Kummitusjuttuja

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.
Enpä ole lukenut kirjaa Neljä päivänlaskua. Kiitos vinkistä. Tunnen Waltarin Satu-tyttären, myöskin kirjailija.

Viimeksi toissa kesänä satuin Porvoon kivikirkkoon siskon tyttäreni kanssa, kun Satu Waltari oli siellä sytyttelemässä kynttilää. Kun esittelin Sadun siskontyttärelleni Virpille (vajaa kolmikymppinen atk-maisteri) Mika Waltarin tyttärenä, Virpi kotiin palattuaan lähetteli kavereilleen sähköpostia siitä, kuinka "setäni esitteli Porvoon tuomiokirkossa minulle Mikael Agricolan tyttären".

Historia on suhteellista... varsinkin, kun otetaan henkimaailmakin huomioon.

Satu Waltari on minulle kertonut, kuinka läheiset suhteet hänellä oli isäänsä. Kuulemma yhteydet ovat jatkuneet vielä isän kuoleman jälkeenkin.

Sinuhen kirjoittaminen oli kyllä sen verran rankka prosessi, että sen jälkeen Mika Waltarilla oli edessä ryyppykierre ja käynti "lataamossa".

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Kiitän myös osaltani vinkistä. Taidanpa lukea ensiksi tuon Neljä Päivänlaskua. Sinuhea en ole vieläkään lukenut (tunnustus). Kyllä lienee aika se jo tehdä. Tänä kesänä otan tuon uima-allaslukemiseksi. Ja varjon alla siis, muuten kiehuu pää :D :D

Onko täällä kukaan lukenut Jumalten Naamioita? Raskassoutuinen mutta todella palkitseva kirja.
Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 508
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

Sinuhen sain luettua vasta, kun löysin sen upeana nahkaselkämyspainoksena divarista. Aänikirjanakin voisi olla todella nautittava.

En ole lukenut Jumalten naamiot-teosta. Mistä kirja kertoo? Nimi on mielenkiintoinen. :?:
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Lydia07 kirjoitti:Sinuhen sain luettua vasta, kun löysin sen upeana nahkaselkämyspainoksena divarista. Aänikirjanakin voisi olla todella nautittava.

En ole lukenut Jumalten naamiot-teosta. Mistä kirja kertoo? Nimi on mielenkiintoinen. :?:
http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Fowles


http://en.wikipedia.org/wiki/The_Magus_%28novel%29

Aikanaan yritin kirjaa aloitella moneenkin otteeseen. Raskassoutuiselta vaikutti. Asia tuli aikanaan puheeksi erään ystäväni kanssa ja häneltä sitten sainkin tuon kirjan joululahjaksi. Päätin säästää tuon seuraavalle lomareissulleni lukemiseksi ja luin osin puuduttavalta tuntuneen alun väkisin läpi. Kirjan loputtua surkuttelin mitä olin aikaisemmin menettänyt ollessani liian laiska lukija. Mahtava (oikea sana kuvaamaan) kirja.
Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Minulle tuli aikoinaan Miksi Siksi - lehti ennenkuin lehti muuttui Tieteen Kuvalehdeksi (tai jotain sinnepäin?). Siinä oli jokaisessa lehdessä joku pelottava tositarina ja sitten oli selityksiä tieteen näkökulmasta mikä voisi olla syynä. Näin yliluonnollisuuteen uskovana tieteelliset selitykset eivät koskaan menneet läpi. Voisin tänne joskus jokusen tarinan kirjoittaa, jos kiinnostaa? Kunhan on vain päiväsaika ja aurinkoinen sää :lol: Pelkäsin niitä kirjoituksia aikoinani ja pelkään edelleen :oops:
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Aariel kirjoitti:Minulle tuli aikoinaan Miksi Siksi - lehti ennenkuin lehti muuttui Tieteen Kuvalehdeksi (tai jotain sinnepäin?). Siinä oli jokaisessa lehdessä joku pelottava tositarina ja sitten oli selityksiä tieteen näkökulmasta mikä voisi olla syynä. Näin yliluonnollisuuteen uskovana tieteelliset selitykset eivät koskaan menneet läpi. Voisin tänne joskus jokusen tarinan kirjoittaa, jos kiinnostaa? Kunhan on vain päiväsaika ja aurinkoinen sää :lol: Pelkäsin niitä kirjoituksia aikoinani ja pelkään edelleen :oops:
Lisää vaan tarinoita kehiin ja heti 8)
Mikä ihme muuten siinä, että tarinat ovat pelottavia? Tarkemmin kun miettii esim. kummitukstarinoista ei montaakaan löydy, jossa jollekulle olisi nämä kummajaistet vahinkoa aiheuttaneet.
Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.

Pelko, kauhu ja väkivalta yhdistettyinä paranormaaleihin ilmiöihin on oma ongelmansa, ja pahiten siihen syyllistyvät tv-sarjojen ja elokuvien tekijät sekä jännityskirjailijat. Jonkun mielestä hyvässä viihteessä tämä on sallittua. Valitettavasti kauhujutut vaikuttavat useimpiin ihmisiin alitajuisesti, niin että kun sitten ihminen kohtaa todellisen ilmiön, pelko iskee mieleen, vaikka itse ilmiössä ei olisikaan mitään varsinaisesti pelottavaa - tuntemattoman pelkoa lukuunottamatta.

Kun 40 vuoden aikana olen tutustunut ihmisten todellisiin kokemuksiin paranormaaleista ilmiöistä, niissä on varsin vähän aidosti pelottavia kertomuksia. Ufotapauksissa pelottavimpia ovat nuo lähinnä USA:ssa tapahtuneet abduktiot eli ufosieppaukset, uhkailevat mustapukuiset miehet sekä karjanleikkelyt, mutta Suomessa (onneksi) kaavan mukaisia tapauksia on tullut esille kovin vähän.

Joskus harvoin lähelle ufoa joutunut on saanut näkyviä vammoja tai säteilyvaurioita. Maailmankuuluiksi nousivat imjärveläiset hiihtäjät, jotka kohtasivat lähelle maanpintaa laskeutuneen ufon, josta heidän eteensä ilmestyi pieni olento. Ilmeisesti ufon läheisyys aiheutti molemmissa miehissä jonkinlaisia säteilyvaurioita, joita seurasi useamman kuukauden työkyvyttömyys. Myöhemmin toinen henkilöistä sai parantamislahjan ym. paranormaaleja kykyjä.

Oulussa 1976 tutkin tapausta, jossa nuorten puistikkoon rakentaman mökin ulkopuolelle ilmestyi kaksi valopalloa. Kun yksi pojista lähestyi palloa, valonsäde iskeytyi pojan läpi. Hän pyörtyi 5 minuutiksi, mutta toipui iskusta nopeasti.

Kummitukset ovat useimmiten outoje ääniä, harvemmin esineiden lentelyä huonetilassa (silloinkin ne jostakin syystä väistävät huoneessa olevia ihmisiä). Kummitushahmot yleensä seisovat ja tuijottavat, tai liikkuvat kaavamaisesti huoneen poikki, erittäin harvoin käyvät kenenkään kimppuun.

Luonnonhengissä (metsässä) on monenlaisia energioita, joista osa saattaa ottaa kokijan tilapäisesti valtaansa...

Ruumiista irtautuminen on synnyttänyt kokijoissaan pelkotiloja (entä jos en pääsekään takaisin?!), mutta kun palaaminen, kuten myös liikkuminen universumissa on toiminut helposti pelkästään keskittämällä ajatukset kohdepaikkaan, pelko on osoittautunut tarpeettomaksi.

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Ei nyt millään pahalla, mutta en oikein sulata noita juttujasi Tapani :D

Noh, en voi silti väittää että olisit väärässä. Minusta uskottavuuden pilaa se, että on niin paljon erilaisia tapahtumia ufojen seurassa tapahtunut ja monet ovat tietellisesti lähes järjettömiä. Ja nuo kummitukset, metsän henget sun muut örrimörrit ovat aika huvittavia lol

Mutta ei siis mitään hirveää pilkkaa, sinulla on uskomuksesi ja minulla omani.
I am an African!
EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Minä sanoisin tähän väliin, että aihepiiri on tavattoman kiintoisa. Niin nämä selittämättömät lentävät taivaankappaleet kuten parapsykologiankin puoli. Kuten olen aikaisemmin maininnut, en myönnä enkä kiellä, kunhan tutkin ja olen kiinnostunut.

Moni uskomaton asia on tieteen valossa muuttunutkin uskottavaksi. Vastavuoroisesti huijauksia ja tärähtäneitä riittää valtatieteen ulkopuolelta.

Yhtä lailla vältän käyttämästä "en usko" kun "uskon" -fraaseja. Jonakin päivänä saattaa löytää oman totuutensa asioista. Siihen saakka tutkiminen on mielenkiintoista sekä välttämätöntä.
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Totta, totta. Minä kuitenkin käytän "en usko" jos en usko :P

Ei pidä sulkea mitään kokonaan pois mutta en itse meinannut kovin paljon korvaa mörökölli-tarinoille hetkauttaa.
I am an African!
Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Kysymyksenä muuten jännä tuo juuri mikä tekee kummitustarinoista pelottavan.. Koskaan sitä en ole miettinyt, niin se vain aina on ollut. Ehkä se on se, ettei voi ymmärtää mitä ei näe tai mistä mikäkin asia johtuu, en tiedä!

Hittolainen. Kun löytäisi niitä vanhoja lehtiä.. Pitänee lähteä varastoon penkoilemaan, kun ei niitä täällä näy. Itselläni kun on vinot pinot kirjallisuutta ja kaiken maailman lehtiä, niin ei ihan noin vain löydykään
:lol:
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Möröt eivät pelota, iso joukko jonkun gheton gängstäjengiläisiä voi saada vaihtamaan kulkusuuntaa ellei ole oma posse aseistettuna mukana.
I am an African!
Tapani Koivula
Armas Tammelin
Viestit: 71
Liittynyt: La Huhti 14, 2007 5:40 pm
Paikkakunta: Inkoo
Viesti:

Kummitusjuttuja

Viesti Kirjoittaja Tapani Koivula »

Hei.

Minä en usko, vaan tiedän. Osa ufoista, avaruusolennoista, kummituksista, luonnonhengistä on totta.

Sitten on niitä ilmiöitä, joista en ole aivan varma - usein yksittäisissä kokemuksissa on syytäkin ensin olla epäluuloinen.

Ja ilman muuta kolmantena ryhmänä ovat ne olennot, hirviöt ja ilmiöt, joihin en usko: vampyyrit, lohikäärmeet, kaikkitietävät suomalaiset tiedemiehet, maailmanlaajuiset salaliitot, sirut ja implantit, joiden kautta me kaikki olemme jo agenttien sätkynukkeja...

Tapani Koivula
Inkoo UFO Center
Route 51
Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

No minä sanon että jos eivät luonnonhenget kimppuuni hyökkää kun häpäisen ympäristöä niin ei niitä sitten ole. En myöskään usko mihinkään yliluonnolliseen tai spirituaaliseen voimaan. Kun kuolemma, kuolemma, aivot mädäntyy jne.

Olisiko jotain vinkkejä, miten voin uskoani testata? Ei ole ikinä kohdalleni yliluonnollisia asioita sattunut. Lapsena vielä möröt pelotti mutta nyt on muutama vuosi ollu ihan jees :wink:

Onko sinulla Tapani omakohtaista kokemusta?
I am an African!
Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Ei tule mieleeni mitään, miten voisit uskoasi testata. Spiritismiä nuorena kokeilin, kuten aiemmin jo sanoin, mutta siitä sain sellaiset kokemukset, että en kyllä suosittele kenellekään :shock:

Uskon siihen, ettei henget tai yliluonnoliiset asiat tule jokaiselle ihmiselle, vaan valikoiden. Kaikki tuntemani enneunien näkijät ja tapahtumien aavistajat ym. pitävät aikas matalaa profiilia niiden juttujen kanssa. Keskenään vaihdetaan kuulumisia, mutta ei hölistä jokaiselle, pitävät vain hulluna..
Vastaa Viestiin