Muistelisin, että Milleniumin aikoihin armahdettiin. Ihan varma en ole. Patjas suoritti tuomionsa entisessä Turun lääninvankilassa.Aizerbaidzan kirjoitti:Milloin tämä Jorma Patjas mahdettiin armahtaa? Onhan tapauksesta kohta 20-vuotta aikaa.
Janne Aikalan surma, Turku 1986
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6659
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
-
seppä jo syntyessään
- Scooby-Doo
- Viestit: 29
- Liittynyt: Ke Huhti 25, 2007 2:04 am
aikalan juttu
patjas armahdettiin vuonna 1999 loppu vuodesta kuukautta ja päivää en muista, patjas toimi lääninvankilassa kirjaston hoitajana ja asusteli avo-osastolla jossa sellin ovet oli auki yötä päivää, tosin kongin pääty ovi oli lukittuna. samalla osastolla olin kun kyseinen herra lähti siviiliin.
Piti kirjautua tänne, kun liippasi vähän läheltä.
Kävin tuolloin samaa koulua Jannen kanssa Nunnavuoren ala-asteella Turun Runosmäessä. Janne oli vuoden nuorempi, eli henkilökohtaiseti en häntä tuntenut, koska koulussa oli kuitenkin satoja oppilaita. Juuri muuta en muista tapahtuneesta kuin toimittajat norkoilemassa koulun pihan reunoilla ja opettajien tiukat kiellot, että niille ei saa puhua.
Minulle jäänyt kuva koko tapahtumasta (median ja kuullun sekoitusta) menee niin, että Jannelle olisi tullut antikassa rahasta riitaa ja siitä myyjä olisi napsahtanut. Läntinen Pitkäkatu taisi olla sijainti. Jannen pahvilaatikkoon tungetun ruumiin löysivät ulkoilijat jonkun isohkon tien varresta Liedosta.
Kävin tuolloin samaa koulua Jannen kanssa Nunnavuoren ala-asteella Turun Runosmäessä. Janne oli vuoden nuorempi, eli henkilökohtaiseti en häntä tuntenut, koska koulussa oli kuitenkin satoja oppilaita. Juuri muuta en muista tapahtuneesta kuin toimittajat norkoilemassa koulun pihan reunoilla ja opettajien tiukat kiellot, että niille ei saa puhua.
Minulle jäänyt kuva koko tapahtumasta (median ja kuullun sekoitusta) menee niin, että Jannelle olisi tullut antikassa rahasta riitaa ja siitä myyjä olisi napsahtanut. Läntinen Pitkäkatu taisi olla sijainti. Jannen pahvilaatikkoon tungetun ruumiin löysivät ulkoilijat jonkun isohkon tien varresta Liedosta.
Minullekin on jäänyt muistikuva, että tapaus ei meinannut millään selvitä, mutta että sitten joku olisi todistanut miestä vastaan.EuroJR kirjoitti:Joo. Just luin ton stoorin ja eräs seikka jäi minua ihmetyttämään. Jannella ei ollut aikomustakaan mennä tuon osto-myyntiliikkeen kautta. Jotenkin kuitenkin poliisi sai "omista tutkimuksistaan" selville epäillä herra Jiitä. Mistä ihmeestä? Jotain rikosrekisteriä sillä taisi olla aiemmin, mutta ei käsittääkseni mitään, joka olisi antanut aihetta ottaa mies erityistarkkailuun.Lennox kirjoitti:Poliisi kertoo 1988 käsittelee tätä tapausta aika kattavasti.
Useinhan nämä "omat tutkimukset" tarkoittavat sitä, että joka tekee poliisille ilmiannon. Nyt kuitenkin vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kukaan olisi osannut yhdistää J:n tähän surmaan. Kyllähän siellä esim. oli liike suljettuna ja ihmisiä tuohon aikaan pyörimässä ja soittamassa sinne, mutta kaverilla tosiaan hirtti välillä ryyppy päälle eli siinäkään mitään sen kummempaa ollut. Mitä siis ovat nämä "omat tutkimukset", joilla murhaajan jäljille päästiin?
Olisi tosiaan kiinnostavaa, jos joku muistaisi tapauksen tutkinnan loppuvaiheet.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6659
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Tässä korkeimman oikeuden päätös tapauksesta:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/ ... a%5D=murha
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/ ... a%5D=murha
Sattumalta löysin vintiltä Eeva-lehden numeron vuodelta 1991. Tuossa lehdessä on Soili Aikalan haastattelu, jossa hän kertoo surutyöstään poikansa kuoleman johdosta.
Tässä muutamia otteita:
"-Tiesin heti, että jotain kamalaa oli sattunut. Janne piti aina erityisesti huolta ilmoittamisesta, jos jostain syystä myöhästyi. Hän ei ollut tullut kotiin klo 16:n soittotunniltaan, vaikka oli isän kanssa sopinut menosta polkupyörillä kaupunkiin partioon."
Soili ei itse ollut ko. päivänä kotona, vaan työmatkalla Järvenpäässä kriisiseminaarissa.
"-Poliisin lupaus, että kaikki mahdollinen tehdään lapsen löytämiseksi, tuntui meistä tärkeältä. Poliisin työskentelystä jäi muutenkin myönteinen kuva tilanteen toivottomuudesta huolimatta.
Janne katosi keskiviikkona, ja tuskaista epätietoisuutta kesti lauantai-iltaan. Suuretsintöjä järjestettiin vapaaehtoisten, armeijan ja helikopterinkin avulla. Meistä vanhemmista tuntui mahdottomalta, että Janne olisi lähtenyt jonnekin muualle kuin minne hänen pitikin mennä.
Muistan miten lauantaina kuljimme Janne soittotuntireittiä ystävien kanssa etsimässä kaikki mahdolliset paikat. Kurkimme roskalaatikot ja liiterit, myös sen talon, jossa Janne oli kohdannut matkansa pään. Illalla sitten soi puhelin. Poliisi kertoi, että Janne oli löytynyt, sopiko tulla käymään. Siitä tiesimme heti, että pahin oli tapahtunut.
Pyörälenkillä ollut pariskunta oli löytänyt Jannen ruumiin noin 30 km:n päässä Turusta.
---
Jälkeenpäin myös tuntui pahalta, että lapsi oli heitetty tien oheen kuin jokin roska. Oli kuitenkin hyvä, että hänet löydettiin ja saimme haudata hänet. Hauta ja hautakivi tavallaan realisoivat sen asian, että Janne on poissa."
Syy Jannen pahoinpitelyyn ja kuolemaan ei koskaan täysin selvinnyt. Hän oli poikennut katselemaan käytettyjä taskukirjoja antikvariaattiliikkeeseen, kuten oli isälleen kertonutkin aikovansa tehdä. Jokin hänessä oli ilmeisesti ärsyttänyt krapulaista myymälänhoitajaa, joka oli omien sanojensa mukaan ensin pahoinpidellyt pojan ja myöhemmin kuristanut hänet.
"-On mahdotonta kuvitella, että hintelä, lauluja säveltelevä, velvollisuudentuntoinen pikkupoika olisi uskaltanut tai halunnut tahallaan ärsyttää isokokoista myymälänhoitajaa. Kukaan Jannen tuntenut ei pitänyt sitä mahdollisena", äiti muistelee hiljaa.
Oikeudenkäyntiprosessi kesti kaikkiaan kaksi vuotta. Sen teki raskaaksi kipeiden asioiden käsittely uudelleen ja uudelleen. Perhe sai kerran puhelun myös murhaajan äidiltä: tämä sanoi antavansa vaikka oman henkensä, jos Janne olisi sillä saatu takaisin. Soili kantaakin huolta myös hänen raskaasta kohtalostaan ja jaksamisestaan.
"-Me olemme saaneet hoivaa ja huolenpitoa ystäviltä ja tuttavilta, mutta miten on tämän lopuksi iäkseen leimatun äitiparan laita?"
Tässä muutamia otteita:
"-Tiesin heti, että jotain kamalaa oli sattunut. Janne piti aina erityisesti huolta ilmoittamisesta, jos jostain syystä myöhästyi. Hän ei ollut tullut kotiin klo 16:n soittotunniltaan, vaikka oli isän kanssa sopinut menosta polkupyörillä kaupunkiin partioon."
Soili ei itse ollut ko. päivänä kotona, vaan työmatkalla Järvenpäässä kriisiseminaarissa.
"-Poliisin lupaus, että kaikki mahdollinen tehdään lapsen löytämiseksi, tuntui meistä tärkeältä. Poliisin työskentelystä jäi muutenkin myönteinen kuva tilanteen toivottomuudesta huolimatta.
Janne katosi keskiviikkona, ja tuskaista epätietoisuutta kesti lauantai-iltaan. Suuretsintöjä järjestettiin vapaaehtoisten, armeijan ja helikopterinkin avulla. Meistä vanhemmista tuntui mahdottomalta, että Janne olisi lähtenyt jonnekin muualle kuin minne hänen pitikin mennä.
Muistan miten lauantaina kuljimme Janne soittotuntireittiä ystävien kanssa etsimässä kaikki mahdolliset paikat. Kurkimme roskalaatikot ja liiterit, myös sen talon, jossa Janne oli kohdannut matkansa pään. Illalla sitten soi puhelin. Poliisi kertoi, että Janne oli löytynyt, sopiko tulla käymään. Siitä tiesimme heti, että pahin oli tapahtunut.
Pyörälenkillä ollut pariskunta oli löytänyt Jannen ruumiin noin 30 km:n päässä Turusta.
---
Jälkeenpäin myös tuntui pahalta, että lapsi oli heitetty tien oheen kuin jokin roska. Oli kuitenkin hyvä, että hänet löydettiin ja saimme haudata hänet. Hauta ja hautakivi tavallaan realisoivat sen asian, että Janne on poissa."
Syy Jannen pahoinpitelyyn ja kuolemaan ei koskaan täysin selvinnyt. Hän oli poikennut katselemaan käytettyjä taskukirjoja antikvariaattiliikkeeseen, kuten oli isälleen kertonutkin aikovansa tehdä. Jokin hänessä oli ilmeisesti ärsyttänyt krapulaista myymälänhoitajaa, joka oli omien sanojensa mukaan ensin pahoinpidellyt pojan ja myöhemmin kuristanut hänet.
"-On mahdotonta kuvitella, että hintelä, lauluja säveltelevä, velvollisuudentuntoinen pikkupoika olisi uskaltanut tai halunnut tahallaan ärsyttää isokokoista myymälänhoitajaa. Kukaan Jannen tuntenut ei pitänyt sitä mahdollisena", äiti muistelee hiljaa.
Oikeudenkäyntiprosessi kesti kaikkiaan kaksi vuotta. Sen teki raskaaksi kipeiden asioiden käsittely uudelleen ja uudelleen. Perhe sai kerran puhelun myös murhaajan äidiltä: tämä sanoi antavansa vaikka oman henkensä, jos Janne olisi sillä saatu takaisin. Soili kantaakin huolta myös hänen raskaasta kohtalostaan ja jaksamisestaan.
"-Me olemme saaneet hoivaa ja huolenpitoa ystäviltä ja tuttavilta, mutta miten on tämän lopuksi iäkseen leimatun äitiparan laita?"
Vahvistan. Oli rinnakkaisluokalla, eli myös -75 syntynyt. Muistan hämärästi omien vanhempieni reaktion. Säikähtivät kai jotenkin, koska omat kotiintuloaikani, meno- ja paluureittini ja kaikki sellainen vaadittiin tarkemmin sen jälkeen.jesse72 kirjoitti:10-vuotias.DooM kirjoitti:Onko tietoa minkä ikäinen tuo poika oli tapahtuma aikaan?
Kaikki tutut kyselivät tunsinko hänet, ja kuinka hyvin. En tuntenut muutakuin ulkonäöltä. Tapaus vaivaa kyllä edelleen joskus.
Patjas oli tuolloin tietojeni mukaan 41-vuotias eli tämän kirjoitushetkellä 63-65, toisin sanoen edelleen mahdollisesti elossa.
Re: aikalan juttu
Katos. Olin itse piipahtamassa kuukauden verran sakkovankina (siitä mahtipontinen nimimerkki, hahhah!), en nähnyt Patjasta ruokalassa tai muutenkaan kuljeskelemassa paitsi kirjastossa - väittivät, että saa sapuskat selliin, mutta taisi olla puppua, jos kerran asuikin puoliavolla.seppä jo syntyessään kirjoitti:patjas armahdettiin vuonna 1999 loppu vuodesta kuukautta ja päivää en muista, patjas toimi lääninvankilassa kirjaston hoitajana ja asusteli avo-osastolla jossa sellin ovet oli auki yötä päivää, tosin kongin pääty ovi oli lukittuna. samalla osastolla olin kun kyseinen herra lähti siviiliin.
Re: Janne Aikalan surma
Nostetaampas nyt vähän tätä tapausta ylös, vähän on keskustelua syntynyt. Alibeissa oli tapahtumien kulku kerrottu mahdollisimman tarkkaan. Sattuuko kukaan yhtään tietämään mitä tälle murhaajalle, Jorma Patjakselle, nykyään kuuluu?
Melkoisen vähän tuokin istui elinkautista jos jo vuonna 1999 on armahdettu.
Melkoisen vähän tuokin istui elinkautista jos jo vuonna 1999 on armahdettu.
Re: Janne Aikalan surma
Minulla ei ole tietoa mitä Patjakselle kuuluu, mutta tässä vähän lisätietoa Wikipediasta. Tietoon voi tietysti suhtautua varauksella. 
"Ruumiin löytö
Lauantaina 17. toukokuuta kello 21.45 aikaan polkupyöräilevä pariskunta löysi Jannen ruumiin 20 kilometrin päässä Turun keskustasta Turun-Tampereen valtatien varrelta. Poliisin tutkimuksissa ilmeni, että Janne on surmattu kuristamalla, eikä onnettomuuden seurauksena kuten aluksi epäiltiin. 41-vuotias antikvariaatinhoitaja Jorma Patjas vangittiin kuulusteltavaksi, koska Jannen oletettiin olleen elossa viimeksi hänen kauppatiloissaan. Kuulusteluissa Patjas tunnusti surmanneensa Jannen, väittäen tappaneensa uhrinsa vahingossa. Patjas kertoi nauttineensa runsaasti alkoholia tapahtumapäivää edeltävänä iltana sekä surmapäivän aamuna.
Tapahtumien kulku
Divariin tultuaan Janne oli mennyt myymälän takatilaan, missä verhojen takana oli esillä seksivälineitä, jotka eivät Patjaksen kertoman mukaan olleet soveliaita pienen pojan silmille. Janne ei ollut välittänyt Patjaksen huomautuksista, josta tämä hermostui. Patjas alkoi pahoinpidellä Jannea retuuttamalla tätä niskasta ja lyömällä tämän päätä seinää vasten, jolloin poika oli menettänyt tajuntansa. Patjas pelästyi luullensa tappaneensa Jannen ja meni sulkemaan liikkeen oven ja laittoi "Pieni hetki" -lapun ikkunaan pitääkseen asiakkaat loitolla. Tämän jälkeen Patjas sitoi Jannen kädet ja jalat, laittoi pojalle suukapulan ja kantoi takahuoneeseen. Tämän tehtyään Patjas meni asunnolleen juomaan lisää alkoholia, jättäen Jannen sidottuna antikvariaattinsa takatiloihin.
Illalla Patjas meni takaisin liikkeelleen vapauttamaan Jannea. Patjas rauhoitteli hätääntynyttä Jannea tarjoamalla tälle Coca-Colaa. Patjas saikin Jannen suostuteltua, ettei tapahtumista kerrottaisi kenellekään. Pian Janne uhkasi Patjasta ilmiannolla, "Kerronpas kaiken poliisille ja sinä joudut linnaan." Tästä Patjas suuttui ja kuristi Jannen kuoliaaksi köydenpätkällä. Välittömästi teon tehtyään Patjas kätki ruumiin isoon pahvilaatikkoon ja vei sen huoneensa perälle. Tämän jälkeen hän meni asunnolleen nukkumaan.
Seuraavana aamuna, torstaina, Patjas avasi liikkeensä normaalisti. Illalla kaupan suljettuaan Patjas siirsi pahvilaatikon ruumiineen Opelinsa takaosaan ja etsi rauhallista paikkaa, mihin voisi hylätä ruumiin. Patjas heitti ruumiin pahvilaatikosta päätien vierellä olevaan ojaan ja ajoi kotiinsa. Pahvilaatikon ja Jannen mukana olleen nuottivihon Patjas oli jättänyt asuntonsa roskalavalle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janne_Aikala
Suoli24 tietää kertoa, että JP "elää ja asuu Turun halisissa, ehkä seurustelee" ja "toimii torikauppiaana turun torilla"
(2007) http://keskustelu.suomi24.fi/node/2738563
"Ruumiin löytö
Lauantaina 17. toukokuuta kello 21.45 aikaan polkupyöräilevä pariskunta löysi Jannen ruumiin 20 kilometrin päässä Turun keskustasta Turun-Tampereen valtatien varrelta. Poliisin tutkimuksissa ilmeni, että Janne on surmattu kuristamalla, eikä onnettomuuden seurauksena kuten aluksi epäiltiin. 41-vuotias antikvariaatinhoitaja Jorma Patjas vangittiin kuulusteltavaksi, koska Jannen oletettiin olleen elossa viimeksi hänen kauppatiloissaan. Kuulusteluissa Patjas tunnusti surmanneensa Jannen, väittäen tappaneensa uhrinsa vahingossa. Patjas kertoi nauttineensa runsaasti alkoholia tapahtumapäivää edeltävänä iltana sekä surmapäivän aamuna.
Tapahtumien kulku
Divariin tultuaan Janne oli mennyt myymälän takatilaan, missä verhojen takana oli esillä seksivälineitä, jotka eivät Patjaksen kertoman mukaan olleet soveliaita pienen pojan silmille. Janne ei ollut välittänyt Patjaksen huomautuksista, josta tämä hermostui. Patjas alkoi pahoinpidellä Jannea retuuttamalla tätä niskasta ja lyömällä tämän päätä seinää vasten, jolloin poika oli menettänyt tajuntansa. Patjas pelästyi luullensa tappaneensa Jannen ja meni sulkemaan liikkeen oven ja laittoi "Pieni hetki" -lapun ikkunaan pitääkseen asiakkaat loitolla. Tämän jälkeen Patjas sitoi Jannen kädet ja jalat, laittoi pojalle suukapulan ja kantoi takahuoneeseen. Tämän tehtyään Patjas meni asunnolleen juomaan lisää alkoholia, jättäen Jannen sidottuna antikvariaattinsa takatiloihin.
Illalla Patjas meni takaisin liikkeelleen vapauttamaan Jannea. Patjas rauhoitteli hätääntynyttä Jannea tarjoamalla tälle Coca-Colaa. Patjas saikin Jannen suostuteltua, ettei tapahtumista kerrottaisi kenellekään. Pian Janne uhkasi Patjasta ilmiannolla, "Kerronpas kaiken poliisille ja sinä joudut linnaan." Tästä Patjas suuttui ja kuristi Jannen kuoliaaksi köydenpätkällä. Välittömästi teon tehtyään Patjas kätki ruumiin isoon pahvilaatikkoon ja vei sen huoneensa perälle. Tämän jälkeen hän meni asunnolleen nukkumaan.
Seuraavana aamuna, torstaina, Patjas avasi liikkeensä normaalisti. Illalla kaupan suljettuaan Patjas siirsi pahvilaatikon ruumiineen Opelinsa takaosaan ja etsi rauhallista paikkaa, mihin voisi hylätä ruumiin. Patjas heitti ruumiin pahvilaatikosta päätien vierellä olevaan ojaan ja ajoi kotiinsa. Pahvilaatikon ja Jannen mukana olleen nuottivihon Patjas oli jättänyt asuntonsa roskalavalle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janne_Aikala
Suoli24 tietää kertoa, että JP "elää ja asuu Turun halisissa, ehkä seurustelee" ja "toimii torikauppiaana turun torilla"
(2007) http://keskustelu.suomi24.fi/node/2738563Re: Janne Aikalan surma
Jos elää ja asuu Turun suunnalla niin onkohan samalla nimellä enää.. luulisi että on vapautuessaan ollut uudet henkkarit taskussa.
Ei kukaan satu tätä tietämään?
Ei kukaan satu tätä tietämään?
Re: Janne Aikalan surma
Luin tämän jutun ensimmäistä kertaa muistaakseni 8-vuotiaana. Sukulaisillani oli Poliisi Kertoo-kirjoja hyllyssään ja olin niistä kiinnostuneempi kuin Aku Ankoista. Juttu tuntui todella pelottavalta silloin luonnollisesti, mutta hämmästelin jo tuolloin, että miten poika uskalsi uhata miestä poliisille kertomalla. Pitää muistaa, että tiedot tapahtumien kulusta perustuvat Jarmo Patjaksen kertomukseen. Hän on saattanut sanoa, että poika uhkasi poliisilla, jotta hänen tekonsa kuulostaisi edes vähän ymmärrettävältä. Tosiasiassa takahuoneessa sidottuna ollut 10-vuotias pikkupoika tuskin uskaltaisi sanoa mitään tuollaista vaan peloissaan olisi valmis sanomaan tai tekemään mitä tahansa miehen mieliksi, ettei tämä surmaisi häntä. Patjaksella ei varmasti ole takaisin takahuoneeseen mennessään enää ollut aikomusta jättää poikaa henkiin. Surma on tehty, jotta seurauksia hetkellisestä hermostumisesta johtuneesta pahoinpitelystä ei tulisi.