MURHA.INFO

Tästä ei liene vielä juttua täällä?
Itseäni kiinnostaa ja kiehtoo tämä onnettomuus ainakin, ehkä muitakin.

Lapuan patruunatehtaan räjähdys on yksi Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Se tapahtui 13. huhtikuuta 1976 Lapualla klo 7:43.Turmassa kuoli 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Lähes kaikki menehtyneet olivat naisia ja useimmat heistä perheellisiä, jotka jättivät jälkeensä suuren määrän orpoja. Onnettomuuden keskuspaikkana olleessa lataamossa työskenteli räjähdyksen sattuessa 50 henkeä.

Räjähdyksen tapahduttua ja Yleisradion tiedotettua siitä radiossa alkoi puhelujen tulva Lapualle, koska huhujen mukaan koko Lapuan keskusta oli raunioina. Ihmiset yrittivät soittaa Lapualle tarkistaakseen Lapualla asuvien sukulaistensa tai tuttaviensa tilanteen. Yritettäessä soittaa Helsingistä Lapualle tuli heti kaukopuhelusuunnan 9 jälkeen "varattu"-ääni, kun puhelinverkon kaukotaso oli joitakin tunteja tukossa.

Onnettomuuden syytä ei koskaan varmasti saatu selville, mutta epäilyt kohdistuivat (mahdollisesti staattisen) kipinän sytyttämään ruutipölyyn. Tällöin käytössä olleessa suuressa ja avoimessa lataamossa riski siihen oli suurehko, koska käytössä oli matalissa rakennuksissa tehoton painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Räjähdyksen aiheuttajaksi epäiltiin myös latausrobottia, joka oli mahdollisesti ylikuumentunut ja/tai syttynyt palamaan. Ruudin annosteluvirhe ja siitä seurannut liika-ahtaminen saattoi herkistää ruudin itsesyttymiselle ja lisätä ruutipölyn määrää ilmassa. Annosteluvirheen aiheuttajana saattoi olla latausrobotin virhetoiminta tai väärät säädöt. Ruudin syöttölaitteen tukkeutumista paakkuuntumisen vuoksi pidetään vähemmän todennäköisenä selityksenä, koska Lapua oli tunnettu laadukkaista ruutisekoituksistaan. Vanha tiilirakennus tuhoutui lähes perustuksiaan myöten, mikä vaikeutti tutkintaa, mutta räjähdysjälkien perusteella räjähdys alkoi latausrobotin sijaintipaikasta.

Onnettomuutta pahentaneena seikkana pidettiin liian monen työntekijän ja työvaiheen keskittämistä samaan rakennukseen. Lisäksi rakennuksessa oli liian paljon syttymisherkkiä materiaaleja ja vanhanaikaiset sähköjärjestelmät. Lataamorakennuksen ja sen naapurirakennusten välillä ei ollut modernien säännösten mukaisesti räjähdykseltä suojaavia maavalleja eikä varoetäisyyksiä.

Räjähdyksessä surmansa saaneet haudattiin 24. huhtikuuta. Surujuhlaan Lapuan kirkkopihassa osallistui yli 5 000 uhrien omaista ja ystävää, ja se myös radioitiin ja televisioitiin. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen osallistui tilaisuuteen yhdessä maaherran ja valtioneuvoston edustajien kanssa. Vainajat siunasi Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola avustajinaan kaksikymmentä pappia. Ensin laskivat yhteisen seppeleensä omaiset, sitten presidentti Kekkonen omansa, ja hänen jälkeensä laskivat valtioneuvoston seppeleen pääministeri Martti Miettunen, kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala, liikenneministeri Kauko Hjerppe ja puolustusministeri Ingvar S. Melin. Varsinaisen seppeltenlaskun jälkeen toi kukkakorokkeelle kukkatervehdyksen mies, joka omisti kukkavihkonsa työn sankareille. Arkut saatettiin puolustusvoimien ajoneuvoilla Simpsiön hautausmaalle.

Onnettomuus herätti myös laajaa kansainvälistä huomiota. Kaikista pohjoismaista tuli surunvalitteluja metallityöväen liiton toimistoon. Surusähkeen lähettivät myös Kansainvälinen Metallifederaatio ja Amalgamated Metal Workers' Union Australia.

Räjähdyksessä loukkaantuneiden perheenjäsenten avustamiseksi perustettiin Lapualle avustusrahasto. Avustusohjelman päätyttyä 23 vuotta räjähdyksen jälkeen siirrettiin jäljelle jääneet puoli miljoonaa markkaa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon.
Lähde Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_pat ... %C3%A4hdys

Ylen elävän arkiston tarjonta aiheesta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=50

Räjähdys on kyllä mysteeri - etenkin kun lapualaiseen ( eteläpohjalaiseen) luonteeseen kuuluu viimeisen päälle tarkkuus ja huolellisuus. Kerrotaan, että Patruunatehtaalle eli "Paukkuun" tuli 1970-luvulla Saksasta faxi, että tietyt patruunat pitää tehdä tuhannesosamillin tarkkuudella. Tuohon muuan tehtaan työntekijä tuumasi:

- Vai tuhannesosamillin? Me teherähän justiin!

Olin teini-iässä tämän tapahtuessa ja muistan, että radiossa soitettiin koko päivän surullista musiikkia. Muistan musiikin aiheuttaman ahdistuksen. Onneksi tuo tapa on loppunut.
Myöhemmin olen katsonut ohjelmia erilaisista onnettomuuksista selvinneistä ja Lapua-ohjelmassa selvinnyt nainen kertoi, että se tehdashalli oli ihan tuollainen liukuhihna.
Viime kesänä vierailin Lapualla ja kävin tehtaan museossa. Hallista oli valokuvia ja se oli tosiaan ollut ihan avonainen tila, ei ihme, että onnettomuus oli niin tuhoisa.

Ollaan me jotakin tästä keskusteltukin. Jopa Onnettomuudet-osion perustamista ehdoteltiin, mutta sitä ei vielä katsottu tarpeelliseksi. Lisää mielenkiintoisia onnettomuuksia siis täällä:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et&start=0

Ja tuossa mainitusta Ahveniston helikopteriturmastakin on oma ketju

löytyipä sekin suht nopeasti:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... lla#115880

Lapuan onnettomuuden aikaan olin samassa työporukassa erään lapualaisen kanssa. Oli järkyttävä seurata kuinka hän yritti ottaa puhelimella selville, miten oli käynyt. Onneksi häneltä ei mennyt omaisia, lukuisia tuttuja kyllä, paha sekin, täysin odottamattomassa onnettomuudessa.

Itselleni vakiintui käsitys, että ruutipöly isossa hallissa yhdessä vanhan sähköverkon kanssa olisi voinut olla syynä räjähdykseen. Pahaa jälkeä taas tuli, koska ruutia ei pidetty vaarallisena, ja paljon työntekijöitä oli samassa, suljetussa tilassa.

Voimakkaampia räjähteitä valmistavilla tehtailla turvajärjestelyt olivat toisenlaiset. Hangon dynamiittitehtaalla käydessäni 1968 meille koulutettaville esiteltiin hajautettu tuotantoprosessi, missä käsittelypisteet oli erotettu maavallein toisistaan ja muotoiltu suuntaamaan paine ylöspäin, rakennukset keveitä ja katot helposti irtoavia sekä kussakin paikassa työskentelemässä korkeintaan pari henkeä kerrallaan. Hangossakin sittemmin räjähti, mutta henkilövahingot jäivät paljon vähäisimmiksi, koska oli varauduttu onnettomuuden mahdollisuuteen. Hyvin ikävä tapaus sellaisenaankin.

Oulun lannoitetehtaalla taas ei muistettu, että ammoniumnitraattia käytetään louhintatöissä räjähteenä, ja purettiin siiloon syntynyttä holvautumaa pienellä alkupanoksella. Onnettomuus olisi voitu kokonaan välttää paremmalla turvakoulutuksella.

Inhimillistä tekijää ei voi kokonaan poistaa onnettomuuksien syistä. Muiden tekijöiden aiheuttamaa uhkaa pienentämällä, koulutuksella ja tiukalla turvallisuuskulttuurilla on mahdollista päästä pieniin onnettomuuslukuihin.

^Mielenkiintoista. Kun ajattelee, että helpompi olisi perustella tuollaisen tapauksen jälkeen, ettei usko jumalaan kuin tulla uskoon.

Tapauksestahan on kirjoitettu kirja myöskin. Tai mahtaa olla useampikin, mutta kirjakaupassa törmäsin Asko Juurakon kirjoittamaan Patruunatehtaan räjähdys - historiaa ja muistikuvia -kirjaan. Täytynee käydä poistamassa kun tässä kerkeää.

Apu-lehdessä oli aikoinaan laajat artikkelit patruunatehtaan räjähdyksestä ja perheistä jotka menettivät läheisiään.

Nyt parisen vuotta sitten(?) oli samaisessa lehdessä taas juttu k.o. aiheesta. Taisi olla vuosipäivän tienoilla. Kerrottiin mitä kuuluu näille ihmisille nyt.

Orvot saivat opiskeluun avustusta. Kaikki loppui kuitenkin aikanaan ja kateutta sekä vääriä huhuja liikkui.

Minun äiti oli kotoisin Ylistarosta, olin 10 vuotias kun tämä tapahtui. Muistan kun äiti meni schock:iin- hän menetti monta vanhaa ystävää tässä räjähdyksessä.

Isäni oli tuolloin eräässä sanomalehdessä toimittajana ja lähdettiin Lapualle heti samana päivänä juttua tekemään. Olin 7 v hirveästi en tuosta mitään muista, mitä nyt ikkunoita oli joissain paikoissa rikki. Vaikka melkein koko sukuni asuu edelleenkin Lapualla, ei ainakaan mitään lähisukulaisia turmassa menehtynyt.

Puolituntinen dokumentti tapahtumasta alkaa telkkarissa ihan kohta... toivottavasti näkyy myös Areenassa jälkikäteen.

Taas pian ajankohtainen. 40 vuotta tapahtuneesta. Tässä linkki tutkijalautakunnan selvitykseen.
http://jarisaarinen.pp.fi/Iltalukemista/Lapua.pdf

https://www.youtube.com/watch?v=4TH-Oe0SP84

Räjähdys tapahtui heti työpäivän alussa rakennuksessa, jossa sijaitsi tehtaan lataamo kaksi.
Lataamossa oli aamuseitsemältä käynnistetty kuusi patruunoiden lataamiskonetta perinteiseen tapaan.

Räjähdys tuhosi rakennuksen täysin, sen betoniseinät sortuivat, katto nousi ilmaan, ja räjähdyskaasut sytyttivät tulipaloja, samalla kun lattiat murskautuivat.

Räjähdys irrotti betonirakenteista suuria palasia, jotka sinkoilivat ympäriinsä jopa 2 800 kilometrin tuntinopeudella, aiheuttaen vahinkoa paikalla olleille työntekijöille.

Ääni kuului selvästi yli parinkymmenen kilometrin päähän Seinäjoelle.

Räjähdys aiheutti merkittävää tuhoa myös ympäröiville rakennuksille, ja yhteensä noin sata viisikymmentä kiinteistöä alueella kärsi sen seurauksista.

Onnettomuushetkellä lataamossa oli 69 työntekijää, joista 58 oli naisia.

Kuolonuhrien ja vammautuneiden suuri määrä johtui osittain siitä, että tuhoutuneessa rakennuksessa suoritettiin patruunoiden lataamisen lisäksi muitakin työtehtäviä.

https://www.youtube.com/watch?v=4TH-Oe0SP84

Yksinäinen viesti siirretty siihen ketjuun mihin se kuuluukin
-NILS-