BBC 17.5.2018 /
https://www.bbc.com/news/uk-england-bristol-43949310
Mark van Dongenin happohyökkäys: "Tajusin, että hänen ihonsa sulaa"
Berlinah Wallace on tuomittu entiseen kumppaniinsa, Mark van Dongeniin, kohdistuneesta happohyökkäyksestä, joka jätti miehen niin huonoon kuntoon, että hän päätti lopettaa elämänsä. BBC News tutkii poikkeuksellista hintaa, jonka hän maksoi.
Kun tohtori Nic White näki Mark van Dongenin ensimmäisen kerran kadulla 23. syyskuuta 2015 aamuyöllä pelkissä alusvaatteissaan, hän luuli miehen tehneen pilaa peittämällä kasvonsa mudalla.
Hän sanoi: "Heräsin jonkun huutoon: 'Auttakaa minua, joku auttakaa minua, kiitos.' "
"Katsoin ulos ikkunasta ja siellä seisoi mies boksereissaan, ja hän näytti todella oudolta päästä hartioihin asti."
"Ovikello soi muutaman kerran ja tiesin, että jotain epätoivoista oli tekeillä, ja se oli hän".
"Hän näytti siltä kuin olisi peittynyt savimaiseen mutaan, jonka myöhemmin tajusin sulavan hänen ihonsa."
Edellisenä iltana 28-vuotias herra van Dongen oli saapunut Wallacen asuntoon Bristolin varakkaalla Westbury Parkin alueella toistaakseen, että heidän viisi vuotta kestänyt suhteensa oli ohi – ja sanoakseen muuttavansa uuden tyttöystävänsä, 46-vuotiaan Violet Farquharsonin, luokse.
Tämä seurasi useita eroja herra van Dongenin ja Wallacen välillä, ja hän antoi ristiriitaisia signaaleja siitä, oliko heillä yhteistä tulevaisuutta.
Happoiskua edeltävinä viikkoina insinööri oli ilmoittanut 48-vuotiaasta Wallacesta poliisille häirinnästä ja kiristystoimista sanoen, että tämä oli soittanut 14 hiljaista puhelua Farquharsonille ja uhannut jatkuvasti tappaa itsensä.
Hän oli myös kertonut isälleen pelkäävänsä Wallacea, joka oli kerran kaatanut kiehuvaa vettä hänen päälleen, kun taas työkaverit kertoivat nähneensä naarmuja, jotka hän sanoi olleen... Wallacen mustasukkaisuuden raivon vallassa aiheuttama isku.
- Mark van Dongen had told his father Kees that he was scared of Berlinah Wallace.jpg (75 KiB) Katsottu 8635 kertaa
'Auta minua'
Joten ehkä oli yllättävää, että hän päätti jäädä yöksi hänen asuntoonsa – se oli valinta, jota hän tulisi katkerasti katumaan.
Toinen Wallacen naapureista, Thomas Sweet, lähti asunnostaan aseistautuneena golfmailalla, koska hän pelkäsi väkivaltaa ja halusi puolustaa itseään.
Hän sanoi: "Kuulin jotain, mikä kuulosti kettujen tappelulta"
"Se kuulosti siltä, että joku oli kovissa tuskissa ja huusi: 'Auta minua'."
Myös Eleanor Elcocks heräsi huutoon.
Hän sanoi: "Hän huusi ja kirkui ja sanoi: 'Auta minua, minä kuolen.' "
Naapurit soittivat hätänumeroon 999 ja saattoivat Van Dongenin suihkuun Ladysmith Roadin kulman takana olevaan rakennukseen – tietämättään veivät hänet takaisin Wallacen asuntoon.
Herra Sweet sanoi: "Hän ahdisteli ja sanoi: 'Hän asuu siellä, hän asuu siellä.' "
"Vakuutimme hänelle, että viemme hänet eri asuntoon."
Herra Sweet sanoi kylpyhuoneen valon loisteessa, että herra van Dongenilla oli selvästi vakavia vammoja.
"Kerroin hänelle, että poliisi oli tulossa".
"Hän sanoi: 'Heidän täytyy olla täällä, hänen täytyy maksaa teoistaan.'"
Ensihoitaja Dean Carter kertoi saapuneensa paikalle ja löytäneensä Van Dongenilta kemiallisia palovammoja kasvoihin, vatsaan, rintaan ja reisiin.
"Herra van Dongen toisti: 'En näe'. Jossain vaiheessa hän kysyi minulta, onko hänellä vielä silmäluomet", herra Carter sanoi.
Hän sanoi, että herra van Dongenin suusta tuli vaahtoa, joka näytti "harmaalta maalilta".
Yksi ensimmäisistä paikalle saapuneista poliiseista, konstaapeli Thomas Green, kuvaili, kuinka Van Dongenin silmät olivat muuttuneet harmaiksi, ja lisäsi, että "iirikset olivat käytännössä hajonneet".
Hän matkusti ambulanssissa Van Dongenin kanssa, joka "huusi tuskasta", kun hänelle annettiin kaasua ja ilmaa ja hän osoitti vatsassaan olevaa tatuointia, jossa luki "Berlinah".
"Hän sanoi: 'Berlinah Wallace - hänen täytyy mennä vankilaan tästä.' "
Konstaapeli Greenin mukaan herra van Dongen pyysi poliiseja tarkistamaan Farquharsonin voinnin.
"Hän viittasi siihen, että hän oli huolissaan siitä, että Berlinah menisi hänen kotiinsa", konstaapeli Green sanoi.
Kun poliisi saapui Wallacen asuntoon pidättämään häntä, he löysivät muotiopiskelijan istumasta sohvallaan. Konstaapeli Mathew Griffin kysyi häneltä, mitä ainetta hän oli heittänyt.
"Hän sanoi, että se oli happoa, ja osoitti sitten lattialla olevaa lasia ja sanoi, että hän oli nakertanut kangasta", konstaapeli sanoi.
Van Dongen oli viety puhdistushuoneeseen Southmeadin sairaalassa Bristoliin, jossa hän tohtori Rachel Oatenin mukaan päästi verenhyytävän kirkaisun nähdessään heijastuksensa.
"Hän sanoi: 'Tapa minut nyt. Jos kasvoni jäävät tältä, en halua elää.' "
Poliisilta kesti 10 päivää löytää hänen perheensä Belgiasta, ja tänä aikana hän oli yksin tehohoidossa. Kun hänen veljensä Bartje van Dongen vihdoin saapui sairaalaan, hän ei tunnistanut Markia.
Van Dongen vietti kaksi kuukautta tehohoidossa ennen kuin hänet siirrettiin Southmeadin palovammaosastolle. Tuona aikana hän kärsi kovasta kivusta, toistuvista septisistä rintainfektioista, yöllisistä kauhukohtauksista ja traumaperäisestä stressihäiriöstä.
Bartje van Dongen sanoi: "Arpien jatkuva kutina ajoi hänet hulluksi".
"Käsivarresta kaikki lihakset olivat poissa, happo söi hitaasti hänen luutaan".
"Isäni istui sänkynsä vieressä 22 tuntia vuorokaudessa raapien..."
- The Bed.jpg (59.11 KiB) Katsottu 8635 kertaa
- Berlinah Wallace.jpg (57.75 KiB) Katsottu 8635 kertaa
(oli muuten vaikea kirjoittaa tuo sana).