Kuten edellä todettiin Merja Sinikka Kuusela ei ollut ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä". Hänet tuomittiin 1997 vankeuteen taposta ja törkeästä pahoinpitelystä. Tämän tuomion jälkeen napsahti vielä rattijuopumustuomio ja kortitta-ajo.
Nyt siis kyseessä oli toinen tappo ja uhrina oma aviomies. Paikka oli Puuppolan kaupunginosa Jyväskylässä ja siellä pariskunnan asunto.
Koventamisperustetta ei kuitenkaan käytetty, koska naisen aiemman rikollisuuden ei katsottu olevan sellaisessa suhteessa tuoreemman tapon kanssa. Tuomioksi tuli käräjillä 9,5 vuotta.
Merja Kuusela kiistää täysin miehensä surman. Hänellä ei mokoman teon kanssa ole mitään tekemistä.
Syyttäjä oli sitä mieltä, että henkilötodistelun ja teknisen tutkinnan perusteella saatiin näyttö.
Kiistatonta on se, että uhria lyötiin keittiöveitsellä vatsaan.
Tapahtumia edelsi kova alkoholin nauttiminen, jo aamusta alkaen. Merja ja mies asuivat rivitalossa.
Merjaa naapurusto kuvasi pahapäiseksi. Hän haukkui ja kiroili, kävi jopa käsiksi mieheensä. Naapurit dokailivat yhdessä pariskunnan kanssa yleensä ja niin tänäkin päivänä. Syyttäjän mielestä jo aamulla esitettiin tappouhkauksia. Merja kyseli niin kirvestä kuin vesuriakin. Tämän kuuli ulkopuolinen todistaja.
Joskus klo 13-14 aikaan Merja liittyi naapureittensa seuraan. Niin Merja kuin naapurikin olivat humalassa. Klo 15 aikaan naapurin rouva kävi pyytämässä Merjan puolisoa mukaan. Mies ei kuitenkaan reagoinut pyyntöön sen kummemmin. Hän jäi asuntoonsa.
Jossain vaiheessa kuitenkin nähtiin Merja kävelemässä asuntoaan kohti miehensä kanssa suuttuneen oloisena.
Naapuri kuuli huudon:"Päästä sisään!" sekä ikkunan rysähdyksen.
-Tänne tarvitaan poliisia, Merja huudahti. Aviomies puuttui hätäpuheluun.
-Ei ole mitään hätää, ei ole mitään hätää! (miehen ääni) Sitten puhelu katkesi.
Syyttäjän puhelun mukaan soitto häkeen johtui siitä, että Merjan mies rikkoi parvekkeen oven ikkunan. Merja halusi päästä eroon tästä ja halusi tämän putkaan. Ketään muita ei parvekkeen edustalla nähty.
Häke soitti asuntoon vastapuhelun. Asunnossa oli tappelutilanne ja pariskunta tappeli puhelimesta. Merja oli vihoissaan ja halusi alkoholia, mutta aviomiehestä ei ollut kuskiksi, koska hän oli kännissä.
Puhelu katkesi nopeasti.
Uhri on ollut lyöntihetkellä todennäköisestä istumassa. Veitsenisku on tullut ylhäältäpäin. Ruumiinavauksen mukaan mies ei menettänyt toimintakykyään aivan heti, mutta lopulta tuupertui keittiön lattialle.
Asunnosta löytyi verinen paita, josta todettiin miehen verta. Paita kuului Merjalle. Syyttäjän mukaan Merja vaihtoi teon jälkeen paitansa, mutta uudessakin paidassa oli verta.
Teon jälkeen Merja pyrki naapureiden luo, mutta häntä ei päästetty sisään. Hän halusi alkoholia 20 e setelin avulla.
Oikeussalissa moitittiin poliisin suorittamaa esitutkintaa leväperäiseksi. Sormenjäljet jäivät ottamatta, ja DNA:kin jäi aluksi ottamatta.
Merja väitti miehen pahoinpidelleen häntä monet kerrat. Mustelmia tuli ja puukko oli kurkulla. Kerran oltiin jo käräjilläkin. Oman väkivaltaisuutensa Merja kiisti kokonaan.
-En ole koskaan lyönyt ketään enkä ampunut ketään, Merja totesi.
Syyttäjän esittämän tapon Merja selitti vahinkona.
Tämän tappojutun yhteydessä Merja oli todistajan mukaan etsinyt kirvestä. Syytä kysyttäessä nainen totesi: "Lyön sillä pään irti". Todistajaa Merja tosin nimitti patologiseksi valehtelijaksi.
(Alibin juttu 1/2020 "Ailarin murteella
"
Ainakaan muita rivitaloja en ole siellä huomannut. Tosin en ole kyllä tuota hoivasairaalaa pidemmälle mennyt, mutta olen aina olettanut tien päättyvän siihen. 