Leila Junno, 35v., surmattu 7.7.1991, Oulu

[rapier]

Rikosposti 11/1991

Uusikatu 88 on idyllinen puutalo.
Aina siellä ei ole vietetty ihanteellista elämää; sen tiesivät poliisitkin, kun heinäkuun 13. päivän iltana lähtivät "kotihälytykselle" tuohon osoitteeseen. Talonmies oli ilmoittanut että "heillä taitaa olla talossa ruumis."
Tieto vainajasta oli tullut talonmiehelle varsin erikoisella tavalla. Talon kaksi asukasta olivat kuulleet kolmannelta, että hänen asunnossaan oli "mahdollisesti" joku tapettu. Talonmiestä informoitiin asiasta ja tämä joutui murtautumaan Eino Kokon asunnon portaikkoon.
Sieltä tosiaan löytyi hengetön nainen.
Vainajalla ei ollut minkäänlaisia papereita eikä hän vaikuttanut "poliisin vanhalta tutulta.
Eino Kokko nukkui viattoman unta asunnossaan. Varmuuden vuoksi isäntä vietiin säilöön ja puhutteluun. Ennen kaikkea poliisia kiinnosti, kuka oli aikaansaanut kolme puukonreikää naisen kylkeen.

Eino Kokko yritti muistella. Vaikeaa se oli ja mies myönsikin olevansa krapulainen. Hajanaisia muistikuvia sentään löytyi:
-Noin viikko sitten asunnollani oli tuntematon mies. Samaisesta päivästä muistan sen että kun olin menossa talon yläkertaan, löysin oven takaa naisen ruumiin. Näin siinä vammoja... kolme, neljä reikää.
-Nainen oli noin 20-23-vuotias enkä häntä tunne. Asunnollani ei ole käynyt kukaan, joten en voi auttaa naisen henkilöllisuuden suhteen.
-Löydettyäni ruumiin, kysyin S.P:ltä(käytämme epäillystä nimeä S.P.), mikä rapussa oleva ruumis oikein on. Hän sanoi tappaneensa naisen.
Samaa Eino toisteli kuulusteluissa. Koko totuutta hän ei kertonut tai ei muistanut.
Eino vannoi soittaneensa poliisille samana iltana, eli 7.7.1991, mutta sellaista soittoa ei hälytyskeskukseen oltu kirjattu.
Ilmeisesti tenttu on niin vahva aine että se hämärtää ajan ja paikan tajun.
Viimein löytyi vainajalle nimi.
Leila Inkeri Junno, ikä 35 vuotta.
Kaikille oululaisille tutun Otto Karhin puiston vakiojengissä pyörinyt nainen. Tuo puisto on poliisin tietopankki, kun joku Oulussa pääsee hengestään. Sieltä löytyvät parhaat tiedottajat- jos haluavat puhua.
Usein sieltä löytyy myös tekijä.
Puistopuheitten perusteella löytyivät tässäkin asiassa parhaat tiedottajat ja todistajat. Ensin kutsuttiin haastatteluun rakennusmies Kaarlo J., joka kolmesti kielsi olleensa missään tekemisissä jutun kanssa. Vasta kun poliisit kertoivat hänelle, että Eino Kokon luona tidettiin olleen vieraita tuona päivänä, hän alkoi "muistaa":
-Juomisesta johtuen kaikki asiat eivät ole kunnolla muistissa vuorokausista ja kellonajoista puhumattakaan.
-Joitakin aikoja sitten menin Eino Kokon asunnolle, mutta en muista päivää. Joimme tenttua koska Alko oli kiinni.
Kaarlo muisti että Kokon asunnolla oli myös muuan S.P. Myös miehen naisystävä oli paikalla sekä muuan neljäs mies. Saunaa lämmitettiin, majurina etupäässä Kaarlo.
-Saunalta menin sisään Kokolle. Näin keittiössä lattialla makaavan naisen ilmeisesti kuolleena. En tuntenut naista. Hänen toisella poskellaan oli verta.
-S.P. sanoi että pitäisi varastaa auto ja hävittää ruumis. Hä sanoi tietävänsä hyvän paikan. Asia jäi kuitenkin siltä osin silleen...
Poliisi alkoi solmia jutun nyörejä yhteen. Sairaalasta oli jo pidätetty S.P. Hän oli huonomuistinen ja kielsi jyrkästi kaiken. Kaarlo sen sijaan muisti naisen liittyneen seuraan illalla. Tärkeä havainto oli se että S.P. varmasti tunsi naisen.
Ainakin oppi tuntemaan, sillä S.P:n tyttöystävällä ja surmatulla oli riitaa illalla. Tora koski raha-asioita.
Kaarlo kertoi että riita oli kiihtynyt ja silloin siihen oli ottanut osaa myös S.P.
-Jompikumpi kävi tuuppimassa naista. Minä sanoin että antakaa koko asian olla.
Kaarlo kävi lisäämässä saunan pesään puita. Kun hän palasi sisälle, nainen oli jo kuollut.
-Arvasin heti että S.P. oli teon tehnyt.
-Meistä muista ei siinä parvessa ole ketään tappamaan.
Sitä hän ei muistanut, miten ruumis oli siirretty eteiseen ja vintille johtaviin portaisiin, mutta muisti että sinne ruumista suunniteltiin kätkettäväksi, kun ajatus vainajan kuskaamisesta muualle tapahtui.
Hän myönsi siivonneensa kaverinsa kanssa veret keittiön lattialta ja oletti että tapahtumapäivä voisi olla sunnuntai ja näinollen 7.7.
-En ole varma, jäikö saunominen siltä kerralta. Kaikki olimme humalassa.

Oulun rikospoliisi löysi S.P:n helposti.
Tämä oli joutunut hoidettavaksi Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan "vaikean vatsahaavan" takia. Se oli syntynyt 11.7.1991 puukonpistosta.
Sairaalasta takavarikoitiin S.P:n vaatteet ja ne pantiin lähempiin tutkimuksiin. Samalla potilas pidätettiin. Ensimmäinen kuulustelu käytiin osastolla 3 sairaalassa. S.P. kertoi juopotelleensa kolme kuukautta yhteen menoon.
-Asiat eivät ole kunnolla mielessäni, mies totesi.
S.P. kertoi viettäneensä öitään rappukäytävissä Tuiran kaupunginosassa ja tavanneensa "eri henkilöitä". Yhdeksi hän nimesi naisystävänsä Ritvan.
-Tunnen Eino Kokon ja olen hänen luonaan ollut Heinäpäässä. Lähinnä olen käynyt juomassa hänen asunnollaan. Ehkä pari yötä olen viettänyt siellä. Samaan aikaan Kokolla ei ole ollut muita kuin Kokko, Ritva ja minä.
Lausunto on joko valhe tai huonon muistin tulos. Kaksi todistajaa oli jo ehtinyt kertoa poliisille aivan muuta.
-Minulla ei ole mitään tietoa naisen surmaamisesta. Minä en ole sellaiseen syyllistynyt enkä tiedä asiasta mitään, vakuutti S.P.
Sen lausunnon hän allekirjoitti mutta hän ei sulkenut pois mahdollisuutta, että olisi Kokon asunnolla tuona viikonvaihteena vieraillut.
-Jatkuvan juomisen takia en pysty yksilöimään liikkeitäni.
Joku oli poliisille kertonut S.P:n itse kertoneen naisen surmaamisesta. Tuohon tietoon epäilty suhtautui kylmän rauhallisesti:
-Ei pidä paikkaansa. Jos jotkut väittävät minun naisen surmanneen Kokon asunnolla, on puheet perättömiä.
S.P. oli hävittänyt vaatteitaan tapahtumapäivän jälkeen, mutta tuolle oli selitys:
-Sain paremmat tilalle.
Siinä vaiheessa kun vainajalla ei ollut vielä nimeä, ruumista näytettiin myös S.P:lle.
No?
-En ole koskaan nähnyt ruumista enkä henkilöä elävänä. En tiedä kuka on kyseessä. En ole koskaan ollut tekemisissä hänen kanssaan. Nimi ei sano minulle mitään.
Poliisi nouti myös S.P:n tyttökaverin laitokselle, sillä Kaarlohan kertoi että raha-asioista käytiin käsirysyä. Entinen apuhoitaja Ritva oli joko täysin tietämätön asioista tai sitten todellinen "alan ammattilainen" kuulusteluissa.
-Aina silloin tällöin olimme asunnolla yötä olleet. Viime aikoina olemme kuitenkin olleet omilla teillämme. Juhannuksen tienoilla olin viikon selvinpäin, mutta muuten olen ryypännyt lähes päivittäin.
Eikä seuraava lausahdus ollut rikostutkijoille uutinen:
-Kovasta ryyppäämisestä johtuen on minulle aikojen määritteleminen huonoa, koska juopottelu on ollut aamusta iltaan jatkuvaa.
Ritva ei asiasta "tiennyt" muuta kuin että oli kuullut kaupungilla jonkun kertoneen S.P:n tappaneen naisen Kokon asunnolla. Poliisi tiesi kyllä tarkemmin. Ritva oli nimittäin joutunut 9.7. aamuyöllä Kontinkankaan terveyskeskuksesta juoppoputkaan ja silloin höpissyt poliisiautossa, että S.P. tappoi Kokon asunnolla naisen...
Harmittava takaisku!
Mutta poliisin mielipahaksi Ritva oli kummallisesti kadonnut, kun poliisi etsi häntä uusintakuulusteluun.

Kaarlon kuulusteluissa kävi ilmi että S.P. olisi puhunut ruumiin siirtämisestä vintin portaisiin. Hän ei voinut tietää vainajan löytöpaikkaa ellei siis ollut itse mukana tai kuullut siitä. Poliisit eivät paikasta Kaarlolle puhuneet.
Kun hän myös oli kertonut nähneensä naisen kuolleena keittiön lattialla, näytti siltä että jutun umpisolmut olisivat näillä näytöillä auenneet. Tutkimukset nimittäin osoittivat lahjomattomasti, että Leila Junno oli siirretty portaisiin kuolemansa jälkeen.
Oulun raastuvanoikeus vangitsi S.P:n 17.7.1991 ja hänelle luettiin tapposyyte 13.8.1991. Loppuun asti hän kielsi syyllisyytensä.

Kaksi viikkoa ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen jatkettiin asian selvittelyä. Laboratoriotutkimuksissa oli todettu, että S.P:n vaatteissa ollut veri saattoi olla kuolleen naisen verta. Vainajan veriryhmä oli erittäin harvinainen.
S.P:n asianajaja Jussi Väisänen piti tuloksia epäluotettavina ja puutteellisina ja vaati syytetyn välitöntä vapauttamista.
Tunnin verran harkitsivat oikeuden miehet asiaa ja päätyivät tulokseen, jonka mukaan syyttäjän näytöt eivät riittäneet S.P:n syyllisyyttä todistamaan. Päätös oli shokki paikallaolleille. Varsinkaan vainajan omaiset eivät lainkaan ymmärtäneet tehtyä ratkaisua.
-Sitä ei siis tappanut kukaan! ihmettelivät sukulaiset kuorossa.
Juttu jatkuu pian hovioikeudessa, sillä syyttäjä Eva Lindblad ilmoitti heti tyytymättömyytensä päätökseen.

Kuinka hovissa kävi?

edit. korjattu typoja

[Ailar]

Hieno alustus, rapier!
On se jännää, että tapaukset, joiden luulisi olevan selvää pässinlihaa, ei sitten sitä olekaan. Tuntuu siltä, että löytyy ruumiita sitten ovenpielistä ja ikkunoiden alta, on parasta sanoa, että mie en muista mittään!
Joskus taas monimutkaiset tapaukset onkin ihan selviä. Eikö tästä todellakaan ole koskaan saatu lopullista selvitystä?
Ja kyllä mitä on rikoslehtiä ja -juttuja lukenut, tullut ainakin todistetuksi, että kyllä poliisit tutkivat yhtälailla näitten laitapuolen kulkijoiden surmia, kuten muidenkin, mikä on kunnioitettavaa. Joskus vaan ei aukea juttu?!

[Chikatilo]

Pöyhitäänpä vähän roskista, kun tähän juttuun ei ole tullut jatkoa moneen vuoteen...

Uusikatu 88 on näköjään purettu ja läävän tilalle on rakennettu kerrostalo
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&cp=12& ... a=N&tab=wl

Paikka sijaitsee vain kivenheiton päässä Jallu Kettusen murhapaikasta Kirkkokadulla. Muuta yhteistä tapahtumilla (spriihöyryjen lisäksi) tuskin on.

[On Anoi Kaa]

Mielenkiintoista, mutta tuskin tähän liittyy. Mut ryöstettiin aika lailla tuossa osoitteessa n. vuonna 98, aika epäilyttävää ja väkivallan kaa sinuja olevaa porukkaa. Haudassa on pääryöstäjä nyt.

[mielikki]

Nostetaanpa tätä juttua ylös.
Tekijä on Erkki Korpela kovan luokan narkki ja väkivaltainen juippi.Ollut monessa sairaassa rikoksessa mukana.
Korpela vapautettiin ensin tästä murhasta mutta tuomittiin myöhemmin taposta.Vapautui aikanaan,nyt en tiedä ko.hampuusin menoista mitään.Toivottavasti on kuollut tämä hirviö.Täysin paska tyyppi.
Minulla ei ole alibia jossa tästä oli .Oli myös kuva huumeitten kuihduttamasta Korpelasta.


Ps. näyttäis löytyvän kuvakin googlettamalla Leila Inkeri Junnosta.Nätti tyttö.

[Paa]

Siis Korpela on tekijä? Entäs tuo S.P?

[Alice]

Siis Korpela on tekijä? Entäs tuo S.P?

-Löydettyäni ruumiin, kysyin S.P:ltä(käytämme epäillystä nimeä S.P.), mikä rapussa oleva ruumis oikein on. Hän sanoi tappaneensa naisen.

Noin oli aloituksessa, eli nimikirjaimet eivät siis välttämättä ole aidot, vaan keksityt tuohon juttuun.

[Annabelle]

Pöyhitäänpä vähän roskista, kun tähän juttuun ei ole tullut jatkoa moneen vuoteen...

Uusikatu 88 on näköjään purettu ja läävän tilalle on rakennettu kerrostalo
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&cp=12& ... a=N&tab=wl

Paikka sijaitsee vain kivenheiton päässä Jallu Kettusen murhapaikasta Kirkkokadulla. Muuta yhteistä tapahtumilla (spriihöyryjen lisäksi) tuskin on.

Täytyy kertoa tähän, että olen ollut paikalla tuossa alkuperäisessä rikoksentekopaikassa, siis talossa (taloissa), jotka nyttemmin on näköjään purettu; muistelin tässä vuosiilukuja; olisiko ollut joskus vuosien 1993-99 välisenä aikana, kun kävin noissa taloissa. Ne olivat muistikuvani mukaan silloin syvänsinisen värisiksi maalatut, rötisköjä mutta olivathan ne tietysti melkein keskustassa hienoja tuulahduksia menneestä. Silloin, kun paikalle menin, niin liikuin eräässä teatteriseurueessa, ja tuossa talossa asui seurueemme jonkun jäsenen tuttu. Tämä tuttu oli muistaakseni melkoisesti alkon alan ammattilainen, taiteilija sitä paitsi; tuolloin kun paikalla kävin, niin ainakin yhdessä noista taloista vaikutti jokin taiteilijakommuuni. Taisivat olla tuollaiset paikallisissa vanhoissa keskustan puutaloissa asuvat silloin Oulussa kaikki ysärin tuotoksia, samoja keskenään seukkaavia tyyppejä; elämäntapataiteilijoita, liekö edes apurahoja puolellakaan heistä ollut...

Ja muistan tuon kuvatunkaltaisen portaikon siinä ahtaan "eteiskäytävän" varrella. Taloja oli muistini mukaan useampi siinä pihapiirissä, joka sinällään oli idyllinen piha... jos asujamisto olisi ollut jotakin muuta. Tai sitten muistan väärin, ja muut rakennukset olivat ulkorakennuksia. (Sinänsä tehty taas hölmösti ja purettu vanhaa. Moni maksaisi maltaita päästäkseen asumaan tuollaiseen puukeitaaseen melkein keskustassa, kun vaan paikka olisi kunnostettu.) Siinä pihalla oli hiekkapolkuja ja heinä kasvoi korkeana. Silloin kun kävin tuossa paikassa, niin siellä oli myös vuohi syömässä sitä heinää.... Ja muistan, kun katselin siinä eteisessä syvemmälle yhteen huoneeseen, olisiko ollut keittiö, niin muistan katsoneeni lattialistojen välejä, joita ei oltu kai ihan oikeasti koskaan siivottu ja puhdistettu. Siinä oli kai vuosikymmenien liat ja ihan kuolleita ulkoötököitä ja ruoan tähteitä ja vaikka mitä. Ajattelin, että miten kukaan voi asua täällä.

Kettusen talo on tosiaan siinä muutaman sadan metrin päässä. Itse asuin nuorena tyttönä ysärin alussa Kettusen talosta lukien Heinäpään puolella Puistokadulla niin, että ikkunastani saattoi nähdä tuon Kettusen talon.

edit: typoja.

[Susiraja]

Kyllä tämä on selvitetty. On ollut juttua jos missä lehdessä.
Tekijä on siis Erkki Korpela joka tästä tuomittiinkin. Olisi nyt 70vuotias ukko jos eläisi. Jos elämäntavat ovat olleet(jatkuneet) päihteet , tuskinpa elossa enää.