9 varusmiestä oli kuolla Dragsvikissa – näin tapahtumat etenivät...

[Oikeus ennen kaikkea]

Poliisin esitutkinta Dragsvikissa tapahtuneen onnettomuuden osalta etenee suunnitelman mukaisesti
Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäritutkinnon tasokokeen yhteydessä 10.10. tapahtuneen vakavan onnettomuuden tutkinta etenee.

Viime viikolla poliisi suoritti tapahtumapaikalla Uudenmaan prikaatin alueella paikkatutkintaa.
− Tällä viikolla poliisi on keskittynyt tapaukseen liittyviin kuulusteluihin. Suurin osa kuulusteluista on jo tehty, mutta muutamia henkilöitä on vielä kuulematta, kertoo tutkinnanjohtajana tapauksessa toimiva rikoskomisario Mats Sjöholm Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Poliisilla on selvä kuva tapahtumien kulusta. Rikosnimikkeet ovat täsmentyneet, ja tällä hetkellä tapahtunutta tutkitaan palvelusrikoksena, törkeänä vamman tuottamuksena sekä vaaran aiheuttamisena.
Poliisi ei ota kantaa onnettomuudessa loukkaantuneen varusmiehen terveydentilaan.

Esitutkinta jatkuu puuttuvilla kuulusteluilla, ja poliisi odottaa myös erilaisia esitutkintaan tarvittavia lausuntoja. Tämän jälkeen poliisi voi hiljalleen aloittaa esitutkintapöytäkirjan viimeistelyn. Poliisi arvioi, että asia voidaan siirtää syyteharkintaan talven aikana.

https://poliisi.fi/-/poliisin-esitutkin ... mukaisesti

[koulutuspäällikkö]

Mikähän tämän vakavasti loukkaantuneen tila on nyt, pystyykö jatkamaan palvelustaan ja sen semmoiset jutut... mahtaako jollakulla olla tietoa.

[Joosua]

Mikähän tämän vakavasti loukkaantuneen tila on nyt, pystyykö jatkamaan palvelustaan ja sen semmoiset jutut... mahtaako jollakulla olla tietoa.

Ei tuota varmaankaan sivullisilla tietoa ole. Mutta jotain voi päätellä siitä että yhtenä rikosnimikkeenä on törkeä vamman tuottamus. Se tuskin toteutuu jos joku saa rupia polveen tai nilkka nyrjähtää. Toinen seikka mistä voi päätellä jotain on se että varusmies(nainen) ehti olla veden alla useita minuutteja. Näin pitkästä hapensaannin keskeytyksestä on aika vähän mahdollisuuksia selvitä ilman aivovaurioita.
Mutta toivon kovasti että olen väärässä aivovaurion suhteen.

[Oikeus ennen kaikkea]

Mikähän tämän vakavasti loukkaantuneen tila on nyt, pystyykö jatkamaan palvelustaan ja sen semmoiset jutut... mahtaako jollakulla olla tietoa.

Varmasti kysymys asepalveluksen jatkamisesta ei ole nyt oleellinen kysymys, vaan kyky ylipäätänsä jatkaa elämää.
Kuinka pahoin hapenpuute ehti vaurioittaa aivoja? Kysymys voi olla koko loppuelämää voimakkaasti rajoittavasta vammasta.

[Oikeus ennen kaikkea]

Dragsvikissä tapahtuneen vakavan onnettomuuden tutkinnan kaikuluotaus tehty
Onnettomuustutkintakeskuksen tekemän kaikuluotauksen mukaan ranta on syvä ja mutapohjainen, joka on hankala harjoitustehtävän kaltaiseen veneestä poistumiseen.
On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus tut­kii Raaseporin Tammisaaressa, tarkemmin Dragsvikissä lokakuussa tapahtunutta on­net­to­muut­ta, jos­sa yh­dek­sän va­rus­mies­tä jou­tui ve­den va­raan. On­net­to­muus ta­pah­tui, kun va­rus­miehet hyp­pä­si­vät ve­nees­tä ran­nan lä­hel­lä ve­teen. Teh­tä­vänä oli pois­tua ve­nees­tä ja kä­vel­lä va­rus­tei­den kans­sa ve­des­sä ran­taan. Vesi oli kui­ten­kin lii­an sy­vää.

Osana tutkintaa Onnettomuustutkintakeskus selvitti merenpohjan muotoa ja ominaisuuksia viistokaikuluotaamalla ja tangolla kokeilemalla. Tietojen perusteella tutkijat laativat karttakuvan syvyyskäyrineen ja pituusleikkauksineen. Veteen jäi onnettomuuden yhteydessä kaksi rynnäkkökivääriä. Niiden paikan perusteella tutkijat tietävät todennäköisen alueen, johon varusmiehet hyppäsivät. Noin 20 metrin päässä ollut alue on merkitty alla olevaan kuvaan valkoisilla kanistereilla.

Ranta.jpg (259.22 KiB) Katsottu 3111 kertaa

Rantaa Dragsvikissa. Valkoisilla kanistereilla merkitty alue, johon varusmiehet oletetusti hyppäsivät. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Veden syvyys alueella oli vähintään 1,80 metriä, jonka lisäksi pohjassa oli noin metri mutaa. Veden korkeuden muutokset on otettu tulosten arvioinnissa huomioon, eli mittaustulokset, rantaviivan paikka ja kuvat vastaavat onnettomuushetken tilannetta.

Ranta2.jpg (185.82 KiB) Katsottu 3111 kertaa

Rannan karttakuva. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.

Ranta3.jpg (57.35 KiB) Katsottu 3111 kertaa

Rannan pituusleikkaus. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.

Aikaisempina vuosina kyseinen harjoitus oli päättynyt loivaan kovapohjaiseen rantaan. Keväällä 2023 harjoitus päättyi uuteen paikkaan, eli varuskunnan rantaan, josta paluu varuskuntaan oli helpompi. Onnettomuuteen johtaneessa syksyn 2023 harjoituksessa paikka oli sama kuin keväällä.

– Rannan tuntumassa pohja on kulkukelpoista soraa, noin reilun viidentoista metrin päässä pohja muuttuu upottavaksi mudaksi ja vesi on liian syvää tämänkaltaiseen veneestä poistumiseen, toteaa tutkinnanjohtaja Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskukselta.
Tapauksen tutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla, asiakirja-aineistoon ja varusteisiin perehtymisellä. Tutkinnan odotetaan valmistuvan kevättalvella 2024.
Onnettomuustutkintakeskuksen lisäksi poliisi tutkii onnettomuutta.

https://viranomaisuutiset.fi/dragsvikis ... e_vignette

[135piispa]

Dragsvikissä tapahtuneen vakavan onnettomuuden tutkinnan kaikuluotaus tehty
Onnettomuustutkintakeskuksen tekemän kaikuluotauksen mukaan ranta on syvä ja mutapohjainen, joka on hankala harjoitustehtävän kaltaiseen veneestä poistumiseen.
On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus tut­kii Raaseporin Tammisaaressa, tarkemmin Dragsvikissä lokakuussa tapahtunutta on­net­to­muut­ta, jos­sa yh­dek­sän va­rus­mies­tä jou­tui ve­den va­raan. On­net­to­muus ta­pah­tui, kun va­rus­miehet hyp­pä­si­vät ve­nees­tä ran­nan lä­hel­lä ve­teen. Teh­tä­vänä oli pois­tua ve­nees­tä ja kä­vel­lä va­rus­tei­den kans­sa ve­des­sä ran­taan. Vesi oli kui­ten­kin lii­an sy­vää.

Osana tutkintaa Onnettomuustutkintakeskus selvitti merenpohjan muotoa ja ominaisuuksia viistokaikuluotaamalla ja tangolla kokeilemalla. Tietojen perusteella tutkijat laativat karttakuvan syvyyskäyrineen ja pituusleikkauksineen. Veteen jäi onnettomuuden yhteydessä kaksi rynnäkkökivääriä. Niiden paikan perusteella tutkijat tietävät todennäköisen alueen, johon varusmiehet hyppäsivät. Noin 20 metrin päässä ollut alue on merkitty alla olevaan kuvaan valkoisilla kanistereilla.

Ranta.jpg
Rantaa Dragsvikissa. Valkoisilla kanistereilla merkitty alue, johon varusmiehet oletetusti hyppäsivät. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Veden syvyys alueella oli vähintään 1,80 metriä, jonka lisäksi pohjassa oli noin metri mutaa. Veden korkeuden muutokset on otettu tulosten arvioinnissa huomioon, eli mittaustulokset, rantaviivan paikka ja kuvat vastaavat onnettomuushetken tilannetta.

Ranta2.jpg
Rannan karttakuva. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.

Ranta3.jpg
Rannan pituusleikkaus. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.

Aikaisempina vuosina kyseinen harjoitus oli päättynyt loivaan kovapohjaiseen rantaan. Keväällä 2023 harjoitus päättyi uuteen paikkaan, eli varuskunnan rantaan, josta paluu varuskuntaan oli helpompi. Onnettomuuteen johtaneessa syksyn 2023 harjoituksessa paikka oli sama kuin keväällä.

– Rannan tuntumassa pohja on kulkukelpoista soraa, noin reilun viidentoista metrin päässä pohja muuttuu upottavaksi mudaksi ja vesi on liian syvää tämänkaltaiseen veneestä poistumiseen, toteaa tutkinnanjohtaja Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskukselta.
Tapauksen tutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla, asiakirja-aineistoon ja varusteisiin perehtymisellä. Tutkinnan odotetaan valmistuvan kevättalvella 2024.
Onnettomuustutkintakeskuksen lisäksi poliisi tutkii onnettomuutta.

https://viranomaisuutiset.fi/dragsvikis ... e_vignette

Mitäs sitten sanoo maihinnousuohjesääntö, eikö sellaista ole? Näin jälkeenpäin viisastellen ajattelen, eikö paatista hypätessä olisi lädettävä ensin pitäen laidasta kiinni, josko tavoittaa pohjan? Sitten voisi huutaa: aja eteenpäin. Kyllä niitä paatteja saa särkeä kiville. Minun mielestä. Armeijassahan kaikesta joutuu maksamaan.

[Joosua]

Jos on merellä vähänkin enemmän touhunnut niin pitäisi tietää että vähänkin syvemmällä on mutaa vaikka ihan rannassa olisi hiekkaa. Varsinkin sellaisissa paikoissa joihin aallot ei suoraan pääse.

Mutta tässä on aika tyypillistä sotilasmachoilua, kunnolla kovuutta harjoitukseen vaikka siinä ei olisi mitään järkeä.

Ei maihinnousua treenatessa ole mitään hyötyä jos yli metrin syvyiseen veteen hyppäytetään joukko. Silloin mennään muun asian harjoitteluun kuin varsinaisen maihinnnousun. Tosipaikassa on niin paljon tavaraa mukana sotilailla että ei saisi vettä paljoa olla että päästään äkkiä pois avoimelta paikalta räpiköimästä.

Toivottavasti harjoituksen johto joutuu vastaamaan aiheuttamastaan vahingosta.

[Joosua]

Mitäköhän tässä harjoituksessa loukkaantuneelle naisvarusmiehelle mahtaa kuulua? Ei kai ole mitään kerrottu että olisi edes sairaalasta kotiin päässyt.

[koulutuspäällikkö]

Mitäköhän tässä harjoituksessa loukkaantuneelle naisvarusmiehelle mahtaa kuulua? Ei kai ole mitään kerrottu että olisi edes sairaalasta kotiin päässyt.

Tokkopa tästä tiedotusvälineille mitään enää annetaan.

Eri asia sitten jos vaikka joku minfolainen kuulee asiasta jotain ja jakaa saamansa tiedon tänne.

[Joosua]

Mitäköhän tässä harjoituksessa loukkaantuneelle naisvarusmiehelle mahtaa kuulua? Ei kai ole mitään kerrottu että olisi edes sairaalasta kotiin päässyt.

Tokkopa tästä tiedotusvälineille mitään enää annetaan.

Eri asia sitten jos vaikka joku minfolainen kuulee asiasta jotain ja jakaa saamansa tiedon tänne.

Tämä juttu varmaan menee oikeuteen ja siellä punnitaan harjoituksen johdon toimintaa. Tällöin luulisi että jotain mainitaan loukkaantuneen tilasta.

Saattaa olla niin että loukkaantuneen tilasta ei vielä ole saatu tarkkaa kuvaa ja joudutaan odottamaan ja siirtämään oikeudenkäyntiä myöhemmäksi.

[Oikeus ennen kaikkea]

Perhe kertoo, kuinka vakava Uudenmaan prikaatin hukkumisonnettomuus oli – varusnainen koomassa kolme päivää
Vakavimmassa vaarassa ollut varusnainen ehti perheen mukaan olla veden pinnan alla 10 minuuttia. Naisen sydän pysähtyi puoleksi tunniksi, ja hänen ruumiinsa lämpötila laski 28 asteeseen.
Kun nainen saatiin ylös rantaan, vastassa oli ambulanssi, joka pystyi aloittamaan ensihoidon heti.
Hukkuneen varusnaisen äiti kertoo tilanteesta, kun vanhemmat saapuivat sairaalaan. Hän esiintyy jutussa nimettömästi asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Me vanhemmat menimme läpi helvetin niinä päivinä, kun istuimme hänen sänkynsä vieressä tietämättä, jaksavatko uudelleenkäynnistetty sydän ja meriveden aiheuttamasta keuhkokuumeesta kärsivät keuhkot, herääkö hän enää koskaan ja jos herää, mitä aivotoiminnasta on jäljellä kymmenen minuutin veden alla olon ja pitkän elvytyksen jälkeen, perheen äiti kertoo.
Hukkunut nainen heräsi vasta kolmen vuorokauden jälkeen.
– Fyysinen ja aivotoiminnan toipuminen on ollut nopeaa, ja tytär on niiden puolesta entisellään. Mutta henkisesti me kaikki elämme vielä vahvasti trauman jälkimainingeissa emmekä halua julkisuuteen.

Tapaus koskettanut koko prikaatia
Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö Pekka Snellman sanoo nyt, että Puolustusvoimien tiedottamisessa olisi ollut parantamisen varaa.
– Tämä tapaus kosketti koko prikaatia aika kovaa ja syvältä. Olemme prikaatin kriisiryhmässä, ryhmän sisäisessä kehittämisessä ja palavereissa huomioineet, että tässä on selkeästi parantamisen varaa meillä.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kurt Kokko sanoo, että oli ilmiselvää, että Otkes alkaa tutkia asiaa. Tapauksen tutkinnan odotetaan valmistuvan kevään aikana.
– Oli ilmiselvästi se riski, että siinä olisi voinut menehtyä useampi henkilö, Kokko sanoo.
Uudenmaan prikaatin mukaan sen tavoitteena on nolla onnettomuutta.
Esikuntapäällikkö Pekka Snellman vakuuttaa, että palvelusturvallisuus otetaan vakavasti. Toiminnan luonteeseen liittyvät kuitenkin mahdolliset vaaratilanteet.
– Meidän tehtävämme ja toimintamme luonne on kuitenkin sellainen, että siihen sisältyy riskejä ja onnettomuuksia voi valitettavasti sattua.

https://yle.fi/a/74-20081444

[Mukava valkku]

– Fyysinen ja aivotoiminnan toipuminen on ollut nopeaa, ja tytär on niiden puolesta entisellään. Mutta henkisesti me kaikki elämme vielä vahvasti trauman jälkimainingeissa emmekä halua julkisuuteen.

Jotenkin tuossa on sellaista henkeä ettei varusnainen välttämättä ole jatkamassa palvelustaan loppuun.

[135piispa]

Olen ymmärtänyt, että maihinnousun tarkoitus on nousta maihin, eli sillä paatilla on ajettava niin pitkälle kuin pääsee. Jos laiva menee rikki, niin menköön. Hyssyttelyksihän tämä loppupelissä menee, kun varusmiehiä ei voi syyttää.

[Doctor Lecter]

Dragsvikin onnettomuuden taustat selvisivät: Varusmies oli kuolla näiden syiden takia

Otkesin mukaan Dragsvikin onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä suunnittelussa että toteutuksessa.

Dragsvikin onnettomuuteen johtaneessa harjoituksessa maihinnousu tapahtui kohdassa, joka on merkitty valkoisella kanisterilla. KUVA: ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS & HS

dragsvik_ranta_kartta.jpg (57.49 KiB) Katsottu 280 kertaa

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN (Otkes) mukaan Dragsvikin onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä varusmiesten harjoituksen suunnittelussa että toteutuksessa.
...

Yksi varusmiehistä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittamassa ollut 19-vuotias nainen, painui tilanteessa syvälle veteen ja loukkaantui vakavasti. Hän oli veden alla noin kymmenen minuuttia. Ryhmän muut kahdeksan varusmiestä loukkaantuivat lievästi.

Tutkinnanjohtaja, Otkesin johtaja Kurt Kokko kertoi tiedotustilaisuudessa, että kaikki veteen hypänneet varusmiehet joutuivat ongelmiin vedessä. Muutama varusmies taisteli henkensä kaupalla, Kokko totesi.

Näin tapahtumat etenivät
Varusmiehet saapuvat onnettomuuspaikalle noin kello 12.40
Rannikkojääkärien tasokoe eli niin kutsuttu barettimarssi alkaa maanantaina. Tiistaina yhdeksän varusmiehen ryhmä aloittaa harjoitukseen kuuluvan viimeisen rastin eli vesistönylityksen kello 12.11 Syndalenista ja saapuu veneellä Dragsvikin Pioneerirantaan noin kello 12.40. Rantaa lähestyttäessä aluksen päällikkö pysäyttää veneen noin 20 metrin päähän rannasta.

Varusmiehet ovat väsyneitä ja kylmissään. He ovat nukkuneet vain muutaman tunnin koko tasokokeen aikana. Vesistönylitys noin 10 asteen lämpötilassa ja viimassa on ollut kylmä. Meriveden lämpötila on niin ikään noin 10 astetta.

Varusmiehet hyppäävät keulasta, vesi odotettua syvempää
Aluksen päällikkö ilmoittaa harjoituskäskyn mukaisesti varusmiehille harjoituksen päättyneen. Sitten hän ilmoittaa aluksen ajaneen kuvaannollisesti miinaan ja alkaneen upota. Päällikkö käskee varusmiehiä riisumaan pelastusliivit, hyppäämään veteen ja kahlaamaan rantaan.

Veneen päällikölle annetuissa ohjeissa on epäselvyyksiä siinä, oliko varusmiesten tarkoitus uida vai kahlata. Otkesin mukaan osa varusmiehistä oletti, että liivien riisuminen olisi viitannut siihen, että heitä odottaa kahlaaminen vedessä. He eivät olleet aiemmin harjoitelleet veneestä poistumista tai rantautumista.

Varusmiehet riisuvat pelastusliivit ja hyppäävät aluksen keulasta. Varusmiehet hyppäävät noin 22 metrin etäisyydellä rannasta, jossa veden syvyys on vähintään 1,8 metriä. Lisäksi pohjassa on noin metri mutaa.

Toisin kuin varusmiehet odottavat, heidän jalkansa eivät ylläkään pohjaan. Moni joutuu pinnan alle. Kolme heistä ei nouse heti takaisin pintaan.

Pelastusliivit käskettiin jättää veneeseen, sillä veden oletettiin olevan kahlaussyvää. Lisäksi pelastusliivejä tarvittiin seuraavia kuljetettavia varten veneessä, Otkesin raportissa kerrotaan.

Varusmiehillä oli hypättäessä yllään maastopuku, varsikengät, kypärä, sirpaleliivi ja taisteluliivi. Lisäksi heillä oli reppu, vaihtovarusteita ja rynnäkkökivääri lippaineen. Ennen veteen hyppäämistä osa varusmiehistä oli laittanut repun selkäänsä ja osa heittänyt repun veteen käyttääkseen sitä kelluntavälineenä. Rynnäkkökiväärit olivat joko selässä tai kädessä.

Varusmiehillä ei kuitenkaan ollut gps-paikantimia, vaikka riskiarviossa ne oli mainittu.

Varusmiehet huutavat apua
Hyppäämisen jälkeen syntyy paniikki. Vedessä pinnalla olleet varusmiehet huutavat apua. Kaksi pinnan alla olleista pääsee takaisin pintaan, ja neljä varusmiestä pääsee omin voimin rannalle. Rannalle sattumalta saapunut harjoituksen 2. johtaja huomaa tilanteen ja alkaa vetää rantaan päässeitä kuivalle maalle. Rannalle pelastautunut ryhmänjohtaja palaa veteen auttamaan muita. Samaan aikaan huomataan yhden varusmiehen olevan edelleen kateissa ja pinnan alla.

Hukuksiin joutunutta varusmiestä aletaan etsiä
Hukuksiin joutunutta varusmiestä aletaan etsiä pinnan alta ja rannan kaislikosta. Samaan aikaan aluksen päällikkö oli ajanut veneen läheiseen laituriin ja havainnut tilanteen vakavuuden. Hän hälyttää harjoituksen tilannekeskuksesta apua.

Ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan kello 12.43
Ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan kello 12.43. Sen soittaa onnettomuudessa osallisena ollut varusmies. Harjoituksen 2. johtaja oli käskenyt varusmiestä soittamaan apua samalla, kun hän oli itse vedessä etsimässä hukuksissa olevaa. Hätäpuhelu kestää lähes 8 minuuttia, sillä hätäkeskuspäivystäjä kysyy samoja asioita moneen kertaan.

Ensihoito ja pelastuslaitos saapuvat
Ensimmäiset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt saavat hälytyksen kello 12.44 ja ovat kohteessa neljän minuutin kuluttua. Ensimmäinen ensihoidon yksikkö saapuu onnettomuuspaikalle hieman yli seitsemän minuuttia hälytyksen jälkeen. Tilanne onnettomuuspaikalla on sekava ja hysteerinen. Osa varusmiehistä on päässyt rannalle ja lisäksi paikalle on saapunut kantahenkilökuntaa. Osa heistä etsii hukuksiin joutunutta.

Varusmies oli pinnan alla kymmenen minuuttia
Hukuksiin joutunut varusmies löytyy, kun häntä etsineen harjoituksen 2. johtajan jalka osuu johonkin kiinteään veden alla. Harjoituksen 2. johtaja ei kuitenkaan saa yksin nostettua varusmiestä pinnalle ja joutuu hetkeksi siirtymään lähemmäs rantaa keräämään voimia. Sitten harjoituksen 2. johtaja ja ryhmänjohtaja yrittävät nostaa varusmiestä pintaan, mutta se ei ota onnistuakseen.

Viimein pelastusrenkaan avulla varusmies saadaan nostettua pintaan ja vedettyä rantaan. Varusmies oli pinnan alla arviolta 10 minuuttia.
...

HUKUKSIIN kymmeneksi minuutiksi joutunut varusmies oli uimataitoinen ja harrastanut aiemmin uintia. Hän oli onnettomuuden jälkeen sairaalahoidossa 16 päivää.

Lisäksi useilla onnettomuudessa ja harjoituksessa osallisena olleilla on havaittu psyykkisiä oireita onnettomuuden jälkeen. Pysyvää terveydellistä haittaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi todettu kellään, Otkesin raportissa todetaan.
...

Otkesin mukaan rantautumiseen liittyviä riskejä ei ollut arvioitu tai niihin varauduttu riittävästi, ja veneen päällikön saama ohjeistus oli puutteellinen. Onnettomuuteen joutuneet varusmiehet olivat uupuneita, sillä harjoitus oli alkanut jo edellisenä päivänä ja ollut raskas.

Käytännössä onnettomuuden taustalla oli epäselvyys siitä, kuka on vastuussa vedessä olevista varusmiehistä eli pätevätkö tilanteeseen maalla vai merellä sovelletut määräykset, Kokko totesi tiedotustilaisuudessa.

Poliisi tutkii onnettomuutta palvelusrikoksena, törkeänä vamman tuottamuksena ja vaaran aiheuttamisena.
...

Enemmän täällä: Helsingin Sanomat
22.5.2024 10:00, päivitetty 13:46

[Varvikello]

Ketjua kokonaan lukematta, toi miehistönkuljetusvene näyttää ainakin kaavakuvan mukaan uiskolta. Olin itse intissä venemiehenä ja meillä oli uudehko uisko, oisko ollut pari vuotta maksimissaan ollut käytössä. Uusinta uutta ja kuumaa hottia alallaan ja olihan se... Se sai kyllä runtua aika huolella, ei säästelty lainkaan vaikkakaan ei kyllä suoranaisesti piestykään kuin vierasta sikaa. Otettiin vaan kaikki irti. Tommoisiin sorapohjaisiin rantoihin olis ajettu niin pitkälle kunnes ollaan kiinni pohjassa. Vesisuihkuvetolaite vähän rajoitti, kuinka paljon haluaa imeä pohjasta soraa jettiin mut alle metriseen veteen voi "lipua" ihan huoletta kunhan ei oo veto päällä ja jetti pyörimässä. 13-tonninen vene kyllä kulkee inertiallaan melko pitkälle ja olettaisin että tossa olis käynyt vaan niin että vene olis kyntänyt uraa pohjasoraan, noussut vähän ylemmäs ja pysähtynyt ehkä nopeahkosti muttei äkkirysäyksellä. Rantapysyssä saaristomerellä rannat oli kallioita ja kyllä niitä vasten ajettiin keula kiinni välittämättä köliraudasta.
Täydessä vauhdissa uisko ei tarvinnut kuin 50 cm vettä eikä syvimmilläänkään varmaan metriäkään. Noiden kaavakuvien mukaan ois voinut ajaa melkein rantaan asti. Varushenkilötkin ois varmaan arvostaneet kun oisivat kastuneet vain lantiotaan myöten, tetsarien ja repun jäädessä kuivaksi.