peiteoperaatio, jossa ”Seppo”-niminen poliisi lyöttäytyy Auerin seuraan.
Syyskuu 2009: Anneli Auer vangitaan epäiltynä miehensä murhasta.
12.11.2010: Satakunnan käräjäoikeus tuomitsee Auerin miehensä murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Toukokuu 2011: Vaasan hovioikeus vapauttaa Auerin tutkintavankeudesta.
1.7.2011: Vaasan hovioikeus hylkää murhasyytteen.
Elokuu 2011: Auerin veli ottaa yhteyttä poliisin. Hänen mukaansa lapset ovat kertoneet murhayöstä ja vuosien 2007–2009 seksuaalirikoksista.
8.–16.9.2011: Auer ja Kukka otetaan kiinni ja vangitaan seksuaalirikoksista epäiltyinä.
29.6.2012: Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsee Auerin ja Kukan lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja muusta väkivallasta.
19.10.2012: Korkein oikeus palauttaa Jukka S. Lahden murhan käräjäoikeuteen. Syyttäjät hakivat uutta käsittelyä lasten uusien kertomusten perusteella.
27.6.2013: Turun hovioikeus antaa tuomionsa seksuaalirikosasiassa. Auerin tuomio koventuu hieman.
12.12.2013: Satakunnan käräjäoikeus tuomitsee Auerin jälleen murhasta.
11.6.2014: Korkein oikeus ei anna valituslupaa seksuaalirikosasiassa. Pitkät tuomiot jäävät lainvoimaisiksi.
19.2.2015: Vaasan hovioikeus hylkää jälleen Auerin murhatuomion.
20.2.2015 ja 2.11.2016: Korkein oikeus hylkää Kukan ja Auerin ensimmäiset tuomionpurkuhakemukset seksuaalirikoksiin liittyen.
2016: Anneli Auer saa yhdet Suomen historian suurimmat koppikorvaukset syyttömänä vankilassa istumisesta. Korvaus on yli puoli miljoonaa euroa.
Samana vuonna julkaistaan Auerin kirja Murhalesken muistelmat.
2023: Auer ja Kukka hakevat jälleen tuomion purkua. Nyt Auerin lapset kertovat, että heidän aiemmat puheensa eivät pitäneet paikkaansa.
5.12.2024: Korkein oikeus purkaa seksuaalirikostuomion ja palauttaa asian käräjäoikeuteen.
Joulukuu 2024: Jukka S. Lahden murhatutkinta on siirtynyt keskusrikospoliisin tutkittavaksi.
17.1.2025: Valtakunnansyyttäjä ilmoittaa ajavansa uudelleen syytteitä Aueria ja Kukkaa vastaan seksuaalirikoskokonaisuudessa.
17.9.2025: Varsinais-Suomen käräjäoikeus järjestää valmisteluistunnon. Oikeudenkäynnin on määrä kestää alkuvuoteen 2026.
21.10.2025: Käräjäoikeus alkaa käsitellä seksuaalirikoskokonaisuutta uudelleen.

Valeraiskauskäräjien alkaessa 3kk sitten seuraajatoimittajien pulinaa. Lähdesuojanpettäjämurhaaja Salla Vuorikoski oli Mtv3:ssa kiimalynkkarilaumoissa noitavainoissa. Mutta Kuvalehdessä on valistunut kollegaltaan Matti Rämöltä kääntämään takkinsa - hyvä niin. Nyt päässyt Hesariin.
Alkaen 25min - 53 eli puoli tuntia valistusta perehtymättömille:
https://www.youtube.com/watch?v=bOY7OUjnBh0
Hallitushimo, Anneli Auer, nepotismi
Helsingin Sanomat
1 616 katselukertaa 30.10.2025
Tämän viikon podcastissa Salla keskustelee politiikan tiimin esihenkilön Hanna Mahlamäen ja Turussa Hesaria toimittavan Toni Lehtisen kanssa vihreiden hallitushaaveista ja kohtalokkaasta velkajarruratkaisusta. Toni kertoo, miksi Anneli Auer on taas oikeudessa, lähes 20 vuotta aviomiehensä yhä avoinna olevan murhan jälkeen. Miksi lapset kertoivat sijaisvanhemmilleen karmeita tarinoita, jotka he myöhemmin peruivat?