Muistio ID-1555762989 1 (4)
26.03.2015 POL-2015-3014
POLIISIHALLITUS poliisi.fi
Vuorikatu 20 A, PL 302, 00101 HELSINKI
[email protected]
Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780
Sisäministeriön kirje SM1523144
Anneli Auerin esitutkinnan puutteiden tarkastelu
Sisäministeri on 26.2.2015 pyytänyt, että sisäministeriön poliisiosaston ja Poliisihallituksen tulee yhteistyössä tarkastella poliisin esitutkinnan nykyistä tutkintaprosessia sen varmistamiseksi, että Vaasan hovioikeuden tuomiossa esitetyt ongelmat voidaan tulevaisuudessa välttää.
Pyydettyyn tarkasteluun ovat osallistuneet
Poliisitarkastaja Keijo Suuripää, SM/PO,
Poliisitarkastaja Antti Simanainen, SM/PO,
Poliisijohtaja Seppo Kolehmainen, Poliisihallitus,
Poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa, Poliisihallitus ja
Rikosylikomisario Antti Leppilahti, Poliisihallitus
Vaasan Hovioikeuden esille nostamat esitutkinnan puutteellisuudet
- Rikospaikan eristyksen toteuttaminen
- Rekonstruktioiden puutteet ja virheet
- Tutkinnan rajaaminen (henkilöiden osalta)
- Teknisen tutkinnan rajaaminen (tutkittavan alueen osalta)
- Tutkinnan rajaaminen (tutkimusmenetelmien osalta)
- DNA-kontaminaatio (rikospaikkanäytteiden käsittely)
Yleistä
Henkirikosten selvitystaso Suomessa on kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea. Vuosina 2003-2013 tapahtuneista 1175 henkirikoksesta oli vuoden 2014 lopussa vain 1,2 % edelleen selvittämättä. Selvitetyissä tapauksissa epäillyn tekijän henkilöllisyys on 2/3 tapauksista selvitetty poliisin oman tutkinnan kautta. 24 % tapauksia epäilty oli ilmoittautunut itse joko suoraan, hätäkeskuksen tai kolmannen henkilön kautta poliisille. 90 % tapauksista epäillyn henkilöllisyys on saatu selvitettyä viikon kuluessa rikoksen ilmitulosta. Rikoksesta epäillyn henkilöyden selviäminen ei kuitenkaan tarkoita, että rikokseen liittyvät tapahtumat olisivat selvillä samassa ajassa. Tapahtumien kulun ja teonkuvauksen selvittäminen vaativat yleensä joka tapauksessa pitkäkestoista rikostutkintaa.
Tutkinnan järjestelyjen nykytila
Henkirikosten ja muiden vakavien väkivaltarikosten tutkinta tapahtuu lähtökohtaisesti poliisilaitosten aluevastuun mukaisesti, eli jokainen poliisilaitos tutkii itse omalla toimialueellaan tapahtuneet rikokset. Nykyinen poliisilaitosten koko mahdollistaa sille yksittäisen vakavan rikoksen itsenäiseen tutkintaan käytettävien resurssien varaamisen ja käytön aiempaa joustavammin. Aiempaa kookkaammista tutkintayksiköistä saadaan koottua asian vaatimaa asiantuntemusta ja osaamista tutkinnan vaatimalla tavalla ilman, että se kohtuuttomasti kuormittaa muuta poliisilaitoksessa samaan aikaan tehtävää rikostutkintaa.
Tapauskohtaisesti poliisilaitokset tekevät yhteistyötä yli poliisilaitosrajojen mm. yhteisiä tutkintaryhmiä perustamalla. Tällöin rikosasialla on yleensä ulottuvuutta kahden tai useamman poliisilaitoksen alueelle. Yhteiset tutkintaryhmät, sen lisäksi, että ne hyödyntävät laajemmasta tutkijajoukosta käytettävissä olevan osaamisen, ne jakavat yksittäisen tutkittavan asian tuomaa kuormitusta laajemmalle pohjalle.
Keskusrikospoliisin tehtävänä on tutkia järjestäytyneeseen rikollisuuteen todennäköisesti liittyvät henkirikokset ja niiden yritykset, ellei paikallispoliisin kanssa muuta sovita. Lisäksi Keskusrikospoliisi tarvittaessa tukee paikallispoliisia henkirikoksen tai henkirikoksen yrityksen tutkinnan alkuvaiheen turvaamisessa. Keskusrikospoliisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä tehtäväjaosta sekä yhteistyöstä rikostutkinnasta annetun määräyksen (2020/2013/4613) mukaan paikallispoliisin tulee ilmoittaa viipymättä Keskusrikospoliisille mm. henkirikoksista. Poliisihallituksella on lisäksi mahdollisuus yksittäistapauksessa määrätä rikosasia Keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Kaiken kaikkiaan tutkinnan järjestelyt ovat toteutettu siten, että kaikissa tilanteissa voidaan mahdollisimman joustavasti luoda asian laadun vaatimat tutkintamenettelyt.
Teknisen tutkinnan järjestelyt
Henkirikosten ja muiden vakavien sekä tutkinnallisesti vaativien rikosten tekninen rikostutkinta hoidetaan poliisilaitosten teknisissä rikostutkimuskeskuksissa. Jokaisella poliisilaitoksella on tekninen rikostutkimuskeskus, jolla voi olla useita toimipisteitä. Tekniset rikostutkimuskeskukset päivystävät ympärivuorokautisesti siten, että rikospaikkatutkinta voidaan kaikissa olosuhteissa aloittaa riittävän nopeasti ja suorittaa tapauksen laadun edellyttämällä tavalla. Rikospaikalle saapuu yleensä ensimmäisenä valvonta- ja hälytyssektorin partio. Heidän tehtävänään on osaltaan turvata esitutkinnan suorittamista ja tarvittaessa mm. eristää ja muulla tavoin suojata rikospaikka siten, että siellä tehtävä rikospaikkatutkinta voidaan aloittaa mahdollisimman muuttumattomista olosuhteista.
Keskusrikospoliisi valvoo teknisen rikostutkinnan laatua ja luotettavuutta sekä rikostutkimuskeskusten teknistä valmiutta ja ammatillisen osaamisen tasoa. Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio suorittaa yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa teknisten rikostutkimuskeskusten laatukatselmuksia, joissa tarkastetaan mm. toimitilojen ja välineiden asianmukaisuus, henkilöstön pätevyyden ylläpito sekä toimintaan suunnatut resurssit. Viime vuosien aikana laadun arviointi on kohdentunut entistä enemmän myös erilaisin näyttökokein tehtävään osaamisen arviointiin. Keskusrikospoliisi antaa teknisen rikostutkinnan koulutusta ja ohjeita tutkimusvälineiden ja tutkimusmenetelmien käytöstä. Keskusrikospoliisin roolia laadunvalvonnassa on enenevästi korostettu ja tällä hetkellä painopiste teknisen rikostutkinnan ohjauksessa on hyvin voimakkaasti rikospaikkatutkinnan ja näytteiden käsittelyn laadun kehittämisessä ja standardisoinnissa.
Teknisen rikostutkinnan koulutus on määrätty Poliisiammattikorkeakoulun toteutettavaksi yhteistyössä Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion kanssa. Koulutus pitää sisällään rikospaikkatutkinnan ja muun teknisen rikostutkinnan suorittamiseen liittyvien koulutusten lisäksi johtamiskoulutuksessa annettavan vaativan ja tavanomaisen teknisen rikostutkinnan käyttöön liittyvän ajankohtaiskoulutuksen. Teknistä rikostutkintaa koskevan koulutuksen sisällöt yhdistyvät kiinteästi taktiseen rikostutkintaan ja sen tavoitteisiin.
Tutkinnan johtaminen
Henkirikosten ja muiden vakavien ja vaativien rikosten esitutkinnan johtaminen edellyttää monesti vankkaa kokemusta ko. rikostyyppiin liittyvästä esitutkinnasta. Erityisesti tämä korostuu, mikäli tutkinta pitkittyy tai mikäli näytön hankkimisessa käytetään tavanomaisten rikostapausten esitutkinnasta normaalisti poikkeavia esitutkintatoimenpiteitä, kuten esimerkiksi runsasta asiantuntijalausuntojen käyttöä ja erilaisia tekoon liittyviä rekonstruointeja. Tutkinnanjohtajan täytyy tuntea hyvin laajasti taktisen- ja teknisen tutkinnan keinot ja osata johtaa niiden käyttöä.
Henkirikosten tutkinnalle on tyypillistä voimakas resurssien kohdentaminen tutkinnan alkuvaiheeseen. Tällä pyritään turvaamaan kattava esitutkinnassa tarvittavien tietojen taltiointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle aikaa kuluu, sitä työläämpää tiedon hankinta yleensä on. Erityisesti tämä koskee rikospaikkatutkinnalla hankittavaa tietoa. Tutkinnanjohtajan tekemien päätösten ja linjausten mukaisesti alun resursointia aletaan yleensä purkaa, sen mukaan mitä tutkinnanjohtaja katsoo relevantiksi jatkossa tutkia. Tässä päätöksenteossa korostuu tutkinnanjohtajan osaaminen ja kokemus. Tutkinnanjohtaja tekee päätökset mm. siitä mitä rikospaikkatutkimuksia esitutkinnassa tehdään, mitä rikospaikan näytteitä tutkitaan, milloin rikospaikan eristystä voidaan keventää (esim. milloin asukas pääsee poliisin saattaman asuntoon hakemaan tavaroitaan) ja milloin eritys voidaan kokonaan lopettaa. Näihin päätöksiin vaikuttavat oleellisesti valitut tutkintalinjat, eli esimerkiksi kenen epäillään olevan rikoksen tekijä.
Tutkinnanjohtamiseen liittyvää taktista osaamista koulutetaan poliisin johtamiskoulutuksessa, mutta parhaat käytännön valmiudet saavutetaan yleensä vasta kokemuksen kautta. Johtamiskoulutuksessa saadun opetuksen lisäksi henkirikosten tutkintaan liittyvää erityisosaamista on mahdollista syventää erikoiskursseilla ja seminaareissa. Koulutus ja osaamisen lisääminen ovat voimakkaasti kokemukseen pohjautuvia ja oppimisaineistona käytetäänkin aikaisempia tutkinnallisesti vaativia rikostapauksia.
Nykyisessä hallintorakenteessa poliisilaitoksilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet valita tutkinnanjohtajiksi kulloinkin tehtävään sopivin henkilö. Aiemmin pienten poliisilaitosten kyseessä ollessa mahdollisuudet tähän olivat rajallisemmat. Lisäksi jo aiemmin mainittu Keskusrikospoliisin rooli erityisesti tutkinnan alkuvaiheen tukena varmistaa onnistuneen esitutkinnan turvaamista.
Tulevaisuuden näkymät
Poliisin nykyinen henkirikosten ja muiden vakavien väkivaltarikosten sekä taktisen että teknisen tutkinnan järjestelyihin liittyvä valtakunnallinen ohjaus vastaa hyvin tämän hetken ja nähtävissä olevan tulevaisuuden tarpeisiin. Teknisen rikostutkinnan käynnissä olevat laatuhankkeet vastaavat nimenomaisesti tulevaisuudessa mm. Euroopan Unionin taholta tulevien laadullisten vaatimuksien haasteisiin. Huomioon otettavaa ja kehitettävää löytyy mm. teknisen rikostutkinnan ja sillä hankitun näytön hyödyntämiseen liittyvässä perehdyttämisessä sekä tutkinnanjohtajille että syyttäjille, poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyön syventämisessä, sekä rikosasian todistelussa käytettävien asiantuntijalausuntojen hyödyntämisessä vuoden 2016 alussa voimaan tulevan todistelua koskevan lainmuutoksen jälkeen.
Liitteet
Jakelu SM/PO
Tiedoksi Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
[HUOM VIELÄ!
Tämä lähdelinkki: http://web.archive.org/web/201508111739 ... 032015.pdf ]