Aili Sarpio katosi sairaalasta Heinolassa 1988

[jarmo.janis]

Itsekin yritin ehdottaa yliajoa. Itse ajattelin että yli olisi ajettu kun henkilö on tuupertuneena johonkin, autoilijat eivät osaa ennakoida eivätkä aina havaitse sellaista, se on odottamatonta. Minusta sellaisessa tilanteessa olisi jollain lailla luonnollista ettei ruumista jätetä näkyviin, törkeää tietysti ja erittäin valitettavaa jos sellaista tapahtuu.

Aiemmassa kirjoituksessa jäteautoliikenteellä tms. tarkoitin ensisijaisesti huoltoliikennettä; olisiko A.Sarpio voinut päätyä jossakin vaiheessa esim. jäte-/kuljetusastiaan tms., ja sen mukana joutunut ties minne. Voi olla hieman kaukaa haettu idea, mutta jossakin määrin mahdollinen.

Tyhjennettävään jäteastiaan joutumis teoriaa vastaan vaan on se että. Astian jossa Aili hukkaan joutui olisi pitänyt silloin olla niin painava, että sen autoon siirtäneen henkilön olisi lähes väistämättä pitänyt kiinnittää huomiota asiaan. Mun mielestä se on siis poissa laskuista. Missään järkevässä paikassa suhteessa normaaleihin reitteihin sairaalan alueella Aili ei enää myöskään 6.45 alkaen enää ollut (tulevat ja lähtevät hoitajat). Täytyy vielä huomioida sekin toisen kirjoittajan esiintuoma ja jutussa jo niin moneen kertaan sanottu asia että. Poliisithan tutkivat paikkoja jo silloin yöllä, jo se yksin on jäteautoteoriaa vastaan

Tota lääkeasiaa kun on niin paljon pohdittu niin siihen minulta vielä viimeinen tällä hetkellä ymmärtämäni versio.
Entä jos Aili sai jotain pitkävaikutteista suhteellisen voimakasta (kipu/tulehdus)lääkettä jo tunteja takaperin ja siihen päälle sitten se täällä paljon syytetty imovane. Ei aiemmin annettu lääke yksin, eikä imovane yksin, vaan niiden yhteisvaikutus tilanteessa jossa edellinen ei vielä kunnolla ollut ehtinyt lopettaa vaikutustaan.

[elli72]

Kyllä tuollainen selitys poistumiselle varmaan on mahdollinen jos ovesta pääsi. Ei siinä tarvita sitä allergiaa.

edit: edellyttääköhän niin paha sekoaminen lääkkeestä kuitenkin jotain altistavia tekijöitä, kuten piilevää dementiaa joka ei vielä näy normaalioloissa?

Ei edellytä mitään dementiaa, ainakaan minun mielestäni. Vahvat lääkkeet voivat vaikuttaa hyvinkin erilaisella tavalla eri ihmisille. Minulle henkkohtaisesti esim. sirdalud aiheuttaa sellaisia harhoja, että voisin hyvinkin esim. luulla että talo on liekeissä tms. Mutta jos Aili olisi jotain vahvaa särkylääkettä saanut, olettaisin että se olisi mainittu.

[Atlanta]

Mutta jos kuitenkin oli jo alkavaa dementiaa, mitä ei vielä oltu huomattu eikä näin ollen diagnosoitu.
Välillä voi tulla juuri niitä hetkiä, että on hetkellistä sekavuutta. Tautihan pahenee pikkuhiljaa. Joskus nopeastikin.
Ei välttämättä tarvinnut olla mitään lääkkeitä, vaan dementiakohtaus on iskenyt. Hän on kyllä huomannut olevansa jossain laitoksessa, mutta ei muista, että on itse tullut reumasairaalaan.
Hän luulee, että hänet on suljettu johonkin laitokseen. Hän varmaan pelkäsi, että niin käy joskus.
Sitähän pelkää moni muukin ja dementia jää joskus huomaamatta aluksi, koska he kertovat itse harrastavansa sitä ja tätä, hoitavansa kotinsa itse ym. Todellisuus on jotain muuta. Valitettavasti.
Siksi hän on päättänyt häipyä, lähteä kotiin. Se selittäisi sijatun vuoteenkin.
Eikös se äskettäin sairaalasta kadonnut ja onneksi löytynyt nainenkin pyrkinyt kotiinsa?.

[sisäpuolinen]

Mutta jos kuitenkin oli jo alkavaa dementiaa, mitä ei vielä oltu huomattu eikä näin ollen diagnosoitu.
Välillä voi tulla juuri niitä hetkiä, että on hetkellistä sekavuutta. Tautihan pahenee pikkuhiljaa. Joskus nopeastikin.
Ei välttämättä tarvinnut olla mitään lääkkeitä, vaan dementiakohtaus on iskenyt. Hän on kyllä huomannut olevansa jossain laitoksessa, mutta ei muista, että on itse tullut reumasairaalaan.
Hän luulee, että hänet on suljettu johonkin laitokseen. Hän varmaan pelkäsi, että niin käy joskus.
Sitähän pelkää moni muukin ja dementia jää joskus huomaamatta aluksi, koska he kertovat itse harrastavansa sitä ja tätä, hoitavansa kotinsa itse ym. Todellisuus on jotain muuta. Valitettavasti.
Siksi hän on päättänyt häipyä, lähteä kotiin. Se selittäisi sijatun vuoteenkin.
Eikös se äskettäin sairaalasta kadonnut ja onneksi löytynyt nainenkin pyrkinyt kotiinsa?.

Itsekin veikkaan, että Aili on jostain syystä halunnut lähteä kotiinsa, koska on tylsistynyt sairaalassa makaamiseen. Tuohon voisi viitata hyvin sijattu vuode. Ulkona on sitten eksynyt ja todennäköisesti vähissä vaatteissa paleltunut, eikä ruumista ole vieläkään löydetty.

[Tuomion Pasuuna]

Tuo huomaamaton dementia ja sen johdosta tapahtunut poistuminen on ihan mahdollista.

Siinä vaiheessa periaatteessa ihan järjissään ollut ja hyvin liikuntakykyinen (nyttemmin kuollut) iäkäs sukulaiseni kertoi kerran havahtuneensa yhtäkkiä paikallisesta supermarketista. Hänellä ei ollut mitään hajua siitä, miten oli päätynyt sinne kotoaan.

[jarmo.janis]

Tuo huomaamaton dementia ja sen johdosta tapahtunut poistuminen on ihan mahdollista.

Siinä vaiheessa periaatteessa ihan järjissään ollut ja hyvin liikuntakykyinen (nyttemmin kuollut) iäkäs sukulaiseni kertoi kerran havahtuneensa yhtäkkiä paikallisesta supermarketista. Hänellä ei ollut mitään hajua siitä, miten oli päätynyt sinne kotoaan.

Ihan täyttä realismia silloin kun puhutaan siinä vaiheesa levasta ongelmasta, jossa lääkäritkään ei vielä ole osanneet epäillä tai potilas itse ei ole osannut epäillä jonkun olevan pielessä ja hakenut siihen apua. Aili on jo senkin perusteella, mitä hänen perusluonteestaan on kerrottu, saattanut ajatella että ei tällaisia lyhytkestoisia ongelmia lääkärin riesaksi kannata antaa, kun muistaminen on näköjään vaikeaa nuoremmillekin.
Tuskin siellä Reumassa on noihin asioihin osattu kiinnittää (riittävää) huomiota, kun muistetaan mikä oli Ailin sinne menon syy Varsinkin jos Aili ei ole hoitajian ja lääkäreiden läsnäollessa oireillut muistamisen liittyviä ongelmia. Jos jotain on ollut ja samaan aikaan ollut mahdollisesti huomattavasti koonnutta verenpainetta, niin muistamisen ongelmat on jopa virheellisesti voitu tulkita korkeasta verenpaineesta johtuviksi.
Ja tähän sanomiseen on pohjana oma kokemus siitä, kuinka korkean verenpaineen aikana on ollut epänormaalia käytöstä (yritin maanantain asioita sunnuntaina ja kiroilin/kiukuttelin kun kukaan ei ollut tavoitettavissa).

[elli72]

Noi muistamisen ongelmathan on sellaisia ettei niitä voida tuosta noin vaan diagnosoida. Eli jos Aili nyt oli ollut muutaman päivän reumalla, jossa vielä on tutkittu ihan eri asioita kuin muistia, on täysin mahdollista ettei niitä ole huomattu. Muistin ongelmat ovat myös sellaisia, joita voi esiintyä mitä erilaisemmissa tilanteissa, esim. stressin yhteydessä. Muistisairaudet myös saattavat alkavat hyvin salakavalasti. Menee pitkään ennen kuin henkilöstä huomataan ulospäin että on kyse muistisairaudesta. Toisekseen vanhemmalla iällä on ihan normaalia, että muistiin alkaa tulemaan ongelmia. Se ei välttämättä kerro vielä mitään muistisairaudesta.

Kaikkein realistisin vaihtoehtohan tuo on, että Aililla on vaan tapahtunut joku yllättävä katko päässä. Ja kun jalat ovat vielä ihan kunnossa, sitä saattaa päästä hyvinkin pitkälle.

[Täysi Purenta]

Muistihämmingit voivat todella oireilla kunnolla vasta, jos henkilö joutuu vieraaseen paikkaan tai häntä joutuisi haastattelemaan pidempään. Kotona, omissa tutuissa ympyröissään ja yleistä smalltalkia jutellessaan henkilö voi olla täysin skarpin oloinen.
Isäni oli jo keskivaikea alzhaimerintaudissaan kun hän huijasi sukulaisia, lääkäreitä ja vanhoja työkavereitaan ihan satasella. Smalltalk luisti, äijä toimi ruokapöydässä normaalisti, naisten naurattaminen sujui rutiinilla mutta kun tarkemmin rupesi tenttaamaan tai kysyi juttuja jotka eivät sujuneet automaattiohjauksella, huomasi että äijä on pihalla kuin lumiukko. Tässä kunnossa saattoi eksyä lähikaupan hyllyjen väliin tietämättä kenen kanssa on sinne tullut tai miten löytää ulos.
Isäni oli jossakin vaiheessa pirullinen valvottava kun jalat pelasivat mutta pää oli täysin pehmeä. Hänelläkin oli välillä kova tarve olla "jossakin muualla" ja polte lähtemiseksi kotiin oli kova. Myös silloin kun hän oli kotonaan. Tunne siitä kun alkaa kadota muistoineen ja oman persoonansa suhteen on varmasti kammottava ja moni pyrkii peittämään alkavan tilanteen, vaikka tauti saataisiin ajoissa aloitetulla lääkityksellä hyvin pysähdyksiin.

Minä uskon että Ailille kävi juuri näin. Herätessään vieraassa paikassa aivot eivät ole pysyneet tehtäviensä perässä, paikkaa ei tunnista ja tulee tarve lähteä kotiin. Aili lähtee jostakin alempien tasojen ovesta yöpaidassaan päättäväisenä ainakin omasta mielestään kohti mielikuvituksessa tarkasti muistamaansa kotia ja päätyy joko kohmettumaan hengiltä jonkun kuusen alle tai vielä uskottavammin veteen. Panikoiva vanhus toimii kuten hätääntynyt eläin ja tunkee piiloon johonkin, mihin järki-ihminen ei lähtisi mönkimään. Ties kenen kesämökin permannon alla Ailikin lepää, paikassa minne itse on hakeutunut?

Monasti käy niin, että unesta herätessään muistihäiriöinen on vielä syvemmällä muistoissa kuin normaalisti, joten se koti mitä he etsivät ei ole irl-koti vaan joku lapsuusmuisto. Ei ole tavatonta että vanhus lähtee leuka pystyssä ja pyjaman liepeet lepattaen keskellä yötä "kotiin Sortavalaan". Vaikka olisi elänyt edelliset 70 vuotta vaikka Orimattilassa. Kaikki vanhustyötä tehneet tietävät sen.

[TiiaStiina]

On ihan mahdollista ettei oltu diagnosoitu. Omaisilla on varmaan käsitys siitä onko mahdollista että oli piilevänä, ainakin jos he olivat tiiviisti tekemisissä keskenään.

[Atlanta]

Eivät omaisetkaan heti huomaa, että jotain on pielessä. Vaikka ihmetelläänkin tietysti aluksi toisinaan muuttuvaa käytöstä.
Täysi Purenta laittoi kattavan kuvauksen asiasta.
He muistavat lapsuutensa ja nuoruutensa melkein minuutilleen, vaikka ovat tästä hetkestä ulkona kuin lintulauta.
Sekavuus pistetään usein lääkityksen piikkiin ja hassahtaneisuus on vanhuutta.

Mutta kovin kummaan paikkaa Aili on joutunut, kun ei ole löydetty.

[hannu hanhi]

Aili Sarpiosta nimenomaan ohjelmassa korostettiin, että hän oli päästään terävä eikä hänellä ollut muistisairautta. Mielestäni on täysin selvää, että Sarpio on poistunut huoneestaan Imovane-nukahtamislääkkeen aiheuttamassa sekavuustilassa. Se on tietysti suuri arvoitus, minne hän poistui.

[TiiaStiina]

Niin luotan kyllä hyvin pitkälle omaisten arvioon, eikä ikä tee kaikista dementikkoja.

En voi millään lakata ihmettelemästä kuinka pelkkä puolikas Imovane voisi vaikuttaa niin vahvasti, jos pää on muuten erinomaisessa kunnossa.

[jarmo.janis]

Aili Sarpiosta nimenomaan ohjelmassa korostettiin, että hän oli päästään terävä eikä hänellä ollut muistisairautta. Mielestäni on täysin selvää, että Sarpio on poistunut huoneestaan Imovane-nukahtamislääkkeen aiheuttamassa sekavuustilassa. Se on tietysti suuri arvoitus, minne hän poistui.

Juuri tuo, että Aili hävisi niin täydellisesti, on yksi pääpointti kun on niin vaikeaa hyväksyä pelkän onnettomuuden tapahtumista. Uusi juttu mikä just välähti mieleeni on se, että nykyäänhän melkein kaikkien lääkeiden tuoteselosteessahan kehoitetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos lääke tekee tuoteselosteessa mainittuja haittavaikutuksia ylimitoitetusti tai ilmenee oireita, joita tuoteselosteessa ei ole mainittu. Elimistössähän on vaikka kuinka paljon sellaista juttuja, joiden liikatuotanto tai vajaatoiminta saattaa aiheuttaa reaktioita lääkkeen kanssa. En tiedä voisiko kyse olla jostain tuollaisesta varsinkin jos kaikkia kokeita ei olla vielä otettu tai otettujen kokeiden tuloksia ei vielä ole käytössä.

[hannu hanhi]

Niin luotan kyllä hyvin pitkälle omaisten arvioon, eikä ikä tee kaikista dementikkoja.

En voi millään lakata ihmettelemästä kuinka pelkkä puolikas Imovane voisi vaikuttaa niin vahvasti, jos pää on muuten erinomaisessa kunnossa.

Se on tunnettu ilmiö. Imovane tai vastaava lääke muulla kauppanimellä (vaikuttava aine tsopikloni) voi aiheuttaa kasvuikäisillä nuorilla tai vanhuksilla niin sanotun paradoksaalisen reaktion. Tämä tarkoittaa sitä, että pää menee sekaisin, mutta muuten vireystila nousee. Tällainen paradoksaalinen reaktio todennäköisesti oli Sarpion sairaalasta poistumisen taustalla.

[Tuomion Pasuuna]

Aili Sarpiosta nimenomaan ohjelmassa korostettiin, että hän oli päästään terävä eikä hänellä ollut muistisairautta.

Vielä tuohon supermarketista havahtuneeseen ukkoon, että hän eli tapauksen jälkeen vielä yli 5 vuotta eikä varsinaisesti menettänyt muistiaan myöhemmin. Toki hän alkoi olla aika yksinkertainen loppuvaiheissa, mutta mitään kroonista muistin huononemista ei esiintynyt vaikka hän tosiaan eli pitkälti yli 90-vuotiaaksi. Eli tuo muistinmenetys ilmeni tuollaisena "kohtauksena" ja se tuli yllätyksenä hänelle itselleenkin. Samoin meille sukulaisille.