Hannele Hanhijoki - Porvoo 1973
Lähetetty: Ma Marras 03, 2008 3:40 pm
Hannele Hanhijoen tapaus ei ole ollut havaintojeni mukaan vielä tämän Forumin käsittelyssä. Tästä varsin oudosta tapauksesta on juttu Alibin numerossa 12/1980 ja siellä se on juttusarjassa "Suomen selvittämättömät veriteot" otsikolla Hannele Hanhijoen arvoitus.
17-vuotias Hannele Hanhijoki nähtiin viimeksi elossa Porvoon torilla sijaitsevassa linja-autoaseman baarissa maanantaina 29.10.1973 noin kello 20 aikaan. Hänen seurassaan oli tuolloin noin 30-vuotias 175 senttiä pitkä mies. Istuttuaan jonkun aikaa baarissa he olivat lähteneet kävelemään torin poikki hotelli Grandin suuntaan.
Hannele Hanhijoki löydettiin seuraavana keväänä 13.5.1974. Hänen ruumiinsa löytyi Porvoon Ruskiksen linturuovikosta. Palataan kuitenkin aluksi vielä katoamispäivään ja taustoihin.
Riitta Hannele Hanhijoki syntyi 22.1.1956 Askolan Juornaankylässä Hilkka ja Valdemar Hanhijoen kuusilapsisen perheen nuorimmaisena. Hannele työskenteli myymäläapulaisena Askolan kirkolla sijaitsevassa osuusliikkeen myymälässä ja hän asui Askolan kirkonkylässä, ettei hänen tarvinnut kulkea joka päivä silloin vielä melko hankalaa tietä kotiinsa Juornaankylään. Tuohon aikaan linja-autoliikenne kulki Askolasta Juornaankylään Porvoon kautta ja näin matkaan tuli iso V-kirjainta muistuttava mutka.
Hannele työskenteli lähinnä osuusliikkeen kauppa-auton myyjättärenä. Hän oli luonteeltaan ahkera, hiljainen ja miellyttävä, ulkoiselta olemukseltaan keskikokoinen ja tummatukkainen tyttö, joka joutui käyttämään vahvuudeltaan varsin voimakkaita silmälaseja.
Katoamispäivänään Hannele lähti töistä normaaliin tapaan. Hän ei kertonut aikomuksistaan kenellekään, eli aikoiko hän mennä asuntoonsa vai mennä käymään kotonaan Juornaankylässä. Hannele ei saapunut kotiinsa eikä palannut työpaikalleen koskaan. Hannelen kotiväki odotteli tyttöä muutaman päivän ja vaikka se ei kuulunut Hannelen tapoihin, niin kotona ajateltiin että hän oli mennyt jonkin tuttavansa luo ja jättänyt ajattelemattomuuttaan siitä ilmoittamatta.
Kotiväki huolestui kuitenkin nopeasti ja teki tytöstä katoamisilmoituksen 3.11. Myrskylän nimismiespiiriin. Poliisi ryhtyi tutkimaan Hannelen katoamista, mutta aluksi tytöstä ei löydetty jälkeäkään. Myös Porvoon poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa, koska Hannelen arveltiin lähteneen työpaikaltaan Porvooseen. Hannelen katoamispäivän liikkeistä alkoi tihkua vähitellen joitakin tietoja, mm. edellä mainittu Porvoossa tehty viimeinen silminnäkijähavainto Hannelesta mieshenkilön seurassa. Poliisi etsi tiiviisti tätä miesseuralaista, mutta häntä ei tavoitettu, eikä hän myöskään ilmoittautunut poliisille. Hannelea etsittiin miesvoimin Porvoosta ja sen ympäristöstä. Muutaman päivän kuluttua etsintöjen alkamisesta löydettiin Kokonniemen puolelta Porvoonjoen rannasta läheltä retkeilijöille varattuja grillaustulisijoja käsilaukku, jonka todettiin sisällä olevien papereiden perusteella kuuluneen Hannele Hanhijoelle. Laukussa ei ollut rahaa.
Seuraavaksi poliisi käynnisti laajamittaiset naaraukset Porvoonjoen pääväylällä ja Sikosaaren taustalla olevalla Ruskiksen linturuovikkoa halkovalla sivuväylällä. Hannelea ei löydetty. Tuli jo talvi, vuosi vaihtui, mutta Hannelesta ei kuulunut ennen kevättä mitään. Ruskiksen linturuovikko kuhisi keväällä muuttolintuja ja 13.5. joukko koululaisia suuntasi opettajansa johdolla sinne linturetkelle. Kun muuan retkeläinen kiikaroi ruovikkoa ja Porvoonjoen sivuväylää Sikosaaren keskimmäisen sillan luona, hän havaitsi erään ruohotyppään luona oudon hahmon, ihan kuin joku olisi maannut siellä. Hän ilmoitti havainnostaan toisille ja retkeilijät menivät katsomaan havaintoa lähempää. Hannelen ruumis oli löydetty.
Porvoon poliisi otaksui, että ruumis oli noussut pintaan ja ajautunut melko tiheiden siltapalkkien lomitse Ruskiksen puolen sivuväylään ja jäiden lähdettyä tarttunut ruovikon reunaan. Tai sitten se oli ollut Ruskiksessa alusta asti. Ruumiin löytöpaikalta Sikosaaren keskimmäisen sillan läheltä oli n. 250 metrin matka Hannelen käsilaukun löytöpaikalle.
Ruumiin vasempaan käteen ranteen kohdalle oli kiinnitetty ideaalisiteellä pahvinen lasta. Vaikutti siltä, että lastan oli kiinnittänyt henkilö, joka hallitsi tämän taidon. Poliisi vaikeni siitä oliko ruumiissa varsinaisia väkivallan merkkejä. Kun Hannele oli nähty viimeksi linja-autoaseman baarissa, hänellä ei ollut kädessään lastaa eikä kenelläkään ollut tietoa että hän olisi loukannut ranteensa.
KRP oli tullut myös jo ennen ruumiin löytymistä mukaan tutkimaan tätä hämärää tapausta. Ruumiin löydyttyä poliisi vetosi useaan otteeseen sanomalehdissä yleisöön ja muutenkin sairaalahenkilöstöön ja sairaaloihin saadakseen selville siteen ja lastan alkuperän. Myös Hannelen seurassa ollutta miestä kehotettiin jälleen ilmoittautumaan poliisille. Tuloksetta. Mies ja lastoittaja pysyivät tuntemattomina. Oliko Hannelen seurassa nähty mies ja käden lastoittaja kenties sama henkilö?
Myöhemmin Hannelen ruumis kaivettiin vielä KRP:n toimesta haudasta ylös uutta tutkimusta ja ruumiinavausta varten. Paikallisten ihmisten mukaan ruumiissa olisi ollut jokin paha vamma, eli pahempi kuin käden murtuminen. Tapauksen tiimoilta liikkui paljon monenlaisia huhuja ja tapausta pidettiin kaiken kaikkiaan outona. Hannelen äidin, Hilkka Hanhijoen mukaan hän luki poliisilta, ruumiinavauslääkäreiltä ym. saamansa kaiken aineiston moneen kertaan läpi ja hän oli aivan varma, että Hannele surmattiin. Ensimmäisen oikeustieteellisen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri sanoi hänen mukaansa jo silloin, että kysymyksessä oli törkeä rikos. Lääkäri oli myös todennut, että Hannelen käden lastoittanut henkilö oli tehnyt sen aivan ammattilaisen taitavuudella.
Ihmetystä herätti myös se, että Hannele löydettiin kuivalta maalta, vaikka tuolloin 13.5. vesi oli Porvoonjoessa korkeimmillaan. Eräs poliisi oli pyöräyttänyt ruumiinavauspaikalla Hannelen rannekellon käyntiin, joten herätti ihmetystä kuinka tavallinen rannekello olisi kestänyt niin kauan aikaa vettä, jos Hannele olisi ollut kauan vedessä.
Hannele Hanhijoen arvoituksellinen katoamistapaus viittaa siis vahvasti henkirikokseen. Vuonna 1980 KRP vetosi yleisöön ja pyysi tapauksen ratkaisemiseksi vielä vihjeitä ja Alibi-lehti lupasi samana vuonna ratkaisevasta vihjeestä 5000 mk:n palkkion. Miten on, lieneekö tämä mystinen tapaus myöhemmin ratkennut? Miksi Hannelen käsi oli löydettäessä lastoitettu. Minulla kävi mielessä hurja ajatus mieleltään sairaasta henkilöstä, joka piti Hannelea jossakin vankina. Mikä lienee totuus?
17-vuotias Hannele Hanhijoki nähtiin viimeksi elossa Porvoon torilla sijaitsevassa linja-autoaseman baarissa maanantaina 29.10.1973 noin kello 20 aikaan. Hänen seurassaan oli tuolloin noin 30-vuotias 175 senttiä pitkä mies. Istuttuaan jonkun aikaa baarissa he olivat lähteneet kävelemään torin poikki hotelli Grandin suuntaan.
Hannele Hanhijoki löydettiin seuraavana keväänä 13.5.1974. Hänen ruumiinsa löytyi Porvoon Ruskiksen linturuovikosta. Palataan kuitenkin aluksi vielä katoamispäivään ja taustoihin.
Riitta Hannele Hanhijoki syntyi 22.1.1956 Askolan Juornaankylässä Hilkka ja Valdemar Hanhijoen kuusilapsisen perheen nuorimmaisena. Hannele työskenteli myymäläapulaisena Askolan kirkolla sijaitsevassa osuusliikkeen myymälässä ja hän asui Askolan kirkonkylässä, ettei hänen tarvinnut kulkea joka päivä silloin vielä melko hankalaa tietä kotiinsa Juornaankylään. Tuohon aikaan linja-autoliikenne kulki Askolasta Juornaankylään Porvoon kautta ja näin matkaan tuli iso V-kirjainta muistuttava mutka.
Hannele työskenteli lähinnä osuusliikkeen kauppa-auton myyjättärenä. Hän oli luonteeltaan ahkera, hiljainen ja miellyttävä, ulkoiselta olemukseltaan keskikokoinen ja tummatukkainen tyttö, joka joutui käyttämään vahvuudeltaan varsin voimakkaita silmälaseja.
Katoamispäivänään Hannele lähti töistä normaaliin tapaan. Hän ei kertonut aikomuksistaan kenellekään, eli aikoiko hän mennä asuntoonsa vai mennä käymään kotonaan Juornaankylässä. Hannele ei saapunut kotiinsa eikä palannut työpaikalleen koskaan. Hannelen kotiväki odotteli tyttöä muutaman päivän ja vaikka se ei kuulunut Hannelen tapoihin, niin kotona ajateltiin että hän oli mennyt jonkin tuttavansa luo ja jättänyt ajattelemattomuuttaan siitä ilmoittamatta.
Kotiväki huolestui kuitenkin nopeasti ja teki tytöstä katoamisilmoituksen 3.11. Myrskylän nimismiespiiriin. Poliisi ryhtyi tutkimaan Hannelen katoamista, mutta aluksi tytöstä ei löydetty jälkeäkään. Myös Porvoon poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa, koska Hannelen arveltiin lähteneen työpaikaltaan Porvooseen. Hannelen katoamispäivän liikkeistä alkoi tihkua vähitellen joitakin tietoja, mm. edellä mainittu Porvoossa tehty viimeinen silminnäkijähavainto Hannelesta mieshenkilön seurassa. Poliisi etsi tiiviisti tätä miesseuralaista, mutta häntä ei tavoitettu, eikä hän myöskään ilmoittautunut poliisille. Hannelea etsittiin miesvoimin Porvoosta ja sen ympäristöstä. Muutaman päivän kuluttua etsintöjen alkamisesta löydettiin Kokonniemen puolelta Porvoonjoen rannasta läheltä retkeilijöille varattuja grillaustulisijoja käsilaukku, jonka todettiin sisällä olevien papereiden perusteella kuuluneen Hannele Hanhijoelle. Laukussa ei ollut rahaa.
Seuraavaksi poliisi käynnisti laajamittaiset naaraukset Porvoonjoen pääväylällä ja Sikosaaren taustalla olevalla Ruskiksen linturuovikkoa halkovalla sivuväylällä. Hannelea ei löydetty. Tuli jo talvi, vuosi vaihtui, mutta Hannelesta ei kuulunut ennen kevättä mitään. Ruskiksen linturuovikko kuhisi keväällä muuttolintuja ja 13.5. joukko koululaisia suuntasi opettajansa johdolla sinne linturetkelle. Kun muuan retkeläinen kiikaroi ruovikkoa ja Porvoonjoen sivuväylää Sikosaaren keskimmäisen sillan luona, hän havaitsi erään ruohotyppään luona oudon hahmon, ihan kuin joku olisi maannut siellä. Hän ilmoitti havainnostaan toisille ja retkeilijät menivät katsomaan havaintoa lähempää. Hannelen ruumis oli löydetty.
Porvoon poliisi otaksui, että ruumis oli noussut pintaan ja ajautunut melko tiheiden siltapalkkien lomitse Ruskiksen puolen sivuväylään ja jäiden lähdettyä tarttunut ruovikon reunaan. Tai sitten se oli ollut Ruskiksessa alusta asti. Ruumiin löytöpaikalta Sikosaaren keskimmäisen sillan läheltä oli n. 250 metrin matka Hannelen käsilaukun löytöpaikalle.
Ruumiin vasempaan käteen ranteen kohdalle oli kiinnitetty ideaalisiteellä pahvinen lasta. Vaikutti siltä, että lastan oli kiinnittänyt henkilö, joka hallitsi tämän taidon. Poliisi vaikeni siitä oliko ruumiissa varsinaisia väkivallan merkkejä. Kun Hannele oli nähty viimeksi linja-autoaseman baarissa, hänellä ei ollut kädessään lastaa eikä kenelläkään ollut tietoa että hän olisi loukannut ranteensa.
KRP oli tullut myös jo ennen ruumiin löytymistä mukaan tutkimaan tätä hämärää tapausta. Ruumiin löydyttyä poliisi vetosi useaan otteeseen sanomalehdissä yleisöön ja muutenkin sairaalahenkilöstöön ja sairaaloihin saadakseen selville siteen ja lastan alkuperän. Myös Hannelen seurassa ollutta miestä kehotettiin jälleen ilmoittautumaan poliisille. Tuloksetta. Mies ja lastoittaja pysyivät tuntemattomina. Oliko Hannelen seurassa nähty mies ja käden lastoittaja kenties sama henkilö?
Myöhemmin Hannelen ruumis kaivettiin vielä KRP:n toimesta haudasta ylös uutta tutkimusta ja ruumiinavausta varten. Paikallisten ihmisten mukaan ruumiissa olisi ollut jokin paha vamma, eli pahempi kuin käden murtuminen. Tapauksen tiimoilta liikkui paljon monenlaisia huhuja ja tapausta pidettiin kaiken kaikkiaan outona. Hannelen äidin, Hilkka Hanhijoen mukaan hän luki poliisilta, ruumiinavauslääkäreiltä ym. saamansa kaiken aineiston moneen kertaan läpi ja hän oli aivan varma, että Hannele surmattiin. Ensimmäisen oikeustieteellisen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri sanoi hänen mukaansa jo silloin, että kysymyksessä oli törkeä rikos. Lääkäri oli myös todennut, että Hannelen käden lastoittanut henkilö oli tehnyt sen aivan ammattilaisen taitavuudella.
Ihmetystä herätti myös se, että Hannele löydettiin kuivalta maalta, vaikka tuolloin 13.5. vesi oli Porvoonjoessa korkeimmillaan. Eräs poliisi oli pyöräyttänyt ruumiinavauspaikalla Hannelen rannekellon käyntiin, joten herätti ihmetystä kuinka tavallinen rannekello olisi kestänyt niin kauan aikaa vettä, jos Hannele olisi ollut kauan vedessä.
Hannele Hanhijoen arvoituksellinen katoamistapaus viittaa siis vahvasti henkirikokseen. Vuonna 1980 KRP vetosi yleisöön ja pyysi tapauksen ratkaisemiseksi vielä vihjeitä ja Alibi-lehti lupasi samana vuonna ratkaisevasta vihjeestä 5000 mk:n palkkion. Miten on, lieneekö tämä mystinen tapaus myöhemmin ratkennut? Miksi Hannelen käsi oli löydettäessä lastoitettu. Minulla kävi mielessä hurja ajatus mieleltään sairaasta henkilöstä, joka piti Hannelea jossakin vankina. Mikä lienee totuus?