”Slog henne med kryckor”
Polisutredningen började i november då en av de anställda vid campingen bevittnade hur mannen gav sig på kvinnan.
– Hon såg hur han slog henne med ett par kryckor. Efter det åkte vi till polisen och anmälde det hela. Men inget hände förrän nu i veckan då de meddelade att mannen gripits, säger pingstledaren.
Poliisitutkinta käynnistyi marraskuussa, kun eras leirintäalueen työntekijä näki, kuinka mies kävi naisen kimppuun. Hän hakkasi naista kyynärsauvaparilla. Sen jälkeen menimme poliisille ja ilmiannoimme tapahtuman. Mutta mitään ei tapahtunut ennen viime viikkoa, jolloin mies ilmoitettiin kiinniotetuksi, sanoo seurakunnan johtaja.
Samtidigt, i onsdags, fördes den utmärglade kvinnan till sjukhus. Hon vägde bara 35-40 kilo.
– Hon mår något bättre i dag, säger kammaråklagare Helen Yngwe.
Samaan aikaan, keskiviikkona riutunut nainen vietiin sairaalaan. Hän painoi vain 35-40 kg. Nyt hän voi jo hiukan paremmin, sanoo syyttäjä Helen Yngwe.
Paret saknar jobb och beskrivs som ”vilsna”. De flesta Aftonbladet pratar med i det lilla samhället känner väl till den misstänkte mannen och hans handikapp. Han syntes ofta i byn och uppges flera gånger ha uppträtt lynnigt och hotfullt.
Pariskunnalla ei ollut töitä ja heitä kuvailtiin “hakoteillä oleviksi”. Useimmat Aftonbladetin kylässä puhuttamat ihmiset tuntevat hyvin miehen ja hänen vammansa. Häntä nähtiin usein kylillä ja hän oli monesti käyttäytynyt arvaamattomasti ja uhkaavasti.
Sågs aldrig ensam
Ibland kom han med kvinnan i sällskap. Men hon sågs aldrig ensam. Flera invånare fick intrycket att det var mannen som bestämde.
– Jag brukade se honom komma med sina kryckor eller stå och vänta på bussen, men kvinnan har jag bara sett en gång, säger grannen Petra Mikaelsson.
Joskus mies liikkui naisen kanssa. Naista ei koskaan nähty yksinään. Useat paikalliset saivat vaikutelman, että mies oli se, joka päätti. Tapasin nähdä miehen tulevan sauvoineen tai seisovan bussia odottelemassa, mutta naisen olen nähnyt vain kerran, sanoo naapuri Petra Mikaelsson.
Maten de åt tillagade de på vandrarhemmets gemensamma kök. Under större delen av året var paret ofta de enda gästerna på vandrarhemmet.
– Intrycket är att de ville vara för sig själva. De ville leva isolerade i stugan, säger en ortsbo.
Ruokansa he tekivät ja söivät retkeilymajan yleisessä keittiössä. Isona osana vuotta he olivat retkeilymajan ainoat vieraat. Vaikutelma oli, että he halusivat olla itsekseen. He halusivat elää eristyksissä mökissään sanoo paikkakuntalainen.
Pingstledaren, som äger campingstugan, har dock flera gånger försökt få paret att gå vidare och lämna stugan – men utan resultat.
Helluntaijohtaja, joka omistaa mökin, on usein yrittänyt saada parin etenemään elämässään ja jättävän mökin, mutta tuloksetta. (sivuhuomautus: eivät ole aikoihin maksaneet vuokraa, muttei ole heitetty uloskaan)
58-åringen dödförklarad
Sedan 1982 har den häktade mannen inte haft någon fast hemadress. Hans enda familjemedlem, en yngre bror, är död. I folkbokföringen är även 58-åringen dödförklarad – efter ansökan från en faster 2006, skriver Smålandstidningen.
Fastern hade inte hört av honom på många år och Skatteverket efterlyste honom i flera tidningar.
– Vi hörde absolut ingenting, säger verkets jurist Eva Mårtensson till Smålandstidningen.
58-vuotias mies oli kuolleeksi julistettu. 1982 lähtien mies on ollut vailla vakinaista asuntoa. Hänen ainoa perheenjäsenensä, pikkuveli, on kuollut. Väestörekisterinmukaan myös mies on kuollut, isänpuoleisen tädin 2006 tekemän hakemuksen perusteella. Täti ei ollut kuullut miehestä vuosikausiin ja verottaja oli etsinyt miestä useissa lehdissä. Emme kuulleet hänestä yhtään mitään, sanoo veroviraston juristi Eva Mårtenson.
Den ms-sjuka kvinnan hade nästan ingen kontakt med sin familj. Hennes 62-årige bror kände inte till den häktade sambon.
– Nu har jag inte hört av henne på väldigt länge. Annars ringer hon någon gång då och då, säger han.
Ms-sairaalla naisella oli olemattomat kontaktit perheeseensä. Hänen 62-vuotias veljensä ei tuntenut avomiestä. En ole kuullut naisesta aikoihin. Joskus hän on soitellut, sanoo veli.
Hennes före detta man, som hon också har en son med, blir mycket ledsen när han hör om fallet.
– Jag har inte haft någon kontakt med henne sen vi skildes i slutet av 1980-talet. Men vi är inte ovänner på något sätt, jag har inte vetat var hon bott, säger han.
Sonen lever sedan många år på ett gruppboende på en annan ort.
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article3259781.ab
Naisen entinen aviomies, jonka kanssa naisella on poika, on hyvin surullinen tapahtuneesta. Minulla ei ole ollut mitään yhteyttä häneen sen jälkeen, kun erosimme 1980-luvun lopulla. Mutta emme ole millään tapaa huonoissa väleissä. En vain ole tiennyt, missä hän asuu, sanoo ex-mies. Poika on asunut jo useita vuosia ryhmäasuntolassa toisella paikkakunnalla.
– The End –
