Nuorten itsemurhat kääntyivät taas kasvuun
Lähetetty: Ke Touko 20, 2026 9:30 am
Hämeen Sanomat 20.5.2026 / https://www.hameensanomat.fi/uutissuomalainen/9463972
Nuorten itsemurhat kääntyivät taas kasvuun – netin keskustelualustoilla lienee vaikutusta
Koko väestön itsemurhat sen sijaan jatkoivat viime vuonna vähentymistään.
Nuorten itsemurhat kääntyivät viime vuonna taas kasvuun, ilmenee Uutissuomalaisen saamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotiedoista. Koko väestön itsemurhat sen sijaan jatkoivat vähentymistään.
Viime vuonna alle 24-vuotiaat suomalaiset tekivät 104 itsemurhaa, kun määrä oli toissa vuonna 97. Vuonna 2025 uutisoitiin laajasti useasta nuoren ihmisen tekemästä tai epäillystä itsemurhasta. Tapauksia oli ainakin Helsingissä ja Imatralla. Niitä on ollut myös tänä vuonna.
– Tutkimuksista tiedetään, että laaja julkisuus yksittäisten itsemurhatapausten ympärillä voi lisätä itsemurhien määrää. Erityisesti vaikutus korostuu, jos kyseessä on nuori, nainen tai julkisuuden henkilö, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Vuosina 2021–2023 rahoitettiin kehittämishankkeita alueilla, joilla itsemurhakuolleisuus oli keskimääräistä suurempi. Näillä alueilla kuolleisuus saatiin laskuun, jopa alle maan keskiarvon.
- Alle 24v 2020-2025.png (170.53 KiB) Katsottu 626 kertaa
– Kun rahoitus päättyi ja työ jatkui normaalitason resursseilla, tilanne on osin palautunut. Tämä näkyy jo tilastoissa. Se osoittaa, että aktiivinen ja tehostettu ehkäisytyö toimii, Partonen sanoo.
Myös itsemurhiin houkuttelevat kansainväliset sivustot kasvattavat suosiotaan.
Yli 30 maahan levittäytyneellä väkivaltaverkosto The Comilla on poliisin mukaan uhreja myös Suomessa. Verkosto houkuttelee, kiristää ja pakottaa lapsia väkivaltaan, itsemurhiin sekä seksuaalisiin tekoihin sosiaalisen median keskustelu- ja pelialustoilla.
Koko väestöllä kehitys on nuoria huomattavasti valoisampaa. THL:n mukaan viime vuonna itsemurhakuolemia oli 714, mikä on 42 vähemmän kuin toissa vuonna.
– Se on merkittävä asia, jos useampi kymmenen itsemurhakuolemaa on vähemmän, Partonen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät THL:n luvut ole virallisia lopullisia lukuja. Tilastokeskuksen tiedot voivat vielä hieman muuttua, koska sinne tulee kuolintodistuksia myös muualta kuin THL:n kautta. Yleensä vuosittain tulee muutama tapaus lisää.
– Tästä huolimatta suunta on selkeä: ollaan menossa parempaan päin. Vuonna 2024 ja jo vuonna 2023 itsemurhakuolemia oli enemmän kuin viime vuonna. Muutos on merkittävä, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on hidasta.
Vielä positiivisemmalta kehitys näyttää, kun tilastoja tarkastelee pitkällä aikavälillä. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Suomessa tehtiin itsemurhia yli kaksi kertaa enemmän kuin nykyään, reilut 1 500 vuodessa.
– Itsemurhien ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota pitkään. Jo vuosina 1986–1996 toimi valtakunnallinen ehkäisyprojekti, ja sen jälkeen työ on jatkunut, Partonen sanoo.
- 1986-2025.png (230.33 KiB) Katsottu 626 kertaa
Nykyään ehkäisytyön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat hyvinvointialueet. Vuodesta 2020 alkaen on ollut käynnissä itsemurhien ehkäisyohjelma, joka jatkuu vuoteen 2030. Partosen mukaan keskeistä on itsemurhariskin tunnistaminen.
– Riskissä olevat ihmiset pitää havaita, ja heille on tarjottava nopeasti apua sekä ohjattava hoitoon. Tämä koskee kaikkia tilanteita, joissa ihmisiä kohdataan.
Koulutusta annetaan laajasti: terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten lisäksi esimerkiksi poliiseille, vartijoille ja nuorisotyöntekijöille.
– Haasteena on, että riski saatetaan havaita, mutta toimintatavat eivät ole selviä. Tarvitaan ohjeistusta ja koulutusta: miten asiasta puhutaan, miten henkilö saadaan avun piiriin. Lisäksi hoidon laadulla on suuri merkitys. Tätä varten päivitetään parhaillaan Käypä hoito -suositusta itsemurhaa yrittäneiden hoidosta, kertoo Partonen.
Suomi on hänen mukaansa ollut itsemurhaluvuissa useita vuosia lähellä EU-maiden keskiarvoa.
– Yksittäisissä ikäryhmissä, kuten nuorissa, tilanne voi olla heikompi. Kansainvälinen vertailu on hankalaa, sillä tiedot eivät ole aina samalta vuodelta ja eri maissa käytetään erilaisia laskentatapoja.
Apua mielenterveyden häiriöihin: mieli.fi ja terveyskeskukset.
Apua on saatavilla
Esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimeen voi soittaa itsetuhoisista ajatuksista ympäri vuorokauden numeroon 09 2525 0111. Soiton voi tehdä nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Soiton voi tehdä myös oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystysnumeroon. Helsingin kaupungin kriisipäivystys toimii ympäri vuorokauden numerossa 09 310 44222.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n Lasten ja nuorten puhelin tai chat on auki kesällä joka päivä kello 17–20 numerossa 116 111.
Keskusteluapua nuorille tarjoaa Sekasin-chat arkisin kello 9–24 ja la–su kello 15–24.
Hätänumeroon 112 voi soittaa, jos tarvitsee viranomaisapua esimerkiksi hengenvaarallisen tilanteen takia.
