MURHA.INFO

Satoja suomalaisia vankilassa ulkomailla


Ulkomaisissa vankiloissa sovittaa rikostaan vuosittain satoja Suomen kansalaisia.
Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta edelleen suomalaisia on ulkomaisissa vankiloissa
liki yhtä paljon kuin Suomen vankiloissa on ulkomaiden kansalaisia yhteensä.

Eniten Suomen kansalaisia on Ruotsin vankiloissa. Viime vuonna lähes 350 suomalaisvankia istui
eripituisia tuomioitaan naapurimaassa. Vuosi vuodelta määrä on vähentynyt.
Esimerkiksi vuonna 1995 suomalaisvankeja oli Ruotsissa liki kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Suomalaisia on Ruotsissa paljon ja vankiloissakin he ovat edelleen suurin kansallisuusryhmä.
Tosin viime vuosina serbialaiset ovat alkaneet vähitellen lähestyä suomalaislukuja.

Erikoissuunnittelija Ilppo Alatalo Suomen Rikosseuraamuslaitoksesta arvioi, että maahanmuuttajien
osuus vankiloissa kuvastaa myös heidän sopeutumistaan uuteen kotimaahansa.
Suomalaisia muutti Ruotsiin paljon erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.

- Siinä vaiheessa osa syrjäytyi ja suomalaiset olivat yliedustettuina määräänsä nähden ruotsalaisvankiloissa. Nyt se on 2010:een tullessa tasoittunut niin, ettei se enää merkittävästi
poikkea ruotsalaisten määrästä Ruotsin vankiloissa.

Osa Suomesta Ruotsiin muuttaneista on myös Ruotsin kansalaisia.

Vankilukuja vertailtaessa käytetään niin sanottua päivän lukua. Viime syksyn tilastopäivänä rikoksesta tuomittuja Suomen kansalaisia oli ruotsalaisvankiloissa noin 150, muualla eri puolilla maailmaa yhteensä parikymmentä.

Vastaavasti suomalaisvankiloiden kirjoissa oli viime toukokuun tilastointipäivänä runsas 200 ulkomaan kansalaista. Noin puolet heistä oli huumausainerikoksista tuomittuina ja suurimmalla osalla oli koti Suomessa.

Suomalaistenkin Pohjoismaiden ulkopuolella saamista vankeustuomioista tai pidätyksistä rikosepäilyn
takia yli kolmasosa liittyy huumausaineisiin.

Vuoden vaihtuessa yhteensä 31 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä oli Pohjoismaiden ulkopuolella
olevissa vankiloissa tuomittuina tai rikosepäilyn takia pidätettyinä.

- Tavallisia ihmisiä tai henkilöitä, joilla on Suomessakin ollut rikostaustaa. Mukaan on entistä enemmän tullut niin sanottuja uussuomalaisia eli henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, kertoo hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Seppo Taurén ulkoministeriöstä.