Esitutkintapöytäkirja

[merzi]

Pardon me?

öitä! "kuse mua"

Öitä!

muisk...

[teemu]

ETP, Liite 7, Muurala 15.8.2006 (a)



Liite 7

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion
lausunto nro RTL 8087/2/03 koskien teltan
verijälkitutkimuksia........................................1-18

Lausuntoon liittyvät valokuvat (1-66)........19-57

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

17.02.2005

1 [18]

Keskusrikospoliisi
Pääosasto
PL 285
01301 VANTAA

Pyynnön nro
-/20.8.2003

Ilmoituksen nro
2400/R/72/60

Näytteet
Laboratorioon 31.7.2003 saapunut näyte:
1. teltta

Lisäksi laboratorioon on toimitettu numerotta alkuperäistä kuvamateriaalia ja kuva Facom-merkkisistä siirtoleukapihdeistä

Pyydetyt tutkimukset
Verijälkitutkimus

Tutkimusaineisto
Näytteeksi 1 on toimitettu vaaleanruskea 2-hengen harjateltta. Teltan materiaali on puuvilla ja ulkopinnalla on polyvinyyliasetaatti-pinnoite. Teltan toisessa päädyssä on naruilla suljettava sisäänkäynti/suuaukko (kuva 1) ja toisessa päädyssä on läpällinen verkkoikkuna (kuva 2).

Tutkimusta varten teltan sivut (kuva 3) on nimetty siten, että sisäänkäynti/suuaukkopääty on I-sivu, suuaukkopäädystä katsoen vasen pitkä sivu on II-sivu, suuaukkopäädystä katsoen takapääty on III-sivu ja suuaukkopäädystä katsoen oikea pitkä sivu on IV-sivu.

Lisäksi teltan pitkät sivut eli II-sivu ja IV-sivu on jaettu kolmeen eri osioon, niissä olevien saumojen mukaisesti (kuvat 4 ja 5).

Verijälkitutkimus on tehty erikseen teltan ulkopinnalla oleville verijäljille ja teltan sisäpinnalla oleville verijäljille.

Telttakankaan epätasainen pinnoite on haitannut jonkin verran veriroiskeiden tulokulman määritystä ja siten myös veriroiskeiden lähtöpisteen etäisyyden määritystä telttakankaasta.


© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO
RTL 8087/2/03

2 [18]


Telttakankaan pinnoitteen vuoksi teltan ulkopinnalla olevat verijäljet eivät juurikaan imeydy kankaaseen, vaan ne kuivuvat/hyytyvät telttakankaan pinnalle. Teltan sisäpinnalla olevat verijäljet sen sijaan imeytyvät puuvillakankaaseen ja näkyvät useimmiten myös teltan päälle.

Näytteen 1 teltan verijälkitutkimuksen yhteydessä on lisäksi huomioitava, että tapahtumapaikalta telttaa ympäröineen alueen mahdollisista verijäljistä ei ole ollut minkäänlaista kirjallista tieto. Tapahtumapaikalta otetuissa alkuperäisissä valokuvissa ei myöskään näy teltan ulkopuolista aluetta verijälkien kannalta riittävän tarkasti.

Näytteen 1 teltasta otetuista näytteistä annetaan erillinen DNA-lausunto RTL 8087/6/03 liitteineen.
DNA-lausunnossa näytteet on merkitty myös kirjain-numerotunnuksilla.
Tämän lausunnon Tutkimustulos-kohdassa suluissa olevat kirjain-numerotunnukset viittaavat ko. kohdalta otettuun DNA-tutkimusnäytteeseen. Mikäli DNA-tutkimusnäytteestä on saatu määritettyä DNA-tunniste, suluissa on myös mainittu sen henkilön nimi, jonka DNA-tunnisteeseen sopivaa verta kohdasta on voitu osoittaa.

DNA-tutkimusta varten teltasta otetut näytteet on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erityyppisiä teltan verijälkiä.


Verijälkitutkimuksesta
Verijälkitutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkä tyyppisiä verijälkiä tutkittavassa kohteessa on ja millä tavalla tutkittavan kohteen verijäljet
ovat kohteeseen syntyneet.

Verijälkitutkimuksessa käytetään kansainvälistä terminologiaa, jossa erilaiset verijäljet on määritelty syntytapansa mukaisesti. Tutkimuksissa erotellaan mm. kolme erilaista nopeuden luokkaa, riippuen siitä, minkälainen voima on ollut vaikuttamassa verenvuodon syntymiseen. Luokituksessa erotellaan alhaisen, keskinkertaisen ja suuren nopeuden luokat. Kullekin luokalle tyypilliset verijäljet ovat tunnistettavissa veriroiskeiden koosta ja muodosta.

Verijälkitutkimuksessa erotellaan myös esimerkiksi kosketuksen, pyyhkäisyn, tippumisen ja roiskumisen aiheuttamat erityyppiset verijäljet. Lisäksi veriroiskeiden muodon perusteella voidaan, olosuhteista riippuen, tehdä johtopäätöksiä veriroiskeiden tulosuunnasta, tulokulmasta ja lähtöpisteestä. Olosuhteista riippuen veriroiskeiden perusteella voidaan myös päätellä, ovatko veriroiskeet mahdollisesti peräisin useammasta kuin yhdestä tapahtumasta.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

3 [18]


Kun verijälkitutkimuksen yhteydessä määritetään tulosuuntaa, tarkoitetaan veriroiskeen tulosuuntaa kohteeseen nähden. Jos veriroiske osuu kohteeseen aivan kohtisuoraan, tuloksena on pyöreä veriroiske. Mikäli veriroiske osuu kohteeseen viistosti, tuloksena on elliptisen muotoinen (soikea) veriroiske. Mitä pienempi tulokulma, sitä elliptisemmän muotoinen veriroiske on. On huomattava, että olosuhteista riippuen kohde voi olla paikallaan pysyvä, esim. seinä tai kohde voi olla liikkuva, kuten esim. telttakangas.

Olosuhteista riippuen verijälkien perusteella on mahdollista selvittää, mitä rikospaikalla on tapahtunut, mitkä tapahtumat yleensä ovat mahdollisia tai mitkä tapahtumat eivät ole mahdollisia. Verijälkitutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään, missä järjestyksessä erilaiset verijäljet ovat syntyneet ja siten selvittämään tapahtumajärjestystä.

Tämän tutkimuksen yhteydessä veriroiskeiden tulosuunnat on selostettu siten, että teltan on ajateltu olleen pystytettynä, pohja vasten maata.


Verijälkitutkimuksissa
käytettävää
terminologiaa
verijälki = jälki, joka syntyy, kun verta osuu kohteeseen

veriroiske = verijälki, joka syntyy, kun veriseen tai verta sisältävään kohteeseen kohdistuu veren roiskumisen aiheuttama voima ja veri siis lentää kohteeseen suuremmalla nopeudella kuin mitä maan vetovoima aiheuttaa

tippuveri = verijälki, joka syntyy, kun putoavaan vereen on vaikuttanut ainoastaan maan vetovoima

kosketusveri = kosketus veriseen kohteeseen, jonka tuloksena verta siirtyy koskettavaan pintaan

pyyhkäisyjälki = verijälki, joka syntyy, kun puhdas, liikkuva esine pyyhkäisee kohteessa jo olevaa märkää verijälkeä

veripyyhkäisy = verijälki, joka syntyy, kun pyyhkäistään kohdetta verestä märällä esineellä

kimmoke = verijälki, joka on syntynyt siten, että veri on enin osunut yhteen kohteeseen ja siitä kimmonnut lopulliseen kohteeseensa

tulosuunta = veren kulkusuunta silloin, kun se osuu kohteeseen

tulokulma = veren törmäyskulma kohteessa

satelliittiroiskeet = pienet veriroiskeet, jotka ovat irtaantuneet emotipasta tämän osuessa kohteeseen



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

4 [18]


lähtöpiste = kohta/alue, josta veriroiske on lähtenyt liikkeelle. Lähtöpiste kertoo yleensä uhrin ja iskukohdan sijainnin tapahtumapaikalla.

hengitysveri = kun verta leviää sumumaisena ympäristöön uhrin hengittäessä; tapahtuu yleisimmin silloin, kun vamma on kurkun, suun tai hengityskanavan alueella. Verijälkien koko voi vaihdella sumumaisista veriroiskeista laajoihin verijälkiin.

ilmakuplat = verijäljessä näkyvät ilmakuplat tai verijäljessä näkyvät renkaat, jotka ovat aiheutuneet veren joukossa olleista ilmakuplista ja jotka kuivuttuaan ovat säilyttäneet rengasmaisen muotonsa
void eli varjostuma = verijälkien puuttuminen muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä (verisessä pinnassa oleva ”varjokuvio”, joka helpottaa uhrin, tekijän tai jonkin esineen sijoittamista rikospaikalla)

heilahdusjälki = jonomainen jälki, joka syntyy, kun veri lentää kohteeseen verisestä esineestä keskipakovoiman vaikutuksesta (usein tekovälineestä tai kädestä)

pyyhkäisyjälki = verijälki, joka syntyy, kun puhdas liikkuva esine pyyhkäisee kohteessa jo olevaa märkää verijälkeä

veripyyhkäisy = verijälki, joka syntyy, kun pyyhkäistään kohdetta verestä märällä esineellä

verihyytymä = jähmettynyt möykkymäinen veriesiintymä

tuhrujälki = verijälki, joka on niin epäselvä, ettei sen perusteella voida tehdä mitään johtopäätöksiä

alhaisen nopeuden luokka = tähän luokkaan kuuluvat verijäljet syntyvät pelkän maan vetovoiman seurauksena. Tyypillistä tämä on tapauksissa, joissa veri tippuu sellaisenaan vammasta kohteen pintaan. Tähän luokkaan kuuluvien verijälkien/veritippojen koko on tyypillisesti n. 4-20 mm.

keskinkertaisen nopeuden luokka = saavuttaakseen tähän luokkaan kuuluvan nopeuden veri tarvitsee lisävoimaa, joka syntyy yleensä lyömäaseesta tai lyömisen, hakkaamisen tai potkimisen seurauksena. Tällainen lisävoima aiheuttaa sen, että veri hajoaa pienemmiksi osiksi, joita kutsutaan veriroiskeiksi. Keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvien roiskeiden koko on tyypillisesti n. 1-4 mm ja mitä suurempia veriroiskeet tässä kokoluokassa ovat, sitä pidemmälle ne lentävät.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

5 [18]


suuren nopeuden luokka = tähän luokkaan kuuluvien veriroiskeiden koko on tyypillisesti < 1 mm. Aivan pienten veriroiskeiden ollessa kyseessä käytetään usein nimitystä sumuttunut veri. Tähän kokoluokkaan kuuluvia veriroiskeita esiintyy tyypillisesti esim. ampumistapausten yhteydessä.

Tutkimustulos
Teltan ulkopinnalla olevat verijäljet:

1.1
Teltan I-sivulla (kuva 6), pääosin suuaukon kohdalla, on viisto, kooltaan n. 10 cm x 25 cm oleva kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki [kuvat 7 ja 8]. Jäljen aiheuttajaa ei voida pelkän muodon perusteella päätellä.
Jäljestä on otettu DNA-näyte (M885/A, BKA, ei voida poissulkea Seppo Boismania)

I-sivulla, suuaukon yläosassa (kuva 9) ja suuaukon oikealla puolella (kuvat 10 ja 11) on joitakin pyöreähköjä, lähinnä yksittäisiä n. 1 – 4 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja joitakin epämääräisen muotoisia veriroiskeita sekä joitakin tuhrujälkiä.

Teltan I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella (kuva 12), I- ja II-sivun yhdistävän sauman lähellä, on useita kooltaan n. 1 mm x 1,5 mm – 5 mm x 10 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on alhaalta vasemmalta ylös oikealle, kohti teltan harjaa (kuvat 14 – 16).
Veriroiskeiden lähtöpistealue on I-sivun puolella, lähellä I- ja II-sivun yhdistävää saumaa. Laskennallinen lähtöpistealue on n. 40 cm korkeudella teltan pohjasta ja n. 10-20 cm etäisyydellä telttakankaan pinnasta (kuva 12).
Teltan harjaa kohti suuntautuvista veriroiskeista on otettu DNA-näytteet kahdesta eri kohdasta (M885/B, Anja Mäki) ja (BO/1, BKA, saadut tulokset voidaan parhaiten selittää sillä, että jäljen olisi jättänyt Anja Mäki).

I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella, on myös useita elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 1,5 mm – 1 mm x 3 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on hieman viistosti ylhäältä vasemmalta alaspäin oikealle (kuvat 13, 15, 17a ja 17b). Em. suuntaiset veriroiskeet sijaitsevat pääosin sivun vasemman puolen keskivaiheilla. Em. veriroiskeiden lähtöpistealueet ovat mitä ilmeisemmin II-sivun puolella.
Vasemmalla puolella on myös joitakin elliptisen muotoisia, kooltaan n. 5 mm x 20 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on lähes pystysuoraan ylhäältä alaspäin (kuva 16).



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

6 [18]


I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella, keskivaiheilla, on myös useita n. 0,5 – 4 mm kokoluokkaa olevia pyöreähköjä veriroiskeita (kuvat 13-16). Muutamat pyöreähköt veriroiskeet ovat ns. satelliittiroiskeita.

Suuaukon vasemman puolen alaosassa ei juurikaan ole veriroiskeita (kuvat 17a ja 17b).
Suuaukon vasemmalla puolella on myös joitakin vähäisiä tuhrujälkiä.

Edelleen teltan I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella, on suuaukon ensimmäisen ja toisen sidontanarun välissä pieni valumajälki, jonka valumasuunta näyttäisi olevan alhaalta ylöspäin teltan ollessa pystytettynä. Näin ollen on ilmeistä, että se on syntynyt teltan ollessa kaatuneena.

Kuvaan 12 on kootusti merkitty punaisilla nuolilla I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella, olevien veriroiskeiden tulosuuntia.
Kuvaan 12 on myös merkitty punaisella neliöllä I-sivulla oleva, teltan harjaa kohti suuntautuvien veriroiskeiden laskennallinen lähtöpistealue,


1.2
Teltan II-sivun [kuva 18] 1. osion, suuaukkopäädyn puoleisessa reunassa, (kuvat 19a ja 19b) on useita veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on useita läpimitaltaan n. 1-4 mm kokoluokkaa olevia pyöreähköjä veriroiskeita ja n. 1 mm x 1.5 mm – 3 mm x 5 mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita. Reunan keskivaiheilla on lisäksi viitteitä veriroiskahduksesta (kuvat 19b ja 21b). Siitä aiheutuneiden veriroiskeiden suunta on vasemmalta oikealle kohti I- ja II-sivua yhdistävää saumaa (kuva 19b). Veriroiskahduksen lähtöpistealue on II-sivun puolella, jossakin irtokaitaleen telttaan muodostaman aukon kohdalla.
Veriroiskahdusalueelta on otettu DNA-näyte (X944C, BKA, Anja Mäki).

II-sivun 1. osion reunassa olevista veriroiskeista osa näyttäisi olevan peräisin I-sivun puolella olevalta lähtöpistealueelta.

II-sivun 1. osiossa, harjan lähellä, on joitakin yksittäisiä veriroiskeita ja tuhrujälkiä, jotka näyttäisivät jatkuvan osittain I-sivun puolelle.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

7 [18]


Teltan II-sivun, 1. osion irtokaitaleessa (kuvat 18, 20, 21a), pääosin kaitaleen reunoilla keskivaiheilla ja kaitaleen alaosassa, aivan lievettä lukuun ottamatta, on n. 0,5 – 2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja joitakin vähäisiä tuhrujälkiä. Irtokaitaleen yläosassa on mahdollisia rasvatahroja (kuvat 21a ja 21b).

II-sivun 1. osion irtokaitale on repeytynyt/viilletty ennen kuin teltan I- ja II-sivun sauman lähellä oleva veriroiskahdus ja toinen rasvatahra ovat syntyneet (kuvat 21a ja 21b).

Teltan II-sivulla (kuva 22) 1. osiossa, 1. ja 2. osion sauman lähellä. Korkeussuunnassa keskivaiheilla, on veriroiskeiden keskittymäalue (lähtöpistealue), jossa on erittäin runsaasti pyöreähköjä, kokoluokkaa n. 0,5 – 4 mm olevia veriroiskeita (kuva 23).
Pienet pyöreähköt veriroiskeet ulottuvat poikki 2. osion jatkuen 3 osioon asti. Veriroiskeiden määrä vähenee ja tiheys harvenee kohti teltan lievettä, kohti teltan harjaa ja kohti 3. osiota. Osa keskittymäalueen veriroiskeista on elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 2 mm – 3 mm x 10 mm ja niiden suunta on lähtöpistealueesta poispäin (kuva 23).

Alueen veriroiskeet voivat olla peräisin yhdestä lyönnistä tai mahdollisesti useammasta lyönnistä, jolloin lähtöpistealue on kuitenkin pysynyt likimain samana. Valtaosa em. alueen veriroiskeista on pyöreähköjä, jolloin lähtöpisteen etäisyyttä teltta-kankaan pinnasta ei voida laskea. Alueella olevien muutamien elliptisen muotoisten veriroiskeiden perusteella lähtöpisteen etäisyydeksi voidaan arvioida n. 10 – 50 cm telttakankaan pinnasta.
Teltan II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueen roiskeista on otettu DNA-näyte (M885/C, viittaa Anja Mäkeen, RTL 8087/6/03, liitteet 2 ja 3).

Teltan II-sivun 1. ja 2. osioissa olevalla veriroiskeiden keskittymäalueella on myös epämääräisen muotoinen kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki. Jäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä (kuva 23). 1. osion pitkän repeämän/viillon reunalla on lisäksi hyvin vähäisiä veripyyhkäisyiltä vaikuttavia verijälkiä.

II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueella on lisäksi kapeahkot, hieman kiilamaiset alueet, joissa ei näyttäisi juurikaan olevan veriroiskeita (kuva 23). Tämän tyyppiset veriroiskeiden lähtöpistealueella olevat lähes verettömät alueet voivat johtua lyöntivälineen tyypistä/muodosta tai lyöntivälineen asennosta/suunnasta kohteeseen nähden.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

8 [18]


On myös mahdollista, että ko. kohdilla olisi ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdille (ns. void).

II-sivulla, n. 25 cm etäisyydellä veriroiskeiden keskittymäalueesta on kooltaan n. 25 cm x 30 cm alue (kuva 24), jossa ei havaittu veriroiskeita, vaikka niitä on runsaasti ympäröivällä alueella (kuvat 25a ja 25b). Ko. kohdalla on ollut jokin este, joka on iskun/iskujen tapahtumahetkellä estänyt veriroiskeiden putoamisen ko. kohdalle (ns. void).
Kuvassa 24 II-sivulla olevan void-alueen kokoa n havainnollistettu ympyröimällä alueen reunoilla olevia veriroiskeita. Samalla on pyritty havainnollistamaan veriroiskeiden esiintymistiheyttä ympäröivällä alueella. Jokaisen renkaan keskellä on veriroiske (kuva 25c), mutta kaikkia alueen veriroiskeita ei ole merkitty. Void-alueen yläpuolella veriroiskeita on tiheämmässä kuin sivuilla ja alapuolella.
Kuvassa 24 erottuva vihreä väri telttakankaan pinnassa, void-alueella, johtuu Leukomalakiittivihreä-verenosoitustestin käytöstä.

Teltan II-sivun 2. osion alaosassa (kuvat 22 ja 26) on kooltaan n. 4 cm x 7 cm oleva kosketusveri/siirtokuviojälki, joka on ns. perhoskuvio. Alkuperäinen verijälki on vielä ollut märkä, kun se ilmeisesti kankaan taittuessa on jäljentynyt peilikuvaksi kankaaseen. Verijäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä. Aivan em. verijäljen kohdalla on myös teltan sisäpinnalla kulmikkaan muotoinen verijälki. Kangas on läpikastunut ja teltan sisäpinnalla oleva kulmikas jälki näkyy telttakankaassa perhoskuvion toisen puolen taustana
Perhoskuvion yläpuolella on vähäisiä, osittain kaarevia verijälkiä, jotka voivat olla kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälkiä (kuva 26).

Teltan II-sivun 2. osion keski- ja yläosassa on tuhrujälkiä.

Teltan II-sivun 2. osion yläosassa (kuvat 18 ja 22) on laaja verinen alue, joka ulottuu 3. osioon ja siitä teltan harjan yli IV-sivun puolelle. Melko yhtenäiseltä vaikuttava verinen alue on syntynyt kosketusverestä/vuotaneesta verestä teltan sisäpinnalta. Alue on läpikastunut ja näkyy teltan ulkopuolelle.

Teltan II-sivun 3. osiossa keskivaiheilla (kuva 27) on laajahko verinen alue, joka on kosketusverta/vuotanutta verta. Alueella on myös hyytynyttä verta. 3. osiossa on jonkin verran myös teltan sisäpinnalla olevaa verta, joka näkyy teltan ulkopinnalle.
3. osion keskivaiheilta, kosketusverialueelta, on otettu DNA-näyte (M885/G, Nils Gustafsson).



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

9 [18]


II-sivun, 3. osion alanurkassa (kuvat 28, 29) on joitakin pyöreähköjä n. 1-2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja kooltaan n. 1 mm x 3 mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita, joiden suunta, teltan ollessa pystytettynä, on ylhäältä alaspäin kohti teltan lievettä. Veriroiskeet ovat mahdollisesti syntyneet teltan sisältäpäin, irtokaitaleiden muodostamasta aukosta ulospäin, sellaisessa tilanteessa, jolloin kaitaleet ovat olleet kääntyneenä sisäänpäin [kuva 28].
Veriroiskeista on otettu DNA-näyte (BKA/3, Nils Gustafsson)

II-sivun 3.osiossa on myös joitakin tuhrujälkiä.

II-sivun 3. osiossa olevat repeämä-/viiltojäljet ovat pääosin syntyneet ennen verijälkien syntymistä.


1.3
Teltan III-sivulla, takapäädyssä (kuva 30), on siellä täällä, yksittäisiä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia veriroiskeita ja joitakin hieman isompia veriroiskeita, joiden suunta on ylhäältä alaspäin, teltan ollessa pystytettynä.

Takapäädyssä olevan verkkoikkunan läpän päällä on useita n. 1-4 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita (kuva 31). Läpän alapinnalla on useita tuhrujälkiä, jotka ainakin osittain ovat syntyneet verkon läpi. Yläosastaan läppä on läpikastunut verestä.

Takapäädyssä keskellä ja II-sivun puoleisella nurkka-alueella on kosketusverta/tuhrujälkiä ja verihyytymä.

Suuri osa teltan takapäädyssä keskellä ja myös II-sivun puoleisella nurkka-alueella (kuvassa 30 oikealla) olevista verijäljistä on syntynyt teltan sisäpinnalla. Alueet ovat läpikastuneet verestä ja näkyvät teltan ulkopinnalle.


1.4
Teltan IV-sivun (kuva 32) 3. osiossa keskivaiheilla, on osittain roiskahtanut, osittain valunut ja osittain pieniksi lammikoiksi hyytynyt, yhtenäiseltä vaikuttava verijälki (kuva 33). Verijälki sijoittuu alueella olevan pitkittäisen repeämän/viillon molemmin puolin. Verijäljen seassa on näkyvissä ilmakuplien jälkiä (kuva 34), jotka viittaavat ns. hengitysvereen. Hengitysverijäljestä on otettu DNA-näyte (M855/L, Seppo Boisman).

IV-sivun 3. osiossa oleva repeämä/viilto telttakankaassa on pääosin syntynyt ennen alueen verijälkien syntymistä.

IV-sivun 3. osion alueella on myös tuhrujälkiä.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

10 [18]


Teltan IV-sivulla 2. ja 3. osion alueella, teltan keskivaiheilla (kuva 35), on laaja kosketusverialue. Em. verijälki on ilmeisesti syntynyt yhtenäisenä, sellaisessa tilanteessa, jolloin teltta on ollut rypistyneenä kasaan teltan pitkittäissuunnassa. Kun teltta on suoristettu, on verijäljen väleihin, teltan poimuihin, jäänyt verettömiä kohtia.
Kosketusverijäljestä on otettu DNA-näyte (M885/O, Nils Gustafsson).

2. osiossa on myös joitakin verihyytymiä ja valumajälkiä.
Yhdestä verihyytymäjäljestä on otettu DNA-näyte (M855/Y, Seppo Boisman).

2. osion alareunassa on kosketusverialue/tuhrujälki, joka jatkuu sivuseinään. Sivuseinässä on myös tuhrujälkiä.

2. osion yläosassa on laaja kosketusveri/tuhrujälkialue (kuva 36), joka jatkuu 1. osioon. Alueelta on otettu DNA-näyte (M855/P, ei tulosta).

IV-sivun 1. osion yläosassa, poisleikattujen palojen alapuolella (kuva 36), on heikosti erottuva, pitkänomainen kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki, joka on kooltaan n. 7 cm x 30 cm. Jäljestä ei voida muodon perusteella päätellä, mikä sen on aiheuttanut.
1. osiossa on myös joitakin, lähinnä yksittäisiä, n. 1-2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita sekä vähäisiä tuhrujälkiä.

Teltan IV-sivulla, 2. ja 3. Osiossa, harjan lähellä ja osittain sen päällä, ulottuen harjan yli II-sivulle, on laaja melko yhtenäiseltä vaikuttava verinen alue (kuva 32), joka on syntynyt teltan sisäpinnalta. Telttakangas on läpikastunut ja alue näkyy teltan ulkopinnalle.

Teltan IV-sivun 2. ja 3. osiossa, teltan alaosassa/sivuseinässä, on myös laajahkot veriset alueet (kuva 32), jotka ovat syntyneet teltan sisäpinnalta. Telttakangas on läpikastunut ja alue näkyy teltan ulkopinnalle.


Teltan sisäpuolella olevat verijäljet:

1.5
Teltan I-sivun eli suuaukkopäädyn sisäpinnalla, (kuva 37), II-sivun puoleisella puolella (kuvassa 37 oikealla) on joitakin yksittäisiä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia veriroiskeita [kuva 38] ja siellä täällä vähäisiä tuhrujälkiä.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

11 [18]


Teltan I-sivun eli suuaukkopäädyn IV-sivun puoleisella puolella (kuvassa 37 vasemmalla), keskellä, on kooltaan n. 15 cm x 30 cm oleva kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki (kuva 39). Jäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä.
Samalla puolella, n. 20 cm teltan alareunasta, on kooltaan n. 2 cm x 15 cm oleva kosketusveri/siirtokuvio, joka muodoltaan sopii esim. veitsen terän jättämäksi (kuva 40).
Siirtokuviojäljestä on otettu DNA-näyte (M885/S, Irmeli Björklund, FSS). Alueella on myös joitakin tuhrujälkiä.

Lisäksi I-sivun ja IV-sivun nurkka-alue (kuvassa 37 vasemmalla), on sisäpinnalta laajalta alueelta verinen. Nurkka-alueelta on otettu DNA-näyte (M855/R, ei tulosta).

Kuvissa 41 ja 42 on yleiskuvat teltan I-sivun sisäpinnoista, kuvattuna teltan sisäpuolelta.


1.6
Teltan II-sivun sisäpinnalla (kuva 43), 1. osion alaosassa, nurkka-alueella, on joitakin yksittäisiä veriroiskeita. 1. osion keskivaiheilla ja vastaavalla kohdalla myös irtokaitaleessa, on molemmissa samantyyppiset vähäiset veriroiskealueet. Kummassakin on pienellä alueella useita kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia vaaleita veriroiskeita (kuva 44). Ko. veriroiskeet voivat olla myös hengitysverta.
1. osiossa olevasta em. veriroiskealueesta on otettu DNA-näyte (M885/D, ei tulosta).

II-sivun 1. osiossa on myös pitkänomaisia kosketusveri-/tuhrujälkiä (kuva 45), jotka näyttäisivät jatkuvan 2. osion puolelle. Jäljet voisivat mahdollisesti olla peräisin esim. verisestä harjanarusta.

1. osiossa ja sen irtokaitaleessa on siellä täällä joitakin veriroiskeita ja vähäisiä tuhrujälkiä.

II-sivun 2.osion yläosassa (kuvat 46, 47), jatkuen 3. osioon ja harjan yli IV-sivun puolelle, on laaja melko yhtenäiseltä vaikut-tava verinen alue, joka on kosketusverta/vuotanutta verta.
Alueelta on otettu II-sivun puolelta yksi DNA-näyte (M885/E, Irmeli Björklund) ja IV-sivun puolelta, 2. ja 3. osion sauman kohdalta, on otettu yksi DNA-näyte (BO/4, Irmeli Björklund).

II-sivun 2. osiossa em. laajan verisen alueen reunoilla on myös pyyhkäisy/veripyyhkäisyjälkiä, vähäisiä verihyytymiä ja tuhrujälkiä.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

12 [18]


II-sivun 2. osion alareunassa, (kuva 46, 26) on kulmikkaan muotoinen, kosketusveri/tuhrujälki.

Teltan II-sivun 3. osion alaosassa, sivuseinässä, on kosketusveri/siirtokuviojälki (kuvat 46 ja 49). Jäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä.
Kosketusverijäljestä on otettu DNA-näyte (M885/Z, ei tulosta).

II-sivun 3. osion keskellä, on joitakin yksittäisiä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia vähäisiä veriroiskeita [kuva 48].
3. osion keskellä ja yläosassa on useita tuhrujälkiä ja epämääräisiä pyyhkäisy-/veripyyhkäisyjälkiä.
3. osion sisäpuolisesta tuhrujäljestä, korkeussuunnassa keskivaiheilta, on otettu DNA-näyte (BKA/2, Irmeli Björklund).


1.7
Teltan III-sivun eli takapäädyn sisäpinnalla (kuva 50) on keskisauman molemmin puolin laaja, yhtenäinen verinen alue. Myös verkkoikkunan verkko on verinen ja samoin telttakangas verkkoikkunan ympärillä, lähes teltan harjalle asti. Ko. verijäljet ovat kosketusverta/vuotanutta verta. Verkkoikkunan alapuolella olevan verisen alueen alaosassa on joitakin pieniä veriroiskeita sekä tuhrujälkiä (kuva 51). Verkkoikkunan lähellä on verihyytymiä.
Takapäädyn keskialueelta on kaksi DNA-näytettä (M885/H, Irmeli Björklund ja M885/H2, Irmeli Björklund). Aivan verkkoikkunan alapuolelta on otettu myös DNA-näyte (X944D, Irmeli Björklund).

Takapäädyn keskialueella, n. 25 cm korkeudella teltan pohjasta, on vähäiset heilahdusjäljiltä vaikuttavat verijäljet (kuva 52). Jälkien kulkusuuntaa ei voida varmuudella päätellä, mutta liikesuunta on kaareva. Heilahdusjäljestä on otettu DNA-näyte (M885/I, ei tulosta)

Takapäädyn II-sivun puoleisella puolella (kuvassa 50 vasemmalla), on laaja verinen alue, joka on kosketusverta/vuotanutta verta. Alueelta on otettu kolme eri DNA-näytettä (M885/F, Nils Gustafsson, FSS), (BO/2, BKA, Nils Gustafsson) ja (BO/3, ei tulosta).

Takapäädyn IV-sivun puoleisessa nurkassa (kuvassa 50 oikealla) on useita veriroiskeita n. 20 cm korkeudella teltan pohjasta. Veriroiskeet ovat pyöreähköjä ja kokoluokkaa n. 2-6 mm (kuva 53). Veriroiskeista on otettu DNA-näyte (M885/J, Seppo Boisman, FSS).



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

13 [18}


Kuvissa 54 ja 55 on yleiskuvat teltan III-sivusta eli takapäädystä, kuvattuna teltan sisäpuolelta.


1.8
Teltan IV-sivun (kuva 56) 3. osion alaosassa, III- ja IV-sivun nurkka-alueella on useita veriroiskeita (kuva 53). (Veroroiskeet on mainittu jo edelläolevassa kohdassa 1.7.)

IV-sivun 3. osion koko alaosa (kuva 56), aivan em. nurkka-aluetta lukuun ottamatta, on kauttaaltaan hyvin verinen ja osittain hyytyneen veren peittämä, ulottuen yhtenäisenä 2. osion yli aina 1. osioon saakka. Alue ulottuu myös teltan pohjalla yli 2. osion, 1. osioon asti. Alue on syntynyt ainakin suurimmaksi osaksi vuotaneesta verestä.
Ko. alueelta, sivuseinästä, on otettu DNA-näyte (M885/N, Seppo Boisman).

IV-sivun 3. osion keskivaiheilla, on laaja, osittain hyytyneen veren peittämä kosketusveri-/vuotoverialue kuva 57). Tämän alueen yläreunassa on kosketusveri-/siirtokuviojälki, joka mahdollisesti on verisen käden jättämä (kuva 57).
Em. veriseltä alueelta on otettu DNA-näyte (M885/M, Seppo Boisman)

Edelleen 3. osion keskivaiheilla, III- ja IV-sivun yhdistävän sauman lähellä, on veriroiskealue, jossa on pyöreähköjä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia, vaaleita veriroiskeita [kuva 58]. Verijäljet ovat osittain ”sumumaisen” pieniä ja ne voisivat olla hengitysverta. Veriroiskealueelta on otettu DNA-näyte (M885/K, ei tulosta).

IV-sivun 3. osion yläosassa olevan, poikittaisen, n. 7 cm mittaisen pisto/viiltojäljen reuna on osittain vereentynyt (kuva 60). Reunan veri näyttäisi oleva sisäpuolella.

IV-sivun 3. osion yläosassa, on laaja, melko yhtenäiseltä vaikuttava verinen alue, joka jatkuu 2. osioon ja 1. osioon asti sekä harjan yli II-sivun puolelle (kuvat 56 ja 59, kuva 59 on otettu ylhäältäpäin teltan ollessa levitettynä maahan). Verinen alue on kosketusverta/vuotanutta verta/pyyhkiytynyttä verta.
IV-sivun puolelta on otettu yksi DNA-näyte (BO/4, Irmeli Björklund) ja yksi DNA-näyte on otettu II-sivun puolelta (M885/E, Irmeli Björklund).



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03
14 [18]


Teltan IV-sivun 2. osion keskivaiheilla, on laajahko verinen alue (kuva 56), joka ilmeisesti on kosketusverta ja joka on osittain jäljentynyt myös peilikuvana. 2. osiossa on myös joitakin kokoluokkaa n. 1-6 mm olevia veriroiskeita ja joitakin tuhrujälkiä.

IV-sivun 1. osiossa (kuva 61) on pitkä, kapeahkot kosketusveri-/siirtokuviojäljet. Jäljet voisivat mahdollisesti olla peräisin esim. suuaukkopäädyn vereentyneestä tukikepistä.
Kosketusverijäljistä on otettu DNA-näyte (M885/T, ei tulosta).

Aivan IV-sivun 1. osion alaosassa on lisäksi kaksi kapeahkoa, pitkänomaista, täysin hyytyneen veren muodostamaa kosketusveri-/siirtokuviojälkeä (kuva 62). Jäljet voisivat olla peräisin suuaukkopäädyn vereentyneestä tukikepistä tai vaihtoehtoisesti jostain muusta kapeasta esineestä.
Kosketusverijäljestä on otettu DNA-näyte (M885/Q, Seppo Boisman, FSS).

IV-sivun 1. osion ja suuaukkopäädyn nurkka-alueella (kuva 61) on laaja kosketusveri-/vuotoverialue.
Alueelta on otettu DNA-näyte (M885/R, ei tulosta).


1.9
Teltan pohjalla, suuaukkopäädyssä, on veriset alueet sekä IV-sivun nurkka-alueella, että II-sivun puolella (kuvat 41 ja 42).

Teltan pohjalla, II-sivun puoleisella puolella, teltan pituussuunnassa puolivälissä on laaja verinen alue.
Alueelta on otettu DNA-näyte (X944F, ei tulosta)

Teltan pohjalla, takapäädyn lähellä, keskellä, on laaja verinen alue. Alueelta on otettu DNA-näyte (X944E, ei tulosta).

Teltan pohjalla, IV-sivun puoleisella puolella on laaja, osittain hyytyneen veren peitossa oleva alue (kuva 56), joka jatkuu teltan pohjalla 3. osiosta yli 2. osion , aina 1. osioon asti ja myös teltan IV-sivun sivuseinämään (vrt. kohta 1.8.). Sivuseinästä on otettu DNA-näyte (M885/N, Seppo Boisman).



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

15 [18]


Yhteenveto ja
johtopäätöksiä

Suoritetun verijälkitutkimuksen perusteella voidaan päätellä mm. seuraavaa:

A
Teltan II- ja IV-sivujen 1. ja 3. osioissa olevat laajat repeämät/viillot telttakankaassa ovat pääsääntöisesti syntyneet ennen verijälkien syntymistä. Joissakin yksittäisissä kohdissa ko. repeämiä/viiltoja ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, ovatko ko. kohtien verijäljet syntyneet ennen vai jälkeen repeämän/viillon.

B
Teltan veriroiskeet kuuluvat kooltaan lähinnä ns. keskinkertaisen nopeuden luokkaan. II-sivulla ja I-sivulla on myös kooltaan erittäin pieniä veriroiskeita.

C
Teltassa olevista veriroiskeista valtaosa on teltan ulkopinnalla II-sivulla ja I-sivulla, suuaukon II-sivun puoleisella puolella. Teltan sisäpinnalla olevat veriroiskeet sijaitsevat pääosin takapäädyn alueella.

D
Teltan I-sivun sisäpinnalla oleva kosketusveri/siirtojälkikuvio sopii n. 2 cm leveän veitsen terän jättämäksi. Jälki sopii kooltaan tekovälineeksi, joka on aiheuttanut terävän ulkoisen väkivallan.

Teltan II-sivulla olevien kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälkien ja ns. perhoskuvion (kuvat 23 ja 26) jotkut ominaisuudet viittaavat heikosti siihen, että jäljet voisivat olla siirtoleukapihtien jättämiä.

E
Teltan ulkopinnalla olevat veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen ja myös sisäpinnalla olevat veriroiskeet ovat pääosin kuivuneet/hyytyneet paikalleen. Niissä ei ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä. Pyyhkäisytyyppiset jäljet viittaisivat ko. alueella tapahtuneeseen liikkeeseen, kun veriroiskeet ovat olleet vielä märkiä.

F
Teltan ulkopinnalla ja sisäpinnalla ei havaittu verisiä jalkineen jälkiä eikä jalan jälkiä.

G
Teltan ulkopinnalla ja sisäpinnalla ei havaittu myöskään tippuverta.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

16 [18]


Suoritetun verijälkitutkimuksen perusteella ja alkuperäisiin,
tapahtumapaikalta löytöhetkellä otettuihin valokuviin verrattuna,
voidaan päätellä mm. seuraavaa:

H
Teltan I-sivu eli suuaukkopääty on mitä ilmeisemmin jossakin tapahtumien vaiheessa ollut kaatuneena sisäänpäin telttaan siten, että teltan suuaukkopäädyn kankaan ulkopinta on päälläpäin, koska:


-teltan I-sivulla on useita veriroiskeita, joiden lähtöpistealue on I-sivulla.

-teltan II-sivun puolelta suuntautuu I-sivulle veriroiskeita, joiden lähtöpistealue näyttäsi olevan II-sivulla.

-teltan II-sivulla on veriroiskeita, joiden lähtöpistealue näyttäisi olevan I-sivun puolella.

-suuaukkopäädyn suuaukon kohdalla oleva valumajälki on voinut syntyä vain teltan ollessa kaatuneena sisäänpäin.


Alkuperäisistä, tapahtumapaikalta löytöhetkellä otetuista valokuvista voidaan nähdä, että teltan I-sivu on uhrien löytöhetkellä ollut kaatuneena ulospäin teltasta siten, että suuaukkopäädyn sisäpinta on päälläpäin ja ulkopinta on vasten maata. Suuaukkopäädyn ollessa löytöhetken asennossa, on mahdotonta, että em. veriroiskeet olisivat voineet lentää teltan ulkopintaan, joka on vasten maata.
Osa em. veriroiskeista voisi syntyä myös teltan ollessa pystytettynä.

Myös IV-sivun 1.osion sisäpinnalla olevat pitkänomaiset kosketusveri-/siirtokuviojäljet, jotka voisivat sopia vereentyneen päätykepin jättämiksi, viittaavat siihen, että päätykeppi olisi jossakin tapahtumien vaiheessa ollut teltan sisäpuolelle kaatuneena. Löytöhetken valokuvissa suuaukkopäädyn päätykeppi on suurimmaksi osaksi teltan ulkopuolella.


Suoritetun verijälkitutkimuksen, erillisenä tutkimuksena suoritetun DNA-tutkimuksen ja alkuperäisiin, tapahtumapaikalta löytöhetkellä otettuihin, valokuviin verrattuna voidaan päätellä mm. seuraavaa:

I
DNA-tutkimuksen perusteella Seppo Boismanin DNA-tunnisteeseen sopivaa verta on voitu osoittaa seitsemästä eri kohdasta:

-teltan sisäpinnalta III- ja IV-sivun nurkkauksesta (veriroiskeita), M885/J, FSS)
-teltan sisäpinnalta IV-sivulta, 2. osiosta (laaja, vuotanutta verta oleva alue, M885/N)



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

17 [18]


-teltan sisäpinnalta IV-sivulta, 3. osion keskivaiheilta (vuotanut veri/kosketusveri, M885/M)
-teltan sisäpinnalta IV-sivun 1. osiosta (kosketusveri/siirtokuvio M885/Q, FSS)
-teltan ulkopinnalta IV-sivun 3. osion keskivaiheilta (hengitysveri, M885/L)
-teltan ulkopinnalta IV-sivun 2.osion verihyytymä (M885/Y)
-teltan ulkopinnalta I-sivun kosketusveri-/siirtokuviojälki (M885/A, BKA)

Katso kuva 63.

Seppo Boismanille sopivien verijälkien sijainti teltan sisäpinnalla IV-sivulla ja hengitysverijäljen sijainti teltan ulkopinnalla IV-sivun 3.osiossa vastaavat hänen löytöpaikkaansa, verrattuna tapahtumapaikalta otettuun valokuvaan.

Teltan IV-sivun ko. alueen sisäpinnalla ja ulkopinnalla ei havaittu juurikaan veripyyhkäisy- tai pyyhkäisyjälkiä. Pyyhkäisytyyppiset jäljet kertoisivat liikkeestä ko. alueella pian verijälkien syntymisen jälkeen.


J
DNA-tutkimuksen tuloksen perusteella I-sivun suuaukon päällä, teltan ulkopinnalla oleva kosketusveri-/siirtokuviojälki/tuhrujälki voisi mahdollisesti olla esim. Seppo Boismanin verisen housunlahkeen jättämä jälki tai mahdollisesti jonkin teltasta nostetun verisen esineen, esim. kassin pohjan jättämä jälki.


K
DNA-tutkimuksen perusteella Irmeli Björklundin DNA-tunnisteeseen sopivaa verta on voitu osoittaa seitsemästä eri kohdasta:
-teltan sisäpinnalta III-sivun eli takapäädyn keskeltä
(kosketusveri/vuotanut veri, M885/H ja M885/H2)
-teltan sisäpinnalta III-sivun keskeltä, verkkoikkunan alapuolelta
(kosketusveri/vuotanut veri, X944D)

-teltan sisäpinnalta, II-sivun 3. osiosta ja IV-sivun 2. ja 3. osion saumasta
(kosketusveri/vuotanut veri, M885/E ja BO/4).
-teltan I-sivun eli suuaukkopäädyn sisäpinnalta (siirtokuvio, M885/S, FSS)
-teltan sisäpinnalta II-sivun 3. osion keskeltä (tuhrujälki, BKA/2)

Katso kuva 64.

Irmeli Björklundille sopivien verijälkien sijainti teltan sisäpinnalla takapäädyssä ja sisäpinnalla, teltan harjan alueella, eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa, verrattuna löytöhetkellä otettuun valokuvaan.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/2/03

18 [18]


L
DNA-tutkimuksen perusteella Anja Mäen DNA-tunnisteeseen sopivaa/viittaavaa verta on voitu osoittaa neljästä eri kohdasta:
-teltan ulkopinnalta I-sivulta, kahdesta eri kohdasta (veriroiskeet, M885/B ja BO/1, BKA)
-teltan ulkopinnalta II-sivulta, 1. osiosta (veriroiskahdus, X944C, BKA)
-teltan ulkopinnalta II-sivulta, veriroiskeiden lähtöpistealueelta (veriroiskeet, M885/C, FSS).

Katso kuva 65.

Anja Mäelle sopivat verijäljet teltan ulkopinnalla sijoittuvat samalle alueelle kuin hänen löytöpaikkansa, verrattuna löytöhetkellä otettuun valokuvaan.


M
DNA-tutkimuksen perusteella Nils Gustafssonin DNA-tunnisteeseen sopivaa verta on voitu osoittaa neljästä eri kohdasta:
-teltan ulkopinnalla II-sivun 3. osiosta (kosketusveri, M885/G)
-teltan sisäpinnalta II- ja III-sivun nurkka-alueelta (kosketusveri/vuotanut veri, BO/2, BKA)
-teltan ulkopinnalta II-sivun 3. osiosta (veriroiskeet, BKA/3)
-teltan ulkopinnalta IV-sivun 2. osiosta (kosketusveri, M885/O)

Katso kuva 66.

Nils Gustafssonille sopivat verijäljet sijoittuvat teltan sisä- ja ulkopinnalle II-ja III-sivun nurkka-alueelle ja IV-sivun ulkopinnalle.


Tutkimusmenetelmät
Visuaalinen tutkimus
Mikroskooppinen tutkimus
Leukomalakiittivihreä-koe


Johanna Lehto
Tekninen tutkija


Anja Ytti
Tekninen tutkija
Lausunnosta vastaava


Liitteet
Kuvat 1-66



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

[teemu]

ETP, Liite 8. Muurala, 1.7.2006 (a)

Liite 8

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion
lausunto nro RTL 8087/5/03 koskien telttanaruissa
ja -kankaassa olevia teräaseen jälkiä.......................1-7

Lausuntoon liitetyt piirrokset...................................8-10

Lausuntoon liitetyt valokuvat (1-37)......................1-38

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03

11.02.2005

1 (7)

Keskusrikospoliisi
Pääosasto
PL 285
01301 VANTAA

Pyynnön nro
-/20.8.2003

Ilmoituksen nro
2400/R/72/60

Näytteet
Laboratorioon 31.7.2003 saapunut näyte:
1. teltta sekä tapahtumapaikalta taltioituja naruja ja keppejä

Pyydetyt tutkimukset
1 Onko näytteen 1 teltan naruissa teräaseen jälkiä?

2 Onko näytteen 1 telttakankaassa teräaseen jälkiä?

Tutkimusaineisto
Näytteeksi 1 on toimitettu vaaleanruskea 2-hengen harjateltta. Teltan materiaali on puuvilla ja ulkopinnalla on polyvinyyliasetaatti-pinnoite. Teltan toisessa päädyssä on naruilla suljettava sisäänkäynti/suuaukko ja toisessa päädyssä on läpällinen verkkoikkuna (kuva 2).

Tutkimusta varten teltan sivut on nimetty siten, että sisäänkäynti/suuaukkopääty on I-sivu (liite 3, kuva 1), suuaukkopäädystä katsoen vasen pitkä sivu on II-sivu (kuva 2), takapääty on III-sivu (kuva 3) ja suuaukkopäädystä katsoen oikea pitkä sivu on IV-sivu (kuva 4).

Lisäksi teltan pitkät sivut eli II-sivu ja IV-sivu on jaettu kolmeen eri osioon, niissä olevien saumojen mukaisesti (kuvat 5 ja 6).

Teltan mitat ovat:
teltan pohjan leveys n. 138 cm
teltan pohjan pituus n. 185 cm
teltan harjan pituus n. 200 cm
teltan korkeus n. 113 cm

Liitteenä 1 on kaaviopiirrokset teltan mitoista



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03



2 (7)


Telttakankaasta, II-sivun 1. osion kohdalta, harjan alueelta, on leikattu kaksi kappaletta irti alkuperäisten tutkimusten yhteydessä (kuva 7).

Teltan liepeestä, II-sivun 1. osiosta, on tämän tutkimuksen yhteydessä leikattu kappale materiaalin määritystä varten [kuva 8].

Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu 20 puun kappaletta sekä 11 neljää eri paksuutta olevaa narun kappaletta. Yhden narun toisessa päässä on solmu, seitsemän narun toisessa päässä on lenkki ja yhdessä narussa on lenkin lisäksi naruun solmittu purjerengas. Lisäksi tutkimusaineistossa oli kaksi narun kappaletta, joista toisessa on purjerengas. Tutkimusaineistosta löytyy myös yksi irtonainen purjerengas (kuva 9).


Tutkimustulos

TELTAN SUUAUKON NARUT

1.1
Teltan I-sivun suuaukossa, pystysuuntaan, on viidet naruparit. Harjalta päin laskien toinen ja neljäs on tutkimuksiin tuotaessa solmittu rusettisolmuilla. Ylin, keskimmäinen ja alin narupari ovat auki. Suuaukon vasemmalla puolella alinna oleva naru on poikki. Narun katkeamistapaa ei voida selvittää. Suuaukon molemmilla puolilla, leveyssuuntaan, on myös solmittavat narut, jotka olivat tutkimushetkellä auki.


TELTAN POHJAN NARUT

1.2
Teltan molemmilla pitkillä sivuilla, eli II-sivulla ja IV-sivulla, on teltan pohjan kiinnitystä varten pienet, tasavälein olevat narulenkit.
II-sivulla on näkyvissä kolme kiinnityskohtaa, joista ensimmäisen kiinnityskohdan narulenkki on ehjä, toinen ja neljäs on poikki. Kolmannessa kiinnityskohdassa ei ole ulospäin minkäänlaisia jäänteitä narulenkistä.
IV-sivulla on neljä kiinnityskohtaa, joista kolmannen ja neljännen kiinnityskohdan narulenkki on ehjä ja ensimmäisestä ja toisesta lenkistä on näkyvissä jäänteitä.

Narulenkeistä ei voida selvittää, millä tavalla ne ovat menneet poikki.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03



3 (7)


TELTAN SIVUJEN NARUT

1.3
Teltan II- ja IV-sivulla on teltan sivujen kiinnitystä varten tasavälein purjerenkaat, joiden sisähalkaisijat ovat n. 9 mm. Näitä purjerenkaita on II-sivulla kolme kappaletta ja IV-sivulla neljä kappaletta. Tutkimuksiin tuotaessa em. purjerenkaissa on kiinni narun kappaleet.

Kaikki purjerenkaissa kiinni olevat narut on katkaistu teräaseella (kuva 10).

II-sivun, suuaukosta katsoen takimmainen eli neljäs purjerengas puuttuu ja teltan kangas on repeytynyt ko. kohdalta liepeestä (kuva 11).

Tutkimusaineistoon kuuluvassa yhdessä lenkillisessä narun kappaleessa on kiinni puuttuvan purjerenkaan kokoinen rengas (kuva 12).


TELTAN HARJA

1.4
Teltan harjan kummassakin päädyssä on teltan kiinnitystä eli harjanarua ja päätykeppejä varten kaksi sisähalkaisijaltaan n. 10 mm suuruista purjerenkailla varustettua aukkoa.
I-sivun harjalta puuttuvat molemmat purjerenkaat (kuva 13). III-sivun harjalta puuttuu päätykepin purjerengas (kuva 14).

Tutkimusaineistoon kuuluvista narun kappaleista kolme, yhteensovitettuina, sopii pituudeltaan ja paksuudeltaan harjanaruksi (kuva 15). Narun kappaleiden päissä on teräaseen jättämiä jälkiä (kuva 17).

Mainittakoon, että yhdessä em. narun kappaleessa kiinni oleva purjerengas (kuva 16) ja tutkimusaineistossa oleva irrallinen purjerengas ovat samankokoisia kuin III-sivun harjalla kiinni oleva purjerengas.


TELTAN I-SIVUN REPEÄMÄT/VIILLOT
2.1.

Teltan I-sivulla (sisäänkäynti/suuaukkopääty) ei havaittu teräaseen jättämäksi sopivia jälkiä.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03
4 (7)


TELTAN II-SIVUN REPEÄMÄT/VIILLOT

1.osio
2.2
Teltan II-sivun 1. osiossa on pystysuunnassa kaksi siistireunaista, yhdensuuntaista repeämää/viiltoa, joista toinen on koko 1. osion mittainen (teltan liepeen alapuolelta jatkuen harjan yli IV-sivun 1. osion liepeeseen asti). Toinen repeämistä/viilloista on lähes koko 1. osion mittainen. Em. repeämien välissä, n. 12 cm päässä teltan harjasta, on poikittainen, siistireunainen repeämä/viilto [kuva 18]. Nämä repeämät/viillot muodostavat teltan sivuun suuren aukon (kuva 2 sekä kaavio, liite 2).

Pitkistä repeämistä/viilloista ei voida varmuudella selvittää, ovatko ne teräaseen jättämiä.

Teltan yli ulottuvan repeämän/viillon toinen pää on teltan liepeen alapuolella seinässä ja liepeen kaksinkertainen kangas on vain osittain vaurioitunut (kuvat 18a ja 18b). On todennäköistä, että nämä jäljet ovat teräaseen aiheuttamia.

Yläosassa, lähellä harjaa, on neljä pientä reikää (kuva 19), joiden aiheuttajaa ei voida selvittää.


2.3
2. osio
2. osiossa ei havaittu teräaseen jättämäksi sopivia jälkiä.


2.4
3. osio
3. osiossa on erisuuntaisia repeämiä/viiltoja, jotka muodostavat teltan sivuun suuren aukon (kuvat 2 ja 20, katso myös kaavio, liite 2). Repeämät/viillot ovat mitä ilmeisemmin syntyneet useammalla kuin yhdellä kerralla.
Kaksi repeämistä/viilloista on pystysuuntaisia, kolme poikkisuuntaisia sekä yksi viisto kohta, joka yhdistää toisen pystysuuntaisen ja yhden poikkisuuntaisen repeämän/viillon (kuva 20a).
Lisäksi yksi pystysuuntainen ja yksi poikkisuuntainen repeämä/viilto muodostavat keskenään suorakulman (kuva 20b):
Kaikki 3. osion pysty- ja poikkisuuntaiset repeämät/viillot ovat siistireunaisia. Viiston kohdan reunat ovat hieman rispaantuneet.

Ainakin viisto kohta ja suorakulmainen jälki ovat teräaseen aiheuttamia.
Muista jäljistä ei voida varmuudella selvittää niiden aiheuttajaa.



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03



5 (7)


Alaosassa on pieni palkeenkielimäinen reikä, joka vaikuttaa teräaseen jättämältä (kuva 21).


TELTAN III-SIVUN REPEÄMÄT/VIILLOT

2.5
Teltan III-sivussa eli takapäädyssä keskisauman kohdalla, tuuletusaukosta n. 33 cm alaspäin on n. 1,9 cm pituinen viilto-/pistojälki sekä toinen n. 6 mm pituinen pistojälki keskisauman toisella puolella (kuva 22). Jäljet ovat teräaseen jättämiä.

Alaosassa on n. 7 mm pituinen pistojälki, joka vaikuttaa teräaseen jättämältä (kuva 23). Aivan em. jäljen alapuolella on pieni reikä/pistojälki (kuva 23), josta ei voida selvittää sen aiheuttajaa.

Yläosassa, verkkoikkunan tasolla on n. 4 mm pituinen pistojälki ja sen lähellä viisi pientä reikää/pistojälkeä (kuva 24). Jäljistä ei voida selvittää niiden aiheuttajaa.

Verkkoikkunan läpässä on pieni palkeenkielimäinen reikä (kuva 25), joka vaikuttaa teräaseen jättämältä.
Mainittakoon, että yksi läpän purjerenkaista on vääntynyt ja irronnut telttakankaasta (kuva 26).

Verkkoikkuna on osittain rikki (kuva 27). Ei voida selvittää, miten se on rikkoutunut.

Teltan harjalla on myös palkeenkielimäinen reikä, josta ei voida selvittää sen aiheuttajaa [kuva 28].


TELTAN IV-SIVUN REPEÄMÄT/VIILLOT

3. osio
2.6
3. osiossa on pystysuuntainen, polveileva repeämä/viilto, jossa on viistoja kohtia sekä poikkisuuntainen repeämä/viilto (kuva 29). Em. repeämät/viillot muodostavat teltan sivuun suuren aukon (kuva 4 sekä liite 2). Kaikki 3. osion repeämät/viillot ovat siistireunaisia.

Ainakin viistot kohdat ovat teräaseen jättämiä. Muista jäljistä ei voida varmuudella selvittää niiden aiheuttajaa.


© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03



6 (7)


Alaosassa, takapäädyn lähellä, teltan liepeen yläpuolella on n. 3 cm pituinen, siistireunainen pisto-/viiltojälki (kuva 30). Lisäksi samalla alueella, teltan liepeen alla, on n. 1,8 cm pituinen, palkeenkielimäinen pisto-/viiltojälki (kuva 31). Jäljet ovat teräaseen jättämiä.

Yläosassa on poikittainen, siistireunainen pisto-/viiltojälki, jonka pituus on n. 7 cm (kuva 32). Jälki on teräaseen jättämä.

Keskiosassa on 9 kpl siistireunaisia pisto-/viiltojälkiä (kuva 33). Jäljet ovat pituudeltaan: a) 1,9 cm, b) 2,3 cm. c) 2,1 cm, d) 1,4 cm, e) 2 cm, f) 2,1 cm, g) 2,1 cm, h) 0,5 cm ja i) 0,7 cm. Jäljet ovat teräaseen jättämiä.


2. osio
2.7
Teltan IV-sivun 2. osiossa ei havaittu teräaseen jättämäksi sopivia jälkiä.


1. osio
2.8
Teltan IV-sivun 1. osiossa on kaksi pystysuuntaista, siistireunaista repeämää/viiltoa, joista toinen on koko 1. osion mittainen (jatkuu harjan yli II-sivun 1. osion liepeeseen asti) sekä kaksi poikkisuuntaista repeämää/viiltoa. Em. repeämät/viillot muodostavat teltan sivuun suuren aukon (kuvat 4 ja 34 sekä liite 2). Toisen pystysuuntaisen ja toisen poikkisuuntaisen repeämän/viillon välissä on pieni, viisto kohta (kuva 35), jonka reunat ovat rispaantuneet.

Ainakin viisto kohta on teräaseen jättämä. Muista jäljistä ei voida varmuudella selvittää niiden aiheuttajaa.

Yläosassa on kaksi siistireunaista pisto-/viiltojälkeä, joista toinen on n. 1,2 cm ja toinen n. 1,9 cm (kuvat 36 ja 37). Jäljet ovat teräaseen jättämiä.

Liitteenä 2 on kaaviopiirros teltan repeämistä/viilloista.


Lisäselvityksiä
Teltan materiaali on tutkittu rikosteknisen laboratorion hiukkasosastossa



© Lausunnon saa kopioida vain kokonaan

KESKUSRIKOSPOLIISI
RIKOSTEKNINEN LABORATORIO

LAUSUNTO

RTL 8087/5/03



7 (7)


Tutkimusmenetelmät
Visuaalinen tutkimus
Stereomikroskopia
FTIR-spektrometria


Anja Ytti
Tekninen tutkija


Johanna Lehto
Tekninen tutkija
Lausunnosta vastaava


Liitteet
Liite 1. Kaaviopiirrokset teltan mitoista (2 kpl)
Liite 2. Kaaviopiirros repeämistä/viilloista
Liite 3. Kuvia (37 kpl)

[faku63]

Bää tästä tulee kipeeksi. Jotenkin mulla on nyt sellainen vaikutelma, että IB ei ollut todennäköisesti teltan sisällä, SB oli ja tapettiin paikalleen , TM oli teltassa, mutta yritti karkuun, NG saatoi olla ulkona tai sisällä...............Ulkopuolinen tekijä tällä perstuntumalla vaikuttaa aika olemattomalta. Onnex tuomioita ei jaeta tältä pohjalta

[Loka]

***Jotenkin mulla on nyt sellainen vaikutelma, että IB ei ollut todennäköisesti teltan sisällä***

Jos Irmeli oltaisi tapettu ja/tai/sekä ylitapettu ulkona, olisi teltassa melkovarmasti raahausverijälkiä koska teltan päältä/sisältä Irkku löydettiin.

***Onnex tuomioita ei jaeta tältä pohjalta

Onnex.

[skoone]

[quote="faku63"] TM oli teltassa, mutta yritti karkuun, quote]

Miksi pidetään aina varmana, että ATM yritti karkuun teltasta, ehkä hän oli pahalla tuulella ja teltan ulkopuolella?

[Loka]

Miksi pidetään aina varmana, että ATM yritti karkuun teltasta, ehkä hän oli pahalla tuulella ja teltan ulkopuolella?

***Jotenkin mulla on nyt sellainen vaikutelma, että IB ei ollut todennäköisesti teltan sisällä***

Jos Irmeli oltaisi tapettu ja/tai/sekä ylitapettu ulkona, olisi teltassa melkovarmasti raahausverijälkiä koska teltan päältä/sisältä Irkku löydettiin.

Sama pätee AM:n. Missä raahausverijäljet? Tai valtavat tippuveret teltan päällä?

[groot]

Teltan leveys 138cm....aivan varmasti kaikki nelja ovat olleet sisalla, josta Gustafsson olisi vienyt puolet tilasta ja kolme muuta olisivat pusertuneet toiseen puoliskoon......

[skoone]

Teltan leveys 138cm....aivan varmasti kaikki nelja ovat olleet sisalla, josta Gustafsson olisi vienyt puolet tilasta ja kolme muuta olisivat pusertuneet toiseen puoliskoon......

Perustelisitko väitteesi? Kiitos!

[konsta]

Teltan leveys 138cm....aivan varmasti kaikki nelja ovat olleet sisalla, josta Gustafsson olisi vienyt puolet tilasta ja kolme muuta olisivat pusertuneet toiseen puoliskoon......

70-kiloinen kukkakeppi? Älähän nyt taas liioittele.

[faku63]

TM oli teltassa, mutta yritti karkuun, quote]

Miksi pidetään aina varmana, että ATM yritti karkuun teltasta, ehkä hän oli pahalla tuulella ja teltan ulkopuolella?

Niin aika hyvä pointti, ehkä hän oli sisään tulossa. Todistaako mikään pitävästi, että narut oli sidottu tapahtumahetkellä

[teemu]

Bää tästä tulee kipeeksi.
...

Murhaaja on koko lailla pörrännyt, ennen kuin tuli valmista.

[faku63]

Mahdollisesti verisistä "kikkapihdeistä" syntynyt siirtokuvio.. 2x15cm todennäköisesti teräaseesta tullut siirtokuvio(aika pitkä terä, ja suhteessa pituuteen kapea) Teltan kiinnityslenkkien/purjerenkaiden vauriot ihmetyttää. Kolmeen osaan katkaistu harjanaru+ kaikki muut narut katkaistu. Selittämättömiä pieniä reikiä teltassa ja osa puukon pistoista muutaman millin levyisiä(jos telttakangas on uhria vasten, ja isku stoppaa luuhun, mutta onko näissä reijissä verta )Teltan viiltely puukolla, sen jälkeen syntynyt rasvajälki(tuskin murhaaja on laittanut veriset kikkapihdit teltan päälle, ja pitänyt "ruokatunnin", jatkanut sitten hommia rasvaisin käsin) Kenkien piilotus ja tavaroiden hävittäminen.Pystyykö yx ihminen edes teoriassa tekemään kaiken tämän, jälkiä jättämättä(siis ulkopuolinen) Mitä oletettu ulkopuolinen vaalea mies olisi yleensäkään etsinyt aamuneljältä niiltä kulmilta. Irmelin kihlattua en usko tekijäksi(ellei hän erehtynyt tapettavasta miehestä. Tunsiko hän IsonGeen )Kiskahemmo on aika potentiaalinen, KRP ei häntä epäile. Mitä KRP tietää, mitä me tasamaantallaajat emme tiedä. Pakko olla vielä jotain, miksi Iso Geetä kävivät syyttämään. Casen aukaisun ajankohta myös aika "outo", miksei aikaisemmin, olihan DNA tekniikka ollut käytössä jo kauan aikaa. Miksi juuri Palon kirjan jälkimainingeissa, ja miksi stasi listoja ei julkisteta. Onko siellä niin suuri häpeä........................

[teemu]

....Pystyykö yx ihminen edes teoriassa tekemään kaiken tämän, jälkiä jättämättä(siis ulkopuolinen)...

Uskomaton tyyppi tämä ihminen, vaikka kenties hänkään ei olisi ulkopuolisena pystynyt

[Loka]

....Pystyykö yx ihminen edes teoriassa tekemään kaiken tämän, jälkiä jättämättä(siis ulkopuolinen)...

Uskomaton tyyppi tämä ihminen, vaikka kenties hänkään ei olisi ulkopuolisena pystynyt

Hmm. Onko tämä teemun kanta? Olen kuvitellut sinun pitävän syyllisenä seurueen ulkopuolista henkilöä?