Rasismimäärittely useissa ketjuissa -vie keskustelua väärille urille
Lähetetty: La Loka 10, 2026 8:20 pm
Avauksen voi siirtää sopivammalle alueelle, mutta haluan tuoda esiin erään epäkohdan, johon olen kinnittänyt huomiota ja joka systemaattisesti toistuu.
Kiihkeän poliittisen ja etenkin maahanmuuttoon liittyvän keskustelun liepeille on avattu lukuisia ketjuja.
viewtopic.php?t=53248 (Ranskan mellakat)
viewtopic.php?t=53350 (demarit haluaa islamistit valtaan)
viewtopic.php?t=53224 (mamun seksirikos)
viewtopic.php?t=53329 (toinen mamun seksirikos)
viewtopic.php?t=53188 (imaamin kitinää siitä, ettei muslimeille ole täällä sijaa)
viewtopic.php?t=53288 (äärioikeisto Ahvenanmaalla)
viewtopic.php?t=53319&start=30 (rähäkkä hautajaisissa -oletettavasti vähemmistö asialla)
viewtopic.php?t=53242 (poliittisia tarroja kakaroilla Oulussa)
viewtopic.php?t=53196 (Flydubain jihadisti)
viewtopic.php?t=53282 (islamistit vs. John Cleese)
Tässä vain ensimmäisen sivun otos Ajankohtaista -Juuri Nyt -osastolta.
Aiheet resonoivat ja keskustelu on ajoittain ihan napakkaa. Voitaisiinko kuitenkin yhteisesti tunnustaa ne tietyt asiasanat, jotka toistuvat, jumittavat keskustelua eivätkä käytännössä usein edes liity koko teemaan?
1. Rasismi. Se on rotuvihaa tai syrjintää. Alunperin sana race (rotu) on siis vain rotusyrjintää. Nykyään tutkijat puhuvat eri rasismeista (kyllä, näin tekevät), jotta mukaan saadaan arvottaminen myös muiden tekijöiden kuin rodun perusteella. Näitä erilaisia rasismeja sitten nähdään jatkuvasti kaikkialla. Käsitteenmäärittely ei kuitenkaan erittele sitä, että rasismin tulee aina tapahtua valtaväesöstä vähemmistöön päin. Tämä on merkittävää, koska esimerkiksi romanit ovat äärimmäisen rasistisia valtaväestöä kohtaan ja monet muslimit halveksivat avoimesti kristittyjä.
Toivoisin kuitenkin selkeää erottamista rasismin ja yksilön tekojen kritisoinnin välillä. Jos olen tyrmistynyt omanilaisen jihadistin yrityksestä tappaa lentokoneellinen ihmisiä, en ole islamofoobikko, rasisti tai syrjivä muutenkaan. Vituttaa tämän kyseisen ihmisen teko. Se, että islam on selittävä tekijä, ei muuta asiaa. Mielestäni suurin rasisti tässä teossa oli tekijä itse; hän yritti tuhota Israelin kansalaisia ohjaamalla koneen sinne. Jos aina kriittisiä mielipiteitä kuultuaan joku vetää rasistikortin, ei keskustelu etene mihinkään.Se, että ihminen puolustaa omiaan (kansaansa, kulttuuriaan, uskontooan, lähimmäisiään, elinalueitaan, kotimaataan ja sitä kautta koko identiteettiään) ei ole rasismia. Joku huutaa tietysti nationalismia, nurkkakuntaisuutta, junttiutta, fasismia aina kuullessaan jonkun olevan ylpeä suomalaisuudestaan. Tämä on mielestäni uskomatonta. Mutta niin tekevät kaikki muutkin ihmiset eri valtioissa ympäri maailman, suojelevat omiaan. Jostain syystä vaikuttaa siltä, että vain suomalaisten kohdalla kyse on rasismista. Ette uskokaan, miten törkeällä ja halventavalla tavalla Suomessa asuvat maahanmuuttajayhteisöt tai romanit puhuvat valtaväestöstä. Miten törkeästi seksuaalivähemmistöt halveksivat "lihaasyöviä heteroita, jotka äänestävät persuja" ja niin edelleen. Eli tähän toivon tarkkuutta ja jokaisen tutkivan hetken itseään; se malka ensin pois omasta silmästä. Ei ole olemassa hyvää ja huonoa rasismia. Ja yksilön tekojen arvostelu rikosaiheisella palstalla ei ole rasismia etenkin, kun kaikkien linkkaamieni avausten tekojen syynä on joko uskonto tai kulttuuri. Niistä puhuminen ei ole rasismia. Tilastoista, ilmiöistä ja kokemuksista puhuminen ei ole rasismia, jos em. asiat perustuvat tosiasioihin.
2. Natsit vs. suvakkisinitukat/femakot. Niitä on nyt kaikkialla. Fasisteja ja vaarallisia natseja. Tai sinitukkaisia siiderivalaita. Kuitenkaan tällaiset ajattelumallit eivät synny koskaan tyhjiössä. On oikeistopuolueita ja vasemmistopuolueita, mutta myös lukuisia siltä väliltä. Suomen poliittinen kenttä ei ole binäärinen kuten Jenkeissä. Jos Perussuomalaiset tai Sinimustat haluavat asettaa Suomen valtion ja kansalaisten edut etusijalle Suomen rajojen sisäpuolella, en löydä analogiaa natseihin. Ranska ei esimerkiksi ole tätä tehnyt pitkään aikaan, ja tulos on nyt nähtävillä kaduilla palavina autoina ja yli seitsemänä satana loukkaantuneena poliisina. Jos joku viitsisi, edes alustavasti, vilkaista niitä puolueohjelmia joihin täällä viittaa, voisi keskustelusta syntyäkin jotain. Meitä, jotka eivät ole kumpaakaan ääripäätä on Suomessa paljon. En halua mitään muslimien tai maahanmuuttajien tuhoamisleirejä, mutta en myöskään halua elättää velaksi koko maapalloa. Mielestäni on arvokasta, että voimalla on vastavoima, hallituksella oppositio. Sieltä on aina helpompi huudella vailla hallitusvastuuta, mutta oppositiolla -kuinka paljon se ikinä vituttaakaan - on keskeinen ja kriittinen tehtävä. Tuoda esiin eriäviä mielipiteitä, osoittaa ajattelun puutteet ja saada keskusteluun teemoja, jotka eivät ehkä istuvalle hallitukselle ole mieleisiä. Ilman tätä järjestelmää olisimme kuin diktatuuri, jossa vallanpitäjiin tai päättäjiin ei kohdistu mitää kritiikkiä.
Voisimmeko siis yhteisesti yrittää seuraavaa:
1) emme hauku omasta mielipiteestä poikkavasti kirjoittavaa henkilöä natsiksi, fasistiksi, äärioikeistolaiseksi, femakkosuvakiksi, vihervassari-idiootiksi tai millään muullakaan kirjoittajan identiteettiin menevällä nimellä?
2) ymmärrämme, ettei mikään ideologia ole täydellinen. Ei edes se, mihin itse uskomme.
3) eniten ahdistuineille kotiläksyksi sen kaikkein vastenmielisimmän puolueen puolueohjelmaan tutustuminen. Enkä nyt puhu iskulauseiden tasolla oman kuplan somessa ("ei vittu täällä nää vassulit taas ulisee, katsokaa / "hyi saatana nää natsit taas julkaisi jotain"), vaan ihan aidosti puolueen omilla kotisivuilla. Saatetaan kaikki oppia jotain.
4) hyväksymme, että poliittinen kanta ei ole staattinen, koska asumme parlamentaarisessa valtiossa, jossa on monipuoluejärjestelmä. Voin aloittaa myöntämällä, että olen äänestänyt opiskelevana yksinhuoltajana yli 20 vuotta sitten hyvin eri tavalla kuin myöhemmin useita henkilöitä työllistävänä yrittäjänä. Olenko kääntänyt takkini? En ajattele niin. Enkä pidä siitä, että ulkoapäin asetetaan vaade olla joko oikeistolainen tai vasemmistolainen. Harva edes tajuaa, mitä ne tarkoittavat.
Ja jos otetaan sitä malkaa omasta silmästä, voin aloittaa. Tapani kirjoittaa on välillä hyvin kärkäs, mikä johtuu raivosta tiettyjä ilmiöitä kohtaan. Syyllistyn siihen. Mutta yritän välttää kanssakirjoittajien henkilökohtaista dissaamista sillä perusteella, että heillä on erilainen elämänkatsomus, kokemushistoria tai ajatusmaailma.
Kiihkeän poliittisen ja etenkin maahanmuuttoon liittyvän keskustelun liepeille on avattu lukuisia ketjuja.
viewtopic.php?t=53248 (Ranskan mellakat)
viewtopic.php?t=53350 (demarit haluaa islamistit valtaan)
viewtopic.php?t=53224 (mamun seksirikos)
viewtopic.php?t=53329 (toinen mamun seksirikos)
viewtopic.php?t=53188 (imaamin kitinää siitä, ettei muslimeille ole täällä sijaa)
viewtopic.php?t=53288 (äärioikeisto Ahvenanmaalla)
viewtopic.php?t=53319&start=30 (rähäkkä hautajaisissa -oletettavasti vähemmistö asialla)
viewtopic.php?t=53242 (poliittisia tarroja kakaroilla Oulussa)
viewtopic.php?t=53196 (Flydubain jihadisti)
viewtopic.php?t=53282 (islamistit vs. John Cleese)
Tässä vain ensimmäisen sivun otos Ajankohtaista -Juuri Nyt -osastolta.
Aiheet resonoivat ja keskustelu on ajoittain ihan napakkaa. Voitaisiinko kuitenkin yhteisesti tunnustaa ne tietyt asiasanat, jotka toistuvat, jumittavat keskustelua eivätkä käytännössä usein edes liity koko teemaan?
1. Rasismi. Se on rotuvihaa tai syrjintää. Alunperin sana race (rotu) on siis vain rotusyrjintää. Nykyään tutkijat puhuvat eri rasismeista (kyllä, näin tekevät), jotta mukaan saadaan arvottaminen myös muiden tekijöiden kuin rodun perusteella. Näitä erilaisia rasismeja sitten nähdään jatkuvasti kaikkialla. Käsitteenmäärittely ei kuitenkaan erittele sitä, että rasismin tulee aina tapahtua valtaväesöstä vähemmistöön päin. Tämä on merkittävää, koska esimerkiksi romanit ovat äärimmäisen rasistisia valtaväestöä kohtaan ja monet muslimit halveksivat avoimesti kristittyjä.
Toivoisin kuitenkin selkeää erottamista rasismin ja yksilön tekojen kritisoinnin välillä. Jos olen tyrmistynyt omanilaisen jihadistin yrityksestä tappaa lentokoneellinen ihmisiä, en ole islamofoobikko, rasisti tai syrjivä muutenkaan. Vituttaa tämän kyseisen ihmisen teko. Se, että islam on selittävä tekijä, ei muuta asiaa. Mielestäni suurin rasisti tässä teossa oli tekijä itse; hän yritti tuhota Israelin kansalaisia ohjaamalla koneen sinne. Jos aina kriittisiä mielipiteitä kuultuaan joku vetää rasistikortin, ei keskustelu etene mihinkään.Se, että ihminen puolustaa omiaan (kansaansa, kulttuuriaan, uskontooan, lähimmäisiään, elinalueitaan, kotimaataan ja sitä kautta koko identiteettiään) ei ole rasismia. Joku huutaa tietysti nationalismia, nurkkakuntaisuutta, junttiutta, fasismia aina kuullessaan jonkun olevan ylpeä suomalaisuudestaan. Tämä on mielestäni uskomatonta. Mutta niin tekevät kaikki muutkin ihmiset eri valtioissa ympäri maailman, suojelevat omiaan. Jostain syystä vaikuttaa siltä, että vain suomalaisten kohdalla kyse on rasismista. Ette uskokaan, miten törkeällä ja halventavalla tavalla Suomessa asuvat maahanmuuttajayhteisöt tai romanit puhuvat valtaväestöstä. Miten törkeästi seksuaalivähemmistöt halveksivat "lihaasyöviä heteroita, jotka äänestävät persuja" ja niin edelleen. Eli tähän toivon tarkkuutta ja jokaisen tutkivan hetken itseään; se malka ensin pois omasta silmästä. Ei ole olemassa hyvää ja huonoa rasismia. Ja yksilön tekojen arvostelu rikosaiheisella palstalla ei ole rasismia etenkin, kun kaikkien linkkaamieni avausten tekojen syynä on joko uskonto tai kulttuuri. Niistä puhuminen ei ole rasismia. Tilastoista, ilmiöistä ja kokemuksista puhuminen ei ole rasismia, jos em. asiat perustuvat tosiasioihin.
2. Natsit vs. suvakkisinitukat/femakot. Niitä on nyt kaikkialla. Fasisteja ja vaarallisia natseja. Tai sinitukkaisia siiderivalaita. Kuitenkaan tällaiset ajattelumallit eivät synny koskaan tyhjiössä. On oikeistopuolueita ja vasemmistopuolueita, mutta myös lukuisia siltä väliltä. Suomen poliittinen kenttä ei ole binäärinen kuten Jenkeissä. Jos Perussuomalaiset tai Sinimustat haluavat asettaa Suomen valtion ja kansalaisten edut etusijalle Suomen rajojen sisäpuolella, en löydä analogiaa natseihin. Ranska ei esimerkiksi ole tätä tehnyt pitkään aikaan, ja tulos on nyt nähtävillä kaduilla palavina autoina ja yli seitsemänä satana loukkaantuneena poliisina. Jos joku viitsisi, edes alustavasti, vilkaista niitä puolueohjelmia joihin täällä viittaa, voisi keskustelusta syntyäkin jotain. Meitä, jotka eivät ole kumpaakaan ääripäätä on Suomessa paljon. En halua mitään muslimien tai maahanmuuttajien tuhoamisleirejä, mutta en myöskään halua elättää velaksi koko maapalloa. Mielestäni on arvokasta, että voimalla on vastavoima, hallituksella oppositio. Sieltä on aina helpompi huudella vailla hallitusvastuuta, mutta oppositiolla -kuinka paljon se ikinä vituttaakaan - on keskeinen ja kriittinen tehtävä. Tuoda esiin eriäviä mielipiteitä, osoittaa ajattelun puutteet ja saada keskusteluun teemoja, jotka eivät ehkä istuvalle hallitukselle ole mieleisiä. Ilman tätä järjestelmää olisimme kuin diktatuuri, jossa vallanpitäjiin tai päättäjiin ei kohdistu mitää kritiikkiä.
Voisimmeko siis yhteisesti yrittää seuraavaa:
1) emme hauku omasta mielipiteestä poikkavasti kirjoittavaa henkilöä natsiksi, fasistiksi, äärioikeistolaiseksi, femakkosuvakiksi, vihervassari-idiootiksi tai millään muullakaan kirjoittajan identiteettiin menevällä nimellä?
2) ymmärrämme, ettei mikään ideologia ole täydellinen. Ei edes se, mihin itse uskomme.
3) eniten ahdistuineille kotiläksyksi sen kaikkein vastenmielisimmän puolueen puolueohjelmaan tutustuminen. Enkä nyt puhu iskulauseiden tasolla oman kuplan somessa ("ei vittu täällä nää vassulit taas ulisee, katsokaa / "hyi saatana nää natsit taas julkaisi jotain"), vaan ihan aidosti puolueen omilla kotisivuilla. Saatetaan kaikki oppia jotain.
4) hyväksymme, että poliittinen kanta ei ole staattinen, koska asumme parlamentaarisessa valtiossa, jossa on monipuoluejärjestelmä. Voin aloittaa myöntämällä, että olen äänestänyt opiskelevana yksinhuoltajana yli 20 vuotta sitten hyvin eri tavalla kuin myöhemmin useita henkilöitä työllistävänä yrittäjänä. Olenko kääntänyt takkini? En ajattele niin. Enkä pidä siitä, että ulkoapäin asetetaan vaade olla joko oikeistolainen tai vasemmistolainen. Harva edes tajuaa, mitä ne tarkoittavat.
Ja jos otetaan sitä malkaa omasta silmästä, voin aloittaa. Tapani kirjoittaa on välillä hyvin kärkäs, mikä johtuu raivosta tiettyjä ilmiöitä kohtaan. Syyllistyn siihen. Mutta yritän välttää kanssakirjoittajien henkilökohtaista dissaamista sillä perusteella, että heillä on erilainen elämänkatsomus, kokemushistoria tai ajatusmaailma.