Kela antoi laittomat potkut
Lähetetty: Ke Touko 20, 2026 12:19 pm
Lasse Lehtosen lisäksi kyseisessä putiikissa on myös muita osaamattomia johtajia ja ne tulevat veronmaksajille kalliiksi.
Iltalehti 20.5.2026 / https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f21c ... bd76101d9d
25 vuoden työura savuna ilmaan – Kela antoi armotta potkut, syynä ”oranssi viiva”
Kela kyttää työntekijöidensä työskentelyä puutteellisella järjestelmällä. Seuraukset olivat armottomat.
Kansaneläkelaitos antoi 25 vuotta talossa palvelleelle työntekijälle potkut väitetyn pinnaamisen vuoksi. Työtuomioistuimen mukaan Kelan oma valvontajärjestelmä ei kuitenkaan kertonut totuutta, vaan työntekijä paiski töitä aivan normaalisti.
Potkut olivat laittomat.
Tapauksen keskiössä on Kelan perintäkeskuksessa työskennellyt etuuskäsittelijä, joka oli siirtynyt muiden mukana etätöihin koronakeväänä 2020. Työntekijän ura Kelassa oli kestänyt peräti 25 vuotta, ja hänen työsuoritustaan oli arvioitu säännöllisesti hyväksi ja tehokkaaksi.
Keväällä 2024 Kela kuitenkin iski pöytään tylyn ilmoituksen: työsopimus irtisanotaan välittömästi ilman varoitusta.
Kelan mukaan työntekijä oli pitänyt etätöissä luvattoman paljon ylimääräisiä taukoja. Työnantaja perusti väitteensä Oiwa-nimisestä tietojärjestelmästä ajettuihin raportteihin. Jos työntekijä ei tehnyt järjestelmässä klikkauksia yli puoleen tuntiin, raporttiin piirtyi passiivisuudesta kertova oranssi viiva.
Kelan laskelmien mukaan työntekijälle oli kertynyt 13 kuukauden aikana peräti 789 tuntia ylimääräisiä taukoja. Työnantajan silmissä tämä näytti siltä, että työntekijä makasi kotisohvalla työajalla.
Totuus löytyi ruudun ulkopuolelta
Työntekijä vei asian oikeuteen ammattiliiton tuella ja kiisti jyrkästi laiskotelleensa.
Oikeudessa paljastui, että Kelan käyttämä Oiwa-järjestelmä oli työajanseurannan työkaluna suorastaan surkea. Se ei nimittäin rekisteröinyt läheskään kaikkea työtä.
Työntekijä hoiti päivittäin puhelinpalvelua, käytti Kelan vanhempaa järjestelmää, luki monimutkaisia asiakirjoja, selvitti asiakkaiden maksujärjestelyjä ja auttoi nuorempia kollegoita. Mikään näistä ei välttämättä jättänyt sellaista digitaalista jalanjälkeä, joka olisi estänyt "oranssin viivan" syntymisen raporttiin.
Työtuomioistuin kiinnitti huomiota olennaiseen seikkaan: työntekijän tekemän työn määrässä tai laadussa ei ollut mitään poikkeamaa. Hän teki täsmälleen saman määrän töitä kuin muutkin. Kelan raporttien mukaan hänen olisi pitänyt tehdä työnsä yli-inhimillisellä nopeudella, jotta väitetyt tauot olisivat olleet edes teoriassa mahdollisia.
Erittäin moitittavaa
Työtuomioistuimen tuomio on Kelan kannalta tylyä luettavaa. Oikeus totesi ykskantaan, että Kelan raportit eivät kertoneet luotettavasti työajan käytöstä.
Oikeus piti Kelan menettelyä erittäin moitittavana. Kela antoi 25 vuotta nuhteettomasti palvelleelle 54-vuotiaalle työntekijälle potkut ensimmäisenä toimenpiteenä. Normaaliin työnantajan velvollisuuteen kuuluu puuttua epäkohtiin ensin keskustelemalla ja antamalla varoitus, jotta työntekijä voi korjata toimintaansa. Nyt näin ei tehty.
Työtuomioistuin katsoi, ettei työntekijä ollut laiminlyönyt työaikaansa. Potkuille ei ollut mitään asiallista tai painavaa syytä, joten irtisanominen oli laiton.
Iso lasku veronmaksajien piikkiin
Laittomista potkuista seuraa Kelalle tuntuva lasku. Koska Kela on suuri ja vakavarainen työnantaja ja sen menettely oli oikeuden mukaan erityisen loukkaavaa, korvaussumma määrättiin tuntuvaksi.
Työtuomioistuin velvoitti Kelan maksamaan työntekijälle 18 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Työntekijän hieman yli 3 100 euron kuukausipalkalla tämä tekee yhteensä yli 56 000 euroa. Tästä summasta osa ohjataan Työllisyysrahastolle korvaamaan työntekijälle jo maksettuja työttömyyspäivärahoja, ja loput menevät suoraan työntekijälle.
Lisäksi Kela joutuu maksamaan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut, jotka ovat reilut 41 000 euroa.
Yhteensä tämä hätiköity ja virheelliseen valvontajärjestelmään perustunut potkutuomio maksaa Kelalle siis lähes 100 000 euroa.
Valtava kohu
Kelan etätyölinjaukset olivat isosti tapetilla viime vuoden loppupuolella etenkin pääjohtaja Lasse Lehtosen kautta. Lehtosen aloitettua Kelassa etätyösääntöjä tiukennettiin, mikä herätti närää työntekijöissä.
Iltalehden marraskuisessa haastattelussa Lehtonen vielä mainitsi, että työmarkkinatilanne on Kelan kannalta otollinen.
– Kelan ei tarvitse ehkä olla ihan niin huolissaan siitä henkilöstötilanteesta.
Työtuomioistuimen päätös osoittaa, että ongelmia oli jo ennen Lehtosta. Iltalehden haltuunsa saamasta Kelan henkilöstöbarometrista selvisi, että ongelmat alkoivat jo 2024.
Kela kertoi vastauksessaan työtuomioistuimelle, että vastaavista syistä oli irtisanottu kymmenen työsopimusta ja useat olivat saaneet vähäisempiä seurauksia.
Lehtonen on ollut pitkään sairauslomalla ja palaa näillä näkymin kesän alussa töihin.
