MURHA.INFO

En tiedä onko tästä juttua täällä, mutu laitetaampa...

Andien lento-onnettomuus 1972 tapahtui Andeilla, kun Fairchild FH-227 D-matkustajakone iskeytyi vuoren huippuun 13. lokakuuta 1972.[1] Tilauslennolla ollut Uruguayn ilmavoimien lento 571 oli matkalla Montevideosta Uruguaysta Santiagoon Chileen.[2] Matkustajina oli 45 Stella Maris Collegen "Old Christians" -rugbyjoukkueen jäsentä. 16 ihmistä pelastettiin 72 päivän jälkeen onnettomuudesta 23. joulukuuta 1972.[1] He olivat joutuneet turvautumaan ihmissyöntiin eli kannibalismiin pysyäkseen hengissä.[1] Lehdistötilaisuudessa onnettomuuden jälkeen he puolustivat kannibalismia viimeisenä keinona selviytyä. Jotkut heistä vertasivat sitä ehtoolliseen kuolleiden henkilöiden puolesta

Matka oli alkanut päivää ennen törmäystä, 12. lokakuuta, kun Fairchild nousi Carascon kansainväliseltä lentokentältä. Huonontunut sää vuorilla pakotti kuitenkin heidät yöpymään Mendozassa. Lento jatkui iltapäivällä 13. lokakuuta, ja lentokone oli pian lentämässä vuoriston halki. Koska Fairchild ei voinut lentää yli yhdeksän kilometrin korkeudelle, lentokone ei voinut lentää suoraan Mendozasta Andien yli. Koneen oli tarkoitus lentää etelään Mendozasta Andeja pitkin, ja kääntyä sitten kohti länttä Curicon eteläpuolella, ja lopulta kääntyä kohti pohjoista ja Santiagoa Curicon kohdalla. Lentäjät ilmoittivat Santiagon lennonjohtoon, että lentokone oli Curicon kohdalla ja he saivat luvan laskeutumiseen. Lentäjät olivat kuitenkin arvioineet sijaintinsa väärin. Koska vuoret olivat pilvien peitossa, he joutuivat luottamaan siihen, miten paljon aikaa aikaisempiin ylityksiin oli mennyt. Voimakkaat tuulenpuuskat olivat kuitenkin hidastaneet lentokonetta ja lisänneet vuoriston ylittämiseen käytettyä aikaa. Pian lentokone törmäsi Cerro Sosneadon ja Volcán Tinguirican välisessä vuoristossa Chilen ja Argentiinan rajalla nimettömään huippuun, joka myöhemmin nimettiin Cerro Seleriksi.

45 ihmisestä 12 kuoli törmäyksessä tai pian sen jälkeen, toiset viisi seuraavana aamuna ja yksi vammoihin kahdeksantena päivänä. Onnettomuuden jälkeisiin etsintöihin osallistui lentokoneita kolmesta valtiosta, mutta huonot ilmat haittasivat etsintöjä. Lisäksi koska kone oli valkoinen, sen erottaminen lumesta oli lähes mahdotonta. Etsinnät lopetettiin tuloksettomina kahdeksantena päivänä onnettomuudesta. Matkustajat olivat löytäneet matkaradion, jolla he pystyivät kuulemaan muun muassa etsinnöistä. Lentokoneen radio rikkoontui maahansyöksyssä ja sitä ei pystytty korjaamaan.

Kahdeksan matkustajaa kuoli lumivyöryssä 29. lokakuuta. Kone oli hautautuneena lumeen kolme päivää. Pian lumivyöryn jälkeen osa matkustajista päätti, että heidän tuli itse yrittää kulkea vuoriston läpi hakemaan apua.

[muokkaa] Pelastuminen ja paluu
Joulukuun 12. päivänä kolmen miehen retkikunta lähti hakemaan apua. Yksi joutui kuitenkin palaamaan takaisin leiriin fyysisen kunnon pettämisen takia. Miehet kävelivät vuoristossa kymmenen päivää, kunnes he viimein huomasivat hevospaimenen, gauchon, joka toimitti heille apua. Miehet opastivat lentokoneen etsinnöissä ja 23. joulukuuta loput 16 eloonjäänyttä pelastettiin vuorilta.

Eli, pystyisittekö syömään ihmislihaa pakon edessä? Tiukka päätöshän se kyl olisi mut itse kyllä pystyisin...

(Ja lähdehän on wikipedia)

Jos kroppa olisi freesissä kondiksessa(pakkasasteita)ja itse olisin kuolemaisillani nälkään,söisin kuolutta lajitoveriani.Sehän on selvä mittari haluatko elää vai et.
Asian kanssa pitäisi vaan elää...

Ei kai sitä kovin moni pysty tästä näin vaan sanomaan, mitä olisi valmis tuollaisessa tilanteessa tekemään.. Itse vastaisin nyt, etten missään tapauksessa, mutta kun kyse olisi elämästä ja kuolemasta, voisi mielipide kummasti muuttua.

Kypsennettynä tuollaisessa tilanteessa mikä ettei. Tai ei ainakaan ole koskaan minusta mitenkään hurjalta tuo juttu vaikuttanut.

tässä kun on mäkkäri ja hese lähellä niin helppo jeesustella etten söisi. Tommoisissa olosuhteissa ja kuten vaikka keskitysleirillä tulee esiin ihmisen todellinen luonne ettei olla erkaantunut muista eläinkunnasta niin paljonkuitenkaan kuin ajatellaan. .

Hmm... olen kasvissyöjä, eläimiä en syö äyriäisiä lukuunottamatta, mutta ihmistä voisin ihan hyvin syödä noin niin kuin periaatteessa, mutta riittäiskö meikäläisen elämänhalu, se onkin sitten jo toinen juttu. Mä kun olen aika synkillä vesillä...

Tottakai, edellyttäen että liha on "tuoretta", tosin tuskin kovalla pakkasella pöpöt pääsee ihan heti lisääntyyn.

On kyllä ajatuksena vähän turhan tyly, että : "kato, Pertsa ei enää hengitä. Otaksä Rane sen fileerausveitsen sieltä putkikassista, ni pannaan fileet tiriseen."

Itselle tuntematon, äsken teurastettu, well-done = söisin, jos muuten kuolisin

itse söisin ehkä mieluummin tutun ihmisen lihaa.. outoako?

Niin, kyllähän ihmisen raadollisuus tulee esiin tiukassa tilanteessa. Uskon että lhes 100% söisi ihmisen lihaan pakkotilanteessa...

Ainakin Neuvostoliiton ylläpitämillä leireillä sattui että parakkiin kuolleita piiloteltiin siellä makuulavitsoilla viimeiseen saakka koska ruokaa jaettiin vankien pääluvun mukaan. Muut vangit siis jakoivat kuolleen muona-annoksen. Usein kun vartijat lopulta löysivät ruumiin oli siitä paloja jo hävinnyt.

Kevennyksenä Madventures-tyypit syövät ihmislihaa. VAROITUS! EI HERKILLE:
http://www.youtube.com/watch?v=hVkXszDfenc

Ihmislihan maistaminen voisi olla muutenkin tavoitelistalla (laillisesti, toki), joten miksikäs ei. Ei se minusta ole niin kamala ajatus, kuin millaiseksi se on luotu aikojen saatossa. Niissä heimoissa, missä ihmislihan syönti on tänäkin päivänä normaalia, varmaan ihmeteltäisiin montaa meidän elämässä "normaalia" asiaa ja sitä, että miksi ei, mikä siinä ihmislihassa muka on vialla?

OT: Olen lukenut tuosta aloituksen lentokoneonnettomuudesta kirjoitetun kirjan, Elossa!, jossa heti onnettomuuden jälkeen aika hyvin saatiin taistella sen eteen, että syödäänkö sitä ihmislihaa vai ei. Olen varma, että vaikka uhrit olisivat elossa ollessaan tienneet, että päätyvät ns. kierrätykseen, ei heillä olisi ollut mitään sitä vastaan - jos se kuolema kuitenkin sieltä tulla tupsahtaa, niin monelle varmaan on kohtalaisen tärkeää saada auttaa edes niitä, jotka voivat selviytyä hengissä vielä tuon jälkeenkin. Useimmat koneessa olleista tunsivat toisensa enemmän tai vähemmän, joten sinällänsä ihan täysin tuntemattomien syömisestä tuossa ei ollut kyse. Sekin saattoi asettaa joitakin rajoituksia, koska ainakin muistaakseni pari, kolme ihmistä pysyi tosi pitkään syömättä sitä ihmislihaa ja taisipa jollekin käydä sen päätöksen vuoksi vielä köpelöstikin.

Suosittelen lukemaan tuon kirjan, mikäli käsiin osuu (kirjastoista ainakin pitäisi löytyä ja aika usein on divarissa/kirppareillakin tuota näkynyt). Aiheesta tehtyä elokuvaa en ole nähnyt, mutta veikkaisin, ettei millään voi vetää vertoja itse kirjalle ja sen kuvaukselle tapahtumista.

Mie oon nähnyt tuon leffan parikin kertaa, ja oikein hyvä se on. Kirjaa taas en ole lukenut, eli en osaa verrata. Yleensähän taitaa olla niin, että kaikkien mielestä se on parempi versio, kumpaan ensin tutustuu.

vandt kirjoitti:Mie oon nähnyt tuon leffan parikin kertaa, ja oikein hyvä se on. Kirjaa taas en ole lukenut, eli en osaa verrata. Yleensähän taitaa olla niin, että kaikkien mielestä se on parempi versio, kumpaan ensin tutustuu.

Tapauksestahan esitettiin Suomessakin syksyllä 2008 YLE:n Dokumenttiprojektisarjassa uruguaylaissyntyisen arvostetun ja palkitun ohjaajan Gonzalo Arijónin tekemä varsin laadukas ja puhutteleva dokumentti La sociedad de la nieve (2007) nimellä Kymmenes päivä, mikä viittaa siihen, että kymmenentenä päivänä onnettomuudesta lukien selviytyneet vihdoin tekivät ratkaisun aloittaa kuolleiden tovereidensa syömisen. Kiinnostavaa kyllä ilmeisen hartaat katoliset perustelivat tekoaan niin itselleen kuin muillekin katolisen kirkon transsubstantaatio-opilla, jossa ehtoollisen yhteydessä leivän ja viinin katsotaan todella muuttuvan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, ja jos uskolle niinkin keskeisen ja jumalaisen henkilön lihan syönnille löytyy näin teologiset perusteet, niin sitä voinee käyttää (ja siis käytettiinkin) teon perusteluun ja mahdollisten moraalisten omantunnontuskien siloittamiseen.



- http://www.pochoclos.com/estrenos/socie ... -ive-plane

Tapausta varten on avattu myös omat varsin tunnelmalliset ja informatiiviset sivunsa.

- http://www.viven.com.uy/571/Eng/default.asp

Ihmissyönti - ilmastoystävällisin ruokavalio !

Luultavasti söisin. Mutta elävästä ihmisestähän voisi ottaa verta ja tehdä vaikkapa verilättyjä, sota-aikaahan otettiin hevosista. Ihmisestä kärsii kuitenkin huoletta se puoli litraa ottaa.