Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi
Lähetetty: Su Helmi 14, 2010 5:11 pm
Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi ja pojat
Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi ja pojat Mussu Ylermi Hetukainen, Uno Armas Poika Pasianssi ja Malakias Hiski Papinniemi päättivät lähteä Heinävedelle tutkimaan sitä kuuluisaa Tulilahden rikosta. Neiti Outolempi oli saanut houkuteltua mukaansa tuon mielenkiintoisen kolmikon.
Lähestyttiin Tulilahden pohjukkaa. Neiti Outolempi oli itseoikeutettu partionjohtaja. Hän käveli muiden edellä. Hänen perässään asteli painavin askelin Malakias Hiski Papinniemi. Hän oli siitä kuuluisa, että hän keräsi kaikkea krääsää, joka voitiin ajatella liittyvän tuohon rikokseen. Oli hellehattuja, tuokkosia, kattiloita, naisten pikkuhousuja ja kaikkea mahdollista pikkutavaraa. Taisi olla jopa pistoolikin niinkuin oli ollut eräällä epäillyllä. Kaikki tavara oli huolellisesti talletettuna kukin omaan lokeroonsa. Tämä olikin hänen ominta alaansa, sillä hän ei ollut mikään "luovan ajatuksen mestari", hän ymmärsi lähinnä vain materiaa ja materiaalia. Sitä piti olla ja paljon. Johtopäätöksiin materiaalin pohjalta hän ei kyennyt. Sen seikan hän luovutti mielellään muille - tosin hän oli salaa kateellinen niille, joilla oli luovaa mielikuvitusta ja kykyä tehdä joitakin johtopäätöksiä materiaalin pohjalta. Hän edusti tavallaan "pysähtyneisyyden aikakautta" - lähteitä oli, mutta mitään ei tapahtunut, kaikki seisoi paikallaan.
Uno Armas Poika Pasianssi taas oli niin yksioikoinen ja itsepäinen, että siinä Nummisuutarin Eskokin olisi jäänyt selvästi toiseksi. Jos hän otti jonkun kannan asiaan, niin se oli ja pysyi. Sitä eivät mitkään esille tulevat tosiasiat hetkauttaneet mihinkään. Alkuperäinen kanta pysyi ja pysyi, vaikka uudet tosiseikat olisivat osoittaneet aivan muuta. Hän oli valmis väittämään asiansa puolesta ikuisuuteen saakka, siinäkin tapauksessa, että hän oli väärässä, ja itsekin olisi sen jo huomannut. Mutta ei, mies ei voinut muuttaa kantaansa, niin tuulen heiluteltavissa ei tämä mies ollut, vaikka nimi olikin Uno Armas Poika Pasianssi. Sellainen oli Uno.
Mussu Ylermi Hetukainen taas oli mielenkiintoinen omalla tavallaan. Hän oli suorittanut asevelvollisuutensa esikuntakomppaniassa, se on paikka jonne B-miehet lähetettiin. Hevosella ajo, lannan luonti, ja talonmiehen apuna toimiminen olivat siellä sotamiesten tehtävänä. No, oli sotilaskoulutustakin. Heitä äkseerattiin vanhaan tapaan siellä aukiolla pihalla. Kiväärin virkaa toimittivat jostakin hankitut "Pitkä-Betsy" nimiset kiväärit, joilla oli ammuttu viimeksi noin 100 vuotta sitten. Piippuun oli stanssattu vuosiluku 1850. Ase oli niin pitkä, että perä viisti maata, kun se oli selässä. Laukaus tapahtui niin, että osoitettiin sillä torrakolla toista henkilöä ja sanottiin "laukaus, olet kuollut". Tällaisen perusteellisen sotilaskoulutuksen oli saanut Mussu Ylermi Hetukainen. Hän oli myös tunnettu siitä, että totuus ja mielikuvitus menivät mukkelis makkelis hänen päässään. Koskaan ei voinut olla varma, puhuiko hän totta, vai puhuiko hän täysin keksittyä tarinaa. Yleensä oli viisaampaa veikata jälkimmäistä vaihtoehtoa. Kummassakin tapauksessa hänen puheensa oli aivan yhtä uskottavaa.
Mussu Ylermi Hetukaisella oli jalassaan räpylät, silmillään sukeltajan lasit, ja varusteena snorkkeli. Oli tarkoitus, että hän sukeltaisi Kermajärven syvinpään kohtaan, jossa vettä oli noin 55,5 metrin syvyydeltä, etsimään sinne mahdollisesti upotettuja tavaroita. Uno Armas poika Pasianssilla oli mukanaan iso kieppi ohutta mutta lujaa köyttä. Oli tarkoitus, että köyden pää sidottaisiin Hetukaisen ympärille ennen sukellusta. Jos Hetukainen ei 5. minuutin kuluttua ollut noussut pinnalle vapaaehtoisesti, vedettäisiin hänet pinnalle tuon köyden avulla. Hiski Papinniemen tehtävänä oli kirjata ylös kaikki löytynyt tavara.
Näin oli ryhmän johtaja neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi suunnitellut. Hän oli arvellut, että kun tavaraa löydetään, se osoittaa, että tekijä ei voi olla kovin kaukaa, esim. Pohjanmaalta, vaan varmaan ainakin Savosta, ellei peräti Heinävedeltä. Melko varmasti juuri Heinävedeltä.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia, jotka Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi on luvannut julkistaa aikanaan.
[ Tämä kertomus on tosi.
]
Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi ja pojat Mussu Ylermi Hetukainen, Uno Armas Poika Pasianssi ja Malakias Hiski Papinniemi päättivät lähteä Heinävedelle tutkimaan sitä kuuluisaa Tulilahden rikosta. Neiti Outolempi oli saanut houkuteltua mukaansa tuon mielenkiintoisen kolmikon.
Lähestyttiin Tulilahden pohjukkaa. Neiti Outolempi oli itseoikeutettu partionjohtaja. Hän käveli muiden edellä. Hänen perässään asteli painavin askelin Malakias Hiski Papinniemi. Hän oli siitä kuuluisa, että hän keräsi kaikkea krääsää, joka voitiin ajatella liittyvän tuohon rikokseen. Oli hellehattuja, tuokkosia, kattiloita, naisten pikkuhousuja ja kaikkea mahdollista pikkutavaraa. Taisi olla jopa pistoolikin niinkuin oli ollut eräällä epäillyllä. Kaikki tavara oli huolellisesti talletettuna kukin omaan lokeroonsa. Tämä olikin hänen ominta alaansa, sillä hän ei ollut mikään "luovan ajatuksen mestari", hän ymmärsi lähinnä vain materiaa ja materiaalia. Sitä piti olla ja paljon. Johtopäätöksiin materiaalin pohjalta hän ei kyennyt. Sen seikan hän luovutti mielellään muille - tosin hän oli salaa kateellinen niille, joilla oli luovaa mielikuvitusta ja kykyä tehdä joitakin johtopäätöksiä materiaalin pohjalta. Hän edusti tavallaan "pysähtyneisyyden aikakautta" - lähteitä oli, mutta mitään ei tapahtunut, kaikki seisoi paikallaan.
Uno Armas Poika Pasianssi taas oli niin yksioikoinen ja itsepäinen, että siinä Nummisuutarin Eskokin olisi jäänyt selvästi toiseksi. Jos hän otti jonkun kannan asiaan, niin se oli ja pysyi. Sitä eivät mitkään esille tulevat tosiasiat hetkauttaneet mihinkään. Alkuperäinen kanta pysyi ja pysyi, vaikka uudet tosiseikat olisivat osoittaneet aivan muuta. Hän oli valmis väittämään asiansa puolesta ikuisuuteen saakka, siinäkin tapauksessa, että hän oli väärässä, ja itsekin olisi sen jo huomannut. Mutta ei, mies ei voinut muuttaa kantaansa, niin tuulen heiluteltavissa ei tämä mies ollut, vaikka nimi olikin Uno Armas Poika Pasianssi. Sellainen oli Uno.
Mussu Ylermi Hetukainen taas oli mielenkiintoinen omalla tavallaan. Hän oli suorittanut asevelvollisuutensa esikuntakomppaniassa, se on paikka jonne B-miehet lähetettiin. Hevosella ajo, lannan luonti, ja talonmiehen apuna toimiminen olivat siellä sotamiesten tehtävänä. No, oli sotilaskoulutustakin. Heitä äkseerattiin vanhaan tapaan siellä aukiolla pihalla. Kiväärin virkaa toimittivat jostakin hankitut "Pitkä-Betsy" nimiset kiväärit, joilla oli ammuttu viimeksi noin 100 vuotta sitten. Piippuun oli stanssattu vuosiluku 1850. Ase oli niin pitkä, että perä viisti maata, kun se oli selässä. Laukaus tapahtui niin, että osoitettiin sillä torrakolla toista henkilöä ja sanottiin "laukaus, olet kuollut". Tällaisen perusteellisen sotilaskoulutuksen oli saanut Mussu Ylermi Hetukainen. Hän oli myös tunnettu siitä, että totuus ja mielikuvitus menivät mukkelis makkelis hänen päässään. Koskaan ei voinut olla varma, puhuiko hän totta, vai puhuiko hän täysin keksittyä tarinaa. Yleensä oli viisaampaa veikata jälkimmäistä vaihtoehtoa. Kummassakin tapauksessa hänen puheensa oli aivan yhtä uskottavaa.
Mussu Ylermi Hetukaisella oli jalassaan räpylät, silmillään sukeltajan lasit, ja varusteena snorkkeli. Oli tarkoitus, että hän sukeltaisi Kermajärven syvinpään kohtaan, jossa vettä oli noin 55,5 metrin syvyydeltä, etsimään sinne mahdollisesti upotettuja tavaroita. Uno Armas poika Pasianssilla oli mukanaan iso kieppi ohutta mutta lujaa köyttä. Oli tarkoitus, että köyden pää sidottaisiin Hetukaisen ympärille ennen sukellusta. Jos Hetukainen ei 5. minuutin kuluttua ollut noussut pinnalle vapaaehtoisesti, vedettäisiin hänet pinnalle tuon köyden avulla. Hiski Papinniemen tehtävänä oli kirjata ylös kaikki löytynyt tavara.
Näin oli ryhmän johtaja neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi suunnitellut. Hän oli arvellut, että kun tavaraa löydetään, se osoittaa, että tekijä ei voi olla kovin kaukaa, esim. Pohjanmaalta, vaan varmaan ainakin Savosta, ellei peräti Heinävedeltä. Melko varmasti juuri Heinävedeltä.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia, jotka Neiti Impi Lauha Tuuli Siviä Outolempi on luvannut julkistaa aikanaan.
[ Tämä kertomus on tosi.
]
