MURHA.INFO

https://areena.yle.fi/1-72470142

Suomalaisiin korkeakouluihin tulee maahanmuuttajia enemmän kuin koskaan, mutta moni heistä päätyy leipäjonoon. MOT paljastaa, miten kansainväliset koulutusagentit houkuttelevat opiskelijoita virheellisin tiedoin. Näin maailman onnellisimmasta maasta tulee kylmä loukku.

Yle 20.8.2026 / https://yle.fi/a/74-20241772

Ulkomaiset opiskelijat majoittavat kavereitaan luvatta Lappeenrannassa – toiminnan­johtaja: ”Ei ole varaa edes 200 euron vuokraan”

Oman asunnon puute sekä rahapula ajavat ulkomaisia opiskelijoita asumaan toisten nurkissa Lappeen­rannassa. Ilmiö on kasvanut viime vuosina.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS on joutunut puuttumaan asukkaiden luvattomiin asumisjärjestelyihin yhä useammin viime vuosina.

Osa kansainvälisistä opiskelijoista on majoittanut asuntoihinsa tuttaviaan ja kavereitaan ilman, että he ovat ilmoittaneet LOASille asiasta. Tällainen ei ole sallittua.

LOASin toiminnanjohtajan Joonas Grönlundin mukaan ilmiötä on ollut ”varmaan aina”, mutta isommin se on näkynyt muutaman viime vuoden aikana. Taustalla on opiskelijoiden määrän kasvu.

Grönlund arvioi tilanteen johtuvan siitä, että osalla kansainvälisistä opiskelijoista ei ole riittävästi rahaa käytössään.

Esimerkiksi LUT-yliopisto on kasvattanut opiskelijamääräänsä viime vuosina. Lappeenrannan kampuksella oli vuonna 2023 noin 6 400 yliopisto-opiskelijaa. Vuonna 2025 opiskelijoita oli 7 100. Luvuissa ovat mukana sekä suomalaiset että ulkomailta tulleet opiskelijat.

Hätä ajaa selviytymään

LUT-yliopisto on tietoinen ilmiöstä. Projektipäällikkö Tanja Karppinen yliopiston opiskelijapalveluista arvioi, että toisten nurkissa asuminen sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Lappeenrannassa oli paha asuntopula.

Hän kertoo silloin miettineensä uusien opiskelijoiden ja tuutoreiden kanssa vastuullisuutta.

– Tuomme ison määrän opiskelijoita, mutta Lappeenrannassa ei ole tarjolla asuntoja, Karppinen sanoo.

LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelevalla Samatha Amaweeralla on kokemusta opiskelija-asuntoon jonottamisesta.

Hän muutti Lappeenrantaan pahimman asuntopulan aikana vuonna 2024. Hän odotti opiskelija-asuntoon pääsyä noin puoli vuotta yksityiseltä taholta vuokraamassaan asunnossa.

LOAS vastaa asuntojen lisääntyneeseen kysyntään rakentamalla uusia asuintaloja. Joillekin ulkomaisille opiskelijoille kynnyskysymykseksi nousee kuitenkin raha.

Moni opiskelija tulee Suomeen sillä ajatuksella, että rahoittaa asumisensa ja elämisensä tekemällä töitä. Töitä ei kuitenkaan ole helposti saatavilla varsinkaan, jos ei osaa suomea. Tästä syystä osalla opiskelijoista ei ole varaa maksaa vuokraa yksinään.

– Jos on hätä, niin sinne mennään, missä on edullista ja missä pystyy selviytymään, projektipäällikkö Tanja Karppinen LUT-yliopistosta sanoo.

Tapauksia tulee ilmi eri tavoin

Vastaavaa toimintaa on havaittu muuallakin Suomessa. Osa ulkomaisista opiskelijoista on tuonut esimerkiksi perheitään soluasuntoihin.

LOAS pääsee ylimääräisten asukkaiden jäljille vedenkulutuksen perusteella, asuntoihin tehtävillä huoltokäynneillä sekä naapureiden vihjeistä. Seurannassa on myös Digi- ja väestötietoviraston asukasrekisteri.

Toiminnanjohtaja Joonas Grönlundin mukaan asukkaat ilmoittavat myös aika avoimesti sosiaalisessa mediassa, että asuntoon mahtuisi pari-kolme lisäasukasta.

Miten LOAS pystyy todistamaan, että asunnossa asutaankin pitkäaikaisemmin? Vuokralainenhan voi vaikka sanoa, että kaveri on yökylässä?

– Näyttökysymykset ovat tietysti aina hankalia, mutta keinot kyllä yleensä löytyvät, Grönlund sanoo.

Konkreettisesti tapauksia tulee vuosittain ilmi vähän, koska niiden selvittäminen on hankalaa.

– Vedenkulutusmäärät ovat sen verran merkittäviä, että on näitä vähintään kymmeniä vuodessa.

Toiminnalla on vaikutusta muihin asukkaisiin. Kaikki joutuvat maksamaan kasvavan vedenkulutuksen yhteisesti.

– Se on aika iso kustannuslisä muille opiskelijoille.

Myös talotekniikka voi olla koetuksella, jos kämpässä asuu enemmän porukkaa. Esimerkiksi yksiön ilmanvaihtoa ei ole mitoitettu neljälle tai viidelle ihmiselle.

– Jos vaikkapa aamulla viisi ihmistä käy suihkussa, kosteus ei poistu ja ulkona on 30 astetta pakkasta niin se ei rakenteille tee hyvää, Grönlund sanoo.

Muut asukkaat tuntevat lompakossaan

LOASin ja LUT-yliopiston mukaan tiedon puutteesta luvattoman toiminnan ei pitäisi johtua. LOAS mainitsee asiasta vuokrasopimuksessa, nettisivuillaan sekä tiedotteissa.

Myös LUT-yliopisto tiedottaa Lappeenrantaan saapuvia opiskelijoita jo hyvissä ajoin asumista koskevista asioista. LOAS puuttuu toimintaan varoituksilla ja jopa irtisanomalla vuokrasopimuksen.

– Puutumme hyvin tiukalla kädellä, koska raha on muilta asukkailta pois, toiminnanjohtaja Joonas Grönlund sanoo.

Yle 27.12.2024 / https://yle.fi/a/74-20132244

Osa ulkomaalaisista opiskelijoista tuo perheensä asumaan soluhuoneeseen – ikävä yllätys kämppikselle

Opiskelija-asuntoja vuokraavat yhtiöt ovat joutuneet puuttumaan ylimääräisiin asukkaisiin ja täsmentämään ohjeitaan.

Opiskelija-asuntolat ovat joutuneet paikoin puuttumaan siihen, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat tuoneet soluasuntoihin ja yksiöihin perheenjäseniään tai kavereitaan asumaan. Usein tilanteet ovat tulleet yllätyksenä vuokranantajille.

Ongelmia on syntynyt esimerkiksi Itä-Suomessa ja Pirkanmaalla, missä ohjeita on nyt jouduttu täsmentämään ja tiedotusta lisäämään. Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen sanoo, että ilmiö on yleistynyt tämän syksyn aikana.

Soluasuntoihin on tuotu Itä-Suomessa joko perheenjäseniä tai kavereita asumaan vakituisesti.

– Yksi kun saa asunnon, sinne majoitetaan useampi, Ojalainen sanoo.

Tilanteet paljastuvat vuokranantajille, kun kämppikset ilmoittavat niistä. Soluhuoneissa on tullut ongelmia esimerkiksi vessa- ja suihkuvuorojen tai keittiöiden jakamisen kanssa.

Pirkan Opiskelija-asunnot POASin asiakaspalveluesimies Verna Rantala kertoo, millaisia tilanteita on tullut eteen vuosien aikana.

– Ehkä räikeimpiä on se, kun on menty asuntoon huoltokäynnille ja huomattu, että soluhuoneessa on kymmenen patjaa lattialla. Se kertoo siitä, että aika haastava on asumistilanne ollut, kun on päädytty siihen, että nukutaan vierivieressä lattialla.

Huoneessa ei ollut mitään muita kalusteita.

Osa tilanteista paljastuu jo hakuvaiheessa

Yksiöihin saattaa pyrkiä neljä asukasta tai enemmänkin, sillä lapsia voi olla perheessä useita.

– Varmasti yksiöissä asuu nyt enemmän ulkomaalaistaustaisia perheitä kuin ennen, vahvistaa POASin toimitusjohtaja Timo Jokinen.

Samaa sanoo Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski.

– Kansainväliset opiskelijat ovat hakuvaiheessa saattaneet hakea yksiötä. Ennen vuokrasopimuksen tekemistä on onneksi selvinnyt, että asuntoon onkin tulossa perhe. Näissä tapauksissa heille tarjotaan perheasuntoa.

Soluasunnoissa asumiseen puututaan

Perheenjäseniä ei voi kieltää lähtökohtaisesti majoittumasta yksiöön. Sen sijaan soluasunnoissa tämä on kiellettyä.

– Jokaisella asukkaalla on oikeus kotirauhaan, ja soluasunnossa yhteiset tilat jaetaan muiden asukkaiden kanssa. Tästä johtuen soluasunnoissa ei ole sallittua majoittaa perheenjäseniä tai muita vieraita edes väliaikaisesti, Jokinen sanoo.

Asukasta muistutetaan ensin ystävällisesti. Sen jälkeen voidaan antaa varoitus ja viimeisenä keinona on purkaa vuokrasopimus.

– Sopimuksen purkuihin ei ole vielä jouduttu, Jokinen sanoo.

Liian pieni budjetti

Ulkomaalaisten opiskelijoiden käsitys vuokrista voi olla epärealistinen.

– Kaikki eivät tiedä Suomen kustannustasoa. Budjetti saattaa olla soluun 150 euroa kuussa ja perheellä 300 euroa kuukaudessa, kertoo Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen.

Todellinen kustannus voi olla ainakin kaksinkertainen. Opiskelijat ovat saattaneet yllättyä myös siitä, että töitä voi olla hankala saada ja kustannustaso Suomessa on kohtuullisen korkea.

– Harmillisinta näissä tilanteissa on se, että meitä syytetään suoraan siitä, ettei sopivaa asuntoa löydy. Asunnonhakijoiden epätoivo näkyy siinä, että he kuvaavat joutuvansa kadulle ja pahimmillaan elämällä ei olisi enää mitään merkitystä, jos he eivät saa asuntoa, POASin Timo Jokinen sanoo.

Kyse on Kirsi Kosken mukaan osittain myös kulttuurieroista. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tottuneita vähiin neliöihin. Verna Rantala perää oppilaitosten vastuuta.

– Toivoisin, että osana korkeakoulujen ja oppilaitosten liiketoimintaa mietittäisiin myös näitä ihmiskohtaloita. Kun ihmisiä tähän maahan tuodaan, pidettäisiin huolta siitä, että heille löytyy katto pään päälle.

Osa joutuu maksamaan lukukausimaksuja

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on tuplaantunut Suomessa. Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa opiskelemassa vuonna 2022 perusasteen jälkeen 64 600, joka on 8 prosenttia kaikista opiskelijoista. Lukukausimaksujen määrä riippuu koulusta ja tutkinnosta.

Valtioneuvosto kertoi vuonna 2022, että yleisimmät yksittäiset lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville olivat ammattikorkeakouluissa 6 000 ja 8 000 euroa sekä yliopistoissa 8 000, 10 000 ja 12 000 euroa.

Hallitus esittää, että EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille olisi jatkossa täydet lukukausimaksut englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen muistuttaa, että suuri osa opiskelijoista maksaa vuokransa ja noudattaa pelisääntöjä.

– Pieni osa pilaa kaikkien maineen, mutta ei pidä leimata kaikkia, Ojalainen sanoo.