MURHA.INFO

En löytänyt omaa topiccia tästä. Lapsisurmat -osiossa tätä kyllä sivuttiin.

Vuonna 1971 syntynyt Terhi Johanna Kurvinen surmasi kaksi lastansa, 3-vuotiaan tytön ja 2-vuotiaan pojan kotonaan Raisiossa 8.2.2002. Tutkimuksissa päädyttiin siihen, että Kurvinen oli upottanut lastensa päät wc:n lavuaariin, ja sen jälkeen kätkenyt heidät puiseen leluarkkuun. Oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa tytön todettiin kuolleen hukkumalla. Pojan kuolinsyyksi kirjattiin tukehtuminen, mutta myös hänen keuhkoissaan oli vettä.

Raision johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lähtinen vaati oikeudessa elinkautista vankeustuomiota murhasta ja taposta. Terhi Kurvinen kiisti surmateot loppuun saakka ja väitti löytäneensä lapset arkusta tukehtuneina aamulla nukuttuaan yönsä alakerrassa.

Turunseudun käräjäoikeus passitti Kurvisen mielentilatutkimukseen huhtikuussa 2002. Kurvisen puolustus pyysi mielentilatutkimuksen aikana uudet lausunnot lasten kuolinsyistä, koska sen mielestä oikeuslääkärien antamat tiedot olivat keskenään ristiriitaisia. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) käyttämä asiantuntija totesi, että pojan kuolema saattoi olla seurausta tapaturmasta, mutta kuolemanaikaiset olosuhteet huomioonottaen henkirikoksen merkit täyttyivät. Tytön kuolema voitiin TEO:n mukaan luokitella henkirikokseksi piilevälöydösten, ylävartalosta löytyneiden verenpurkaumien ja päänahan mustelmien perusteella.

Mielentilatutkimuksessakaan ei saatu mitään selkeää motiivia teolle. Tutkimuksen mukaan Kurvinen oli "varsin tavallinen yksinhuoltajaäiti", jolla ei ollut neurologista poikkeavuutta, mielisairauden oireita tai persoonallisuus- tai mielialahäiriötä tai erityistä henkistä uupumusta. Kurvisen kuitenkin arvioitiin saattaneen kyetä surmaamaan lapsensa ja sen jälkeen täysin kieltämään sen. Noin parikymmenkiloisten lasten surmaaminen olisi oikeuden mielestä ollut fyysisesti mahdotonta uhrien samassa makuuhuoneessa nukkuneelle 8-vuotiaalle sisarelle. Ei pidetty myöskään todennäköisenä, että talossa olisi käynyt ulkopuolinen surmaaja.

Ennen tuomion julistamista Terhi Kurvinen vannoi Jumalan ja lapsiensa nimessä syyttömyyttään. Kurvinen myös totesi itkien loppupuheenvuorossaan, että vaikka moni haluaa selvyyden siihen, miten lapset kuolivat, hän ei asiaa pysty selvittämään.

Turunseudun käräjäoikeuden 7-sivuisen päätöksen mukaan teot olivat tahallisia, mutta surmatapa ei ollut murhasyytteen edellyttämällä tavalla erityisen julma tai raaka. Surmista puuttui myös suunnitelmallisuus, minkä vuoksi niitä ei voitu pitää törkeinä. Terhi Kurviselle langetettiin kahdesta täydessä ymmärryksessä tehdystä taposta 12 vuotta vankeutta lokakuussa 2002.

Terhi Kurvinen valitti päätöksestä Turun hovioikeuteen, joka ei kesäkuussa 2003 nähnyt mitään syytä muuttaa tuomiota. Korkein oikeus epäsi Kurvisen valituslupahakemuksen helmikuussa 2004.

MTV3 uutiset 28.10.2002: Raisiolaisnaiselle 12 vuotta vankeutta lastensa taposta
Turun Sanomat 29.10.2002: Raisiolaisäiti surmasi kaksi lastaan täydessä ymmärryksessä
Rannikkoseudun Sanomat 29.10.2002: Äidille 12 vuotta vankeutta pienten lastensa tapoista
Turun Sanomat 21.2.2004: KKO ei myöntänyt valituslupaa arkkusurmajuttuun

Jälleen kerran langetkoon lämmin kiitos Aizerbaidzanille alustuksesta, jonka itse asiassa luulin jo täältä löytyvän (juu, tarkistin minäkin). Kiinnostuneille tiedoksi että tapauksesta on juttu kuvineen PPK 2005:ssä.
Ja lapensurmista lisää seuraavassa ketussa:


http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=385

Tapauksen muistan,mut en tarkkaa aikaa (kuukautta),nimittäin tuo "äitihän" vapautuu pian ellei ole jo siviilissä.Eiköhän kuitenkin ollu kyseessä ekakertalainen ja nehän pääsee "puolikkailla".Mihin mahtanee asettua asumaan?

PPK 2005 kertoo äidin ostaneen ko. kiinteistön kesällä 2001. Taloudellisia huolia ei jutun mukaan ollut, sillä hän oli saanut perintöä. Mahtoiko asuntolainaa siis olla lainkaan? Menikö kiinteistö myyntiin vai palaako äiti takaisin kotiin vapauduttuaan..?

Mitä mahtaa kuulua tuolle tekohetkellä 8 -vuotiaalle lapselle nykyisin? Lie isänsä hoidossa, mutta lapsella oli ikää kuitenkin sen verran, että luulisin tuon surmatyön pysyneen mielessä.
Eikö tää nainen ollut jonkun kaverinsa kanssa pitkään jutustellut puhelimessa silloin illalla?

Äidin ystävättären piti tulla illalla lapsineen kyläilemään, mutta peruuttikin tapaamisen tekstarilla, jonka jälkeen äiti ryhtyi remonttihommiin. Töistä ei kuitenkaan tahtonut tulla mitään pienten keskeyttäessä työt. Puoli yhdeksän aikaan lapset tahtoivat katsoa videota yäkerrassa ja äiti ryhtyi katsomaan telkkaria alakerrassa. Lapset ravasivat vielä muutaman kerran hakemassa naposteltavia. Äiti nautti tölkillisen olutta, tekstasi toiselle ystävättärelleen klo 22.30 ja nukahti. Ketomansa mukaan hän heräsi n. klo 3, sammutti päälle jääneen television ja jatkoi uniaan, kunnes heräsi aamulla kännykkäherätykseen. Samoihin aikoihin isosisko tuli alakertaan ja jonkun ajan päästä pikkuisia ruvettiin etsimään. Isosisko oli luullut heidän olevan äidin luona alakerrassa. Ensimmäisllä kierroksella heitä ei löytynyt, ja kun ulkonakaan ei näkynyt jälkiä, etsi äiti toistamiseen yläkerrasta, jossa sitten teki kamaisevan löydön. Hätäkeskus sai ilmoiuksen klo 7.21.

PPK 2005.

Kiittää Kylliä kovin.
Niinhän se olikin tuo tekstiviesti, eikä puhelu, sen muistin että yhteydessä oltiin.
Olisiko lapset kenties pelastanut tuon ystävän vierailu, tai olisiko surmatyö siirtynyt vain eteenpäin tapahtuakseen myöhemmin kuitenkin?
Mikä lie se pohjimmainen syy teolle? Oman jaksamisen puute, kenties.

Talosta muistelisin, että oli kokonaan naisen oma, eli liekö sinne sitten kuitenkin palajaa, jos ei ole myyty tässä vuosien aikana.

Miten tällaisissa tapauksissa lasten kohtalo - siis jäljelle jääneiden lasten - eli voiko äiti saada sen 8-vuotiaan huoltajuuden?

^Tuskin. Eiköhän se isälle jää.
Jotenkin vaan mietin sitä asettelua, että lapsi tulee äitinsä luo, viikonlopuksi...
Millainen on siis tapaamisjärjestely tällaisessa tapauksessa?
Pidetäänkö lapsi erossa "äidistään" tai annetaanko tavata edes?

Eikös laki lähde lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa? Siitä näkökulmasta tyttö voi tavata äitiään, mutta mikäli on syytä epäillä lapsen turvallisuutta tms ovat tapaamiset valvottuja. Siis jos homma menee kuten pitäisi.

PPK 2005 muuten kertoo, että pikkuisten hoitopaikassa oli kiinnitetty huomiota lasten epäsiisteyteen ja epätarkoituksenmukaiseen vaatetukseen. Toisinaan he protestoivat äidin mukaan lähtemistä, mitä ei jutun mukaan tapahtunut isän hakiessa lapsia. Äidin kasvatusta kuvattiin ns. vapaaksi ja huushollia epäsiistiksi. Surma-arkussa säilytettiin joskus pehmoleluja, mutta yleensä ne olivat lattialla... Äitiä kuitenkin kuvailtiin pärjääväksi ja vahvaksi, selviytyjäluonteeksi. Olivatkohan edellä kuvatut seikat siis vain hänelle tyypillistä tapaa toimia vai masennukseen/uupumukseen liittyvää jaksamattomuutta?

Jää mietityttämään miksi äiti säästi 8-vuotiaan hengen, kun kuitenkin kaksi nuorempaa surmasi?

Turri kirjoitti:Jää mietityttämään miksi äiti säästi 8-vuotiaan hengen, kun kuitenkin kaksi nuorempaa surmasi?

8-vuotias vitutti vähemmän kuin pienet uhmaikäiset? 8-vuotias olisi ollut hankalampi tappaa?

Minä ihmettelen sitä, miksi voi olla noin tyhmä murhaaja, että hukuttaa jonkun/jotkut ja väittää niiden tukehtuneen arkkuun. Ehkä ei suunnitellut tarpeeksi hyvin tai jotain.

vandt kirjoitti:Minä ihmettelen sitä, miksi voi olla noin tyhmä murhaaja, että hukuttaa jonkun/jotkut ja väittää niiden tukehtuneen arkkuun. Ehkä ei suunnitellut tarpeeksi hyvin tai jotain.

Ehkä ei lue murha.infoa eikä Alibia eikä katso telkkarin rikossarjoja? Eli ei satu tietämään, että kyllä oikeuslääkäri sen huomaa, onko keuhkoissa hukkumisen jäljiltä vettä, ei tiedä että tiukasta puristuksesta näpeillä jää mustelmia jotka kyllä erottaa niistä jotka syntyisivät arkusta pois pyrittäessä, ym.

Tuosta arkusta ja sen lukosta (ppk-kuva) ripahan on aivan vino, joten ei millään voi loksahtaa itsestään kiinni. En löytänyt mistään, että olisi vapautunut tämä äiti ja jos 12v sai, siitä puolet niin, ois sit kai vapautunut vuosi sitten? Mut mites näiden surmien kanssa voiko ensikertalainen todella saada puoliajan jälkeen ehdolisen vapauden?

jokainen ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan määräajaksi määrätystä vankeusrangaistuksesta puolet.