Käräjäoikeuden TUOMIO

[awa]

2)Tyttö ei tunnistanut veistä heidän omakseen.

....9-vuotiaan tytön logiikkaa olisi veitsestäkin auliisti sanoa, että joo, meillä on semmonen, varas varmaan otti sen keittiöstä.

Näytettiinkö veitsi tunnistettavaksi työtölle heti murhien jälkeen?

[taavetti]

Belkerin kirjoituksessa on pointtinsa. Ehkä tiettyä jymähtyneisyyttä oman kannan puolusteluun on ilmassa. Myös itselläni.

Tuohon Naakan pitkään postaukseen ei oikein jaksa vastatakaan, koska siinä on limitetty eri teorioita, joilla tapahtumaa on pyritty selittämään. Aueriin uskovien mukaan hänen kertomuksensa on tosi kuin vesi, mitä nyt pienet epäjohdonmukaisuudet menevät sokin piikkiin. Ne, jotka eivät tarinoita osta, joutuvat miettimään asioita eri kantilta. Ainoa asiain todellisen kulun tietävä on samainen Auer ja hän saattaa vaikka pistellä omiaan omaa etuaan tavoitellakseen. Yritetään nyt vähän kuitenkin. Nämä siis omia aatoksiani:

Mitä siellä on tapahtunut (paitsi että Lahti murhattiin) on epäselvää. Nahistiinko pelkästään takkahuoneessa? Auer tunnusteli kiistaa myös köökin puolella. Siellä laatikoissa oli sekä Auerin että keittiötä tutkineen poliisin mukaan vanhoja veitsiä. Mahdollista on, ettei tyttö näitä veitsiä tunnistanutkaan, osa oli muistaakseni ajoilta ennen Lahti-Auer -kombinaatiota. Nahistelua ennen kulminaatiopistettään on saattanut jatkua pitkään. Jos pariskunta oli jotenkin tolkuissaan vielä riitelyn alkupuolella, he mahdollisesti ovat pyrkineet olemaan herättämättä nelipäistä lapsikatrastaan. Hehän eivät välttämättä tienneet, että osa lapsista oli ainakin osan ajasta kuulolla.

Äiti ei mennyt ollenkaan pesuhuoneen kautta? Omien sanojensa mukaan Auer kävi sieltä pulssia tarkistamassa, mutta tuolloinhan tyttö on ollut luonnollisesti ulkona odottamassa poliisia, jossain muualla tai sitten sokissa.

Vaatehässäkkäkään ei välttämättä ole niin monimutkainen, kuin annat ymmärtää. Yritetääns nyt miettiä vaikka vähän järjellä. Ruskeita kuituja on uhrissa ja paikoissa, joissa niitä ei pitäisi olla, jos ne olisivat huppumiehestä varisseet. Käräjäoikeus oletti, että kuidut ovat jostain perheelle kuuluvasta vaatteesta. Jota ei siis löydetty, jossei kovin hyvin alkuun etsittykään. Auerin paidassa näitä kuituja ei ollut, toisaalta siinä ei myöskään ollut kuituja esim. Lahden yllä olleesta paidasta. Vaikka olivat Auerin mukaan hyvillä mielin käyneet pitualleen vierekkäin 120 senttiseen sänkyynsä. Tämä ruskeakirjavia kuituja varissut vaatekappale saattaa olla ollut tekoaikana tekijän päällä. Auerin ollessa kyseessä hän on voinut teon jälkeen peseytyä ja raapaista tyynyn alta pesukarhean punaisen teepaidan ylleen. Lahden vertakin on saattanut tirskahtaa huomaamatta viikatulle paidalle (jäljet paidan takaosassa). Rintapuukotus voi olla myös itseaiheutettu, missä vaiheessa, sitä on vaikea sanoa. Lapsi ei huomannut verta äitinsä rintamuksessa puhelun aikana.
Auerista ja Lahdesta ei välttämättä heti tule mieleen karikatyyrinen iso vahva mies - hento hauras nainen asetelma. Vastarinta ja ihmettelemäsi sen puute ( Lahden käsissä kuitenkin mahd. puolustusvammoja veistä vastaan ja Auerilta lähtenyt hiustukko ) liittyvät myös siihen, miten tilanne on kehittynyt. Ja tästähän on osalla kirjoittajista vain spekulaatiota, osahan tietää huppumiehen kidutelleen uhriaan ja pikavuodattaneen maksavaurioista Lahtea sängyllä verijälkitutkijan suhteellisen pitkäkestoisen ajan häkesoiton aikana. Mitä tulee ihmettelyyn siitä, etteivät naapurit kuulleet puolen tunnin ryminöintiä, niin hyvä on ihmetys. Eivät kuulleet ilotulituksen kaltaista ikkunan särkemistäkään.

Puhelun alussa Lahti on vaiti. Häkeen esitettyjä kysymyksiä "kuuleksä kun mun mies huutaa?" voi tarkistella myös siltä kantilta, että Auer haluaa varmistaa, mitä sinne kuuluu tai onko häkepäässä sillä hetkellä ketään. Ihmeellisiä nuo Auerin (mitääkö/pitääkö/(U)ole) huutelut ovatkin, ne kuitenkin saa joten kuten istumaan Auerin tarinaan. Sitä Auerin ja Lahden kahdenkeskistä rupattelua tyyliin "vähän voit auttaakii" taas ei.

Lämpölasin rikkoutuminen kuuluu taas siihen spekulaatiosarjaan. Paitsi tietenkin Auerin kertomusta uskovien mielestä, tätä Auerin kertomusta tosin heikentää lapsen käynti oviaukolla: molemmat vanhemmat ovat hereillä ja lasia on lattialla. Mitähän siellä on tapahtunut? Kuka lasia rikkoi, miksi ja miten?

Nainen pystyy astalolla lyömään voimalla ja tarkkuudella. Ihme väitös tuo, etteikö pystyisi. Rikoshistoria varmaan tuntee tällaisiakin tapauksia, täytyy ehkä luppoaikana kaivella.

Kädet Auer on pessyt, voisihan siinä samassa tarkistaa mahdolliset lärviroiskeetkin. Hiuksissa on saattanut olla tai olla olematta roiskeita, niitä ei juurikaan syynätty.
Kolmen sekunnin kiireeseen en jaksa edes vastata, siitä on tingattu sata sivua jo aiemmin. Ja Auer päästettiin mielestäni valvomatta asuntoon huseeraamaan liian aikaisin.

Jotenkin tuli dejavu-tunne tätäkin naputellessa. We have all been here before.

Muoks; Korjattu pari huomaamaani kirjoitusvirhettä ja lisätty sulkuselvitys huutelu-kohtaan.

[Kuolemannaakka]

Ensimmäinen pointti vain nopeasti:
"Ruskeita kuituja on uhrissa ja paikoissa, joissa niitä ei pitäisi olla, jos ne olisivat huppumiehestä varisseet."

Nimenomaan ruskeita kuituja löytyi VAIN paikoista, joissa niitä pitäisikin olla. Mitään ei löytynyt sellaisista paikoista, missä huppumies ei käynyt. Jos kuituja olisi vaikka keittiössä, niin voitaisiin ihmetellä. Mutta ei.

Tyttö kertoi, ettei Anneli mennyt pesuhuoneen kautta PUHELUN aikana. Kädethän Anneli pesi ns. pulssinkoetuksen jälkeen, mikä tapahtui Häke-puhelun jälkeen, ja jolloin lapsi oli puhelimessa.

Puolustusvammat Jukan käsissä viittaavat nimenomaan kamppailuun, mikä ei sovi äkkiyllätykseen. Eikai uhri nyt pelkästään ilmaa huitonut, kyllä hän jokusen iskun olisi saanut perillekin.

Niin, ja bonussattuma ovatkin tosiaan nuo Jukan juttelut. Ihmeellisesti Jukka alkoi puhumaan jotain karjalan murretta hädän hetkellä, ja näin saatiin tulkittua nauhasta "no vähä voit auttaakii"-moite ja "kylhä nous"-toteamus, jota ei edes saa järjellisesti selitettyä. Ihme kun ei pyyjääpäätä kukaan "litteroinut" tuon osuvammin... Ensimmäisenä vuonna näistä ei vissiin kukaan kuullut mitään tämän suuntaista?

[taavetti]

Keittiöstä ei taidettu kuituja etsiäkään.
Kun nauhalta kuuluu vähän voit auttaakii, kylhä nous tms. niin tietenkin ne on kuultu ja litteroitu väärin. Joka tapauksessa Lahden mahdolliset sanomiset eivät istu Auerin kertomaan; takkahuoneessa mäiskittiin ja hänen päästyään näköyhteyteen huppumies on Lahden yllä mäiskintää tuottamassa. Lahteen Auer ei kiinnittänyt huomiota. Kuulumattoman mäiskinnän altako se Lahti kuitenkin ääntelee karjanlanmurteensa?
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

[Kuolemannaakka]

2)Tyttö ei tunnistanut veistä heidän omakseen.

....9-vuotiaan tytön logiikkaa olisi veitsestäkin auliisti sanoa, että joo, meillä on semmonen, varas varmaan otti sen keittiöstä.

Näytettiinkö veitsi tunnistettavaksi työtölle heti murhien jälkeen?

Ainakin hän muistaakseni kertoi, minkä näköinen veitsi oli, kertoessaan siitä kun hän näki sen lattialla. Kertomisen tarkkuus tosin voi tulla myös siitä, että todennäköisesti hän vielä poliisien tultuakin veitsen lattialla näki. En tiedä kuinka vapaasti sai vielä talossa kävellä, vai veivätkö poliisit lastensuojeluhenkilöt kaikki toiseen huoneeseen.
Totta kai voi esittää myös teorian, että Anneli kertoi suureen ääneen, että veitsi ei ollut heidän, ja tyttö vain toisti sitä papukaijana.

[Kuolemannaakka]

Keittiöstä ei taidettu kuituja etsiäkään.
Kun nauhalta kuuluu vähän voit auttaakii, kylhä nous tms. niin tietenkin ne on kuultu ja litteroitu väärin. Joka tapauksessa Lahden mahdolliset sanomiset eivät istu Auerin kertomaan; takkahuoneessa mäiskittiin ja hänen päästyään näköyhteyteen huppumies on Lahden yllä mäiskintää tuottamassa. Lahteen Auer ei kiinnittänyt huomiota. Kuulumattoman mäiskinnän altako se Lahti kuitenkin ääntelee karjanlanmurteensa?
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

Mutta heti tuon jälkeen tulee Mitäkö/pitääkö ja juostaan lähelle puhelinta ja samalla hetkellä uhri yökkää (huppis vaikka astuu päälle tms) ja alkaa sitten karjumaan kivusta taas (huppis jatkaa puukottelua). Siis jotain tuossa kohdassa uhrille tapahtuu, koska hetkeä aikaisemmin hän on puhunut eikä huutanut tuskasta. Totta kai tuntuu kummalliselta, että murhaaja välillä ikäänkuin vain katselisi ja herkuttelisi Jukan kärsimyksillä ja kuuntelisi hänen houreitaan, mutta kyllä tämmöisiäkin ihmisiä maailmasta löytyy.
En silti ole edes 100% varma, että nuo mystiset lauseet ovat Jukan tuottamia. Loogisempia ne olisivat hupparin sanomana. No, tekniikalla varmaan asian erottaa, pitäisi ainakin.

Molemmat jutut on merkitty samalle sekunnille, joten aikamoista soperrusta ne ovat olleet. Ja koska annelin ääni kuuluu hiljaisempana, vaikka hän on lähempänä puhelinta, on hän ilmeisesti lähes kuiskannut, mikä sekin kyllä tilanteeseen sopii luontevasti. Näköyhteyttä en usko tuossa vielä olleen, vaan vasta pari sek myöhemmin.

[taavetti]

En silti ole edes 100% varma, että nuo mystiset lauseet ovat Jukan tuottamia. Loogisempia ne olisivat hupparin sanomana. No, tekniikalla varmaan asian erottaa, pitäisi ainakin.

kai tuo oli huumoria? Vai uskotko, että uuden studion nauhassa nuo lauseet tulkitaankin tuntemattoman sanomiksi?

[Valhalla]

En silti ole edes 100% varma, että nuo mystiset lauseet ovat Jukan tuottamia. Loogisempia ne olisivat hupparin sanomana. No, tekniikalla varmaan asian erottaa, pitäisi ainakin.

kai tuo oli huumoria? Vai uskotko, että uuden studion nauhassa nuo lauseet tulkitaankin tuntemattoman sanomiksi?

Äänen tunnistus onnistuu nykyään jo pelkällä tietotekniikalla. Satavarmaa niin sanoakseni.

[Kuolemannaakka]

En silti ole edes 100% varma, että nuo mystiset lauseet ovat Jukan tuottamia. Loogisempia ne olisivat hupparin sanomana. No, tekniikalla varmaan asian erottaa, pitäisi ainakin.

kai tuo oli huumoria? Vai uskotko, että uuden studion nauhassa nuo lauseet tulkitaankin tuntemattoman sanomiksi?

Ei nyt sinänsä mitään huumoria, koska emme ollenkaan tiedä, mitä nauhalta ihmiskorvin kuuluu. Ihmetyttää vaan, kun noissa sanoissa ei oikein ole järkeä, mutta huppiksen sanomana niissä voisi kuvitella jonkun järjen:
Jukka (Annelille, joka on tulossa olohuoneessa kohti takkahuonetta) : tule apuun
Huppis (virnuillen) : No vähänpä voit auttaa.. niin..
Huppis (yhä virnuillen katselee Jukkaa, joka vaikka kohottautuu makuuasennosta käsien varaan) : Oho, kyllähän nousi... (eli onpa sitkeä kun vieläkin on hengissä ja jotain yrittää)

Mutta ehkä äänispektreistä voidaan puhujat tunnistaa varmasti. Siltikin, aika tiristämistä tuo sanojen löytäminen nauhasta on ollut ja kohinaa ja kolahduksia on sen verran, että mistä sitä tietää. Ja kun niitä ihmeellisiä tuntemattoman sanojakin kuuluu. Ja miten nuo kaksi voivat olla samalla sekunnilla, eihän niitä ehdi edes lausumaan niin nopeesti? Sanooko siinä Jukka ja huppis jotain päällekkäin?? Kaksi miesääntä olisi vaikeampi erottaa toisistaan kuin Jukan ja Annelin äänet.

No, tää nyt on vaan kevyttä pohdiskelua.

[Tara]

^ Ei enää tarvitse pyörää keksiä. googlaa forensinen puhetutkimus, puheteknologia forensinen, puhujien diskriminaatio jne

Puhujantunnistus

Puhujantunnistamisen menetelmät voidaan jakaa kolmeen eri osaan. Näitä ovat diskriminaatio eli puhujien erottelu, identifikaatio eli puhujan nimeäminen ja verifikaatio eli puhujan todentaminen. Diskriminaation perusteella voidaan todeta, ovatko puhujat sama vai eri henkilö....

Vaikuttaa siltä, että ala ei perustu kevyeen pohdiskeluun..

[Kuolemannaakka]

Kyllä siinä jonkun verran on saanut pohdiskella, kun uhri alkaa puhumaan vallan eri murrettakin kesken kaiken, ja saa kaksi lausetta samalle sekunnille. Eikä haittaa, jos tietokoneet tunnistaa hiukan tuntemattomia ääniä ja askeleita. Ne on vaan jotain, mistä ei tartte sen paremmin välittää.

[Tara]

Kyllä siinä jonkun verran on saanut pohdiskella, kun uhri alkaa puhumaan vallan eri murrettakin kesken kaiken, ja saa kaksi lausetta samalle sekunnille. Eikä haittaa, jos tietokoneet tunnistaa hiukan tuntemattomia ääniä ja askeleita. Ne on vaan jotain, mistä ei tartte sen paremmin välittää.

Kun ihminen puhuu vaikeroivalla äänellä, niin kai nyt ainakin vokaalit siinä alkavat venyä tai mennä miten sattuu. Oletko koskaan kuullut kivulloisen ihmisen puhetta?? Lapsen tai aikuisen?

Et kai vain ehdota, että paikalla oli kenties joku karjalainen äijä, tieltä eksynyt, päästään nyrjähtänyt, osunut väärään osoitteeseen, puskenut itsensä ikkunasta sisään, joku vain pöpi, joka pyysi Annelilta apua? Kalavelkojaan peri väärältä henkilöltä väärässä paikassa ja sitten päättikin lähteä livohkaan?

Jotain rajaa..

[awa]

2)Tyttö ei tunnistanut veistä heidän omakseen.

....9-vuotiaan tytön logiikkaa olisi veitsestäkin auliisti sanoa, että joo, meillä on semmonen, varas varmaan otti sen keittiöstä.

Näytettiinkö veitsi tunnistettavaksi työtölle heti murhien jälkeen?

Kuolemannaakka ei halua tai pysty vastaamaan kysymykseen - milloin veitsi esiteltiin (9-v) tytölle?

Tietääkö kukaan milloin veitsi näytettiin Axx:lle - vai onko tämä vain jotakin Kulemannaakan olettamaa alà tm ?? Vastausta tähän nikki Kuolemannaakka ei ole antanut.

Mietin, että olisiko verinen taittunut veitsi esitelty yhdeksän vuotiaalle tytölle ja kysytty - onko tämä teidän veitsi - heti murhien jälkeen.

Mainittakoon vielä, että 9-vuotiaat lapset harvoin perheen veitsiä käsittelevät.

Tässä vähintäänkin olisi tutkijoiden pitänyt käyttää vertailevia veitsiä tutkimuksen/kysymysken oikeellisuden takeena. Kolme neljä veitseä ko. veitsen lisäksi ja sitten kysyä - mitkä tai mikä on teidän veitsi/ä. Tapahtuiko näin Kuolemannaakka?

Kuolemannaakalta ei ole tullut vastausta siihen, että milloin asiaa lapselta kysyttiin.

- heti murhien jälkeen vai joskus vuosia myöhemmin ?

(kysymys voi olla tyhmältä kuulostava Teille, jotka asiat perinpohjin tunnette, mutta kiinnostava meille, jotka olemme asiasta kiinnostuneita)

- hymm -

[Kuolemannaakka]

Muistan kuulusteluista lukeneeni, että lapsi mainitsi siinä kohdassa kun kertoi nähneensä veitsen, että siinä oli kahva "vihreä" tms. ja kysyikö sitten poliisi, että oliko se teidän veitsi ja ei ollut. En minä tiedä enkä ole väittänyt, että sitä veistä tytölle näytettiin.

Jäi sen takia mieleen, kun mielestäni kuvista päätelleen kahva ei ollut vihreä.
En minä tavaile ja tarkastele tuota 800-sivuista etp:tä kaikkia iltoja. Ei tämä ole mulle harrastus eikä pakkomielle; käyn ihan töissäkin jopa ja paljon tärkeämpääkin tekemistä on=) Olen ehkä kerran melko nopeasti etp:n lukenut läpi, vaikka sain sen jo joskus kesällä.

[Valhalla]

^ Ei enää tarvitse pyörää keksiä. googlaa forensinen puhetutkimus, puheteknologia forensinen, puhujien diskriminaatio jne

Puhujantunnistus

Puhujantunnistamisen menetelmät voidaan jakaa kolmeen eri osaan. Näitä ovat diskriminaatio eli puhujien erottelu, identifikaatio eli puhujan nimeäminen ja verifikaatio eli puhujan todentaminen. Diskriminaation perusteella voidaan todeta, ovatko puhujat sama vai eri henkilö....

Vaikuttaa siltä, että ala ei perustu kevyeen pohdiskeluun..

Laadunvarmistus

Onnettomuustutkintakeskuksen ja rikosteknisen laboratorion laatuvaatimukset ovat korkeat. Toimintaa ohjaa järjestelmä, jonka tarkoituksena on taata toiminnan lainmukaisuus, riippumattomuus, yhdenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja läpinäkyvyys. Sisäisen laatujärjestelmän lisäksi ääni tutkimuksen menetelmät rikosteknisessä laboratoriossa on akkreditoitu ensim mäisenä maailmassa.

Laadukkaan tutkimustyön kulmakivenä on ammattitaito. Forensista äänitutkimusta tekevien ammattitaitoon kohdistuu erityisvaatimuksia. Vastoin yleisiä käsityksiä asiantuntija-aseman tunnusmerkiksi ei riitä pelkästään normaaliksi todistettu kuuloaisti. Sen lisäksi tarvitaan vahvaa tieteellistä tietoa ja menetelmällistä osaamista. Jokaisen äänitutkimuksen asiantuntijaksi itseään nimittävän on pystyttävä tarvittaessa osoittamaan oma tietotaitotasonsa tutkimusalalla.

Laadunvarmistukseen kuuluu myös ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Tämä tapahtuu aktiivisen tutkimustoiminnan, menetelmien kehitystyön ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Eurooppalaisten rikoslaboratorioiden yhteenliittymän ENFSI:n (European Network for Forensic Science Institutes) piirissä toimii äänitutkijoiden ryhmä, Forensic Speech and Audio Analysis Working Group, joka huolehtii jäsentensä tiedon ja taidon tasosta, järjestää testejä ja antaa erilaisia ohjeistuksia. Eri maiden onnettomuustutkijat kokoontuvat vuosittain tutkimusalansa mukaisiin koulutustilaisuuksiin. Forensisen fonetiikan ja akustiikan järjestö IAFPA (The International Association for Forensic Phonetics and Acoustics) yhdistää alan tutkijat kansainvälisesti. Forensiseen tieteellis-teoreettiseen ja käytännön menetelmällisiin tutkimuksiin erikoistuneen järjestön jäsenet ovat myös sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen laatimia toimintaohjeita (Code of Practice).

Päivikki Eskelinen-Rönkä
Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Onnettomuustutkintakeskus

Tuija Niemi-Laitinen
Rikostekninen laboratorio/KRP

Tämän tutkinnan teeseihin voi tutustua vaikka täällä:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ka ... netiik.pdf fonetiikanpäivien symposiumissa. Jossa on mm segmettikohtaisen tiedon käyttö puhujien erottelussa. Melko tieteellistä hommaa.