Jokelan koulusurmat 7.11.2007

[Rorschach]

Kim Kreusilla oli Oulaisissa ja Nivalassa kovat ajat. Koulukiusaaminen, äidin sairastuminen ja välinpitämätön ympäristö ajoivat hänet tilanteeseen, josta lähdetään ampumaan viattomia sivullisia.

Ja luonnollisesti koulukiusaaminen mainitaan tässä yhteydessä ensimmäisenä, vaikka muutakin ihan pikku pikku probleemia on tuntunut elämässä olleen ihan pienestä pitäen.

Tähän yksi hymiö. Sellainen silmää iskevä.

Voisikohan asialla olla mitään tekemistä sen kanssa, että kouluampujat toimivat nimensä mukaan ja ampuvat koulussa? Ehkäpä siitä syystä jollain on tullut mieleen, että ampumisella on jotain tekemistä koulun kanssa. Koulukiusaaminen taas on koulussa tapahtuvaa kiusaamista, joten silläkin saattaa olla jotain tekemistä koulun kanssa. Tästä syystä jollain saattaa tulla mieleen että näillä kahdella tekijällä voi olla jokin yhteys. Samoin voisin kuvitella, että jos joku menisi ampumaan työpaikalleen, voitaisiin etsiä syitä sille, miksi ampuminen tapahtuu nimenomaan työpaikalla.

Sekin on nähty, että jos joku tappaa isänsä, koetetaan etsiä jotain ristiriitoja tappajan ja hänen isänsä välillä.

Tämä kaikki ilman hymiön häivääkään.

[Marsalkka]

^ Ei sunkas Kimi ole kouluampuja?

[Rorschach]

Kuinka pitkän diskurssianalyysin haluat aiheesta? Ei, Kimi ei ole kouluampuja. Suomessa on ollut tähän mennessä muutama kouluampuja eikä Kim kuulu tähän rajattuun joukkoon, josta voidaan käyttää nimeä joukko a. Kim kytketään kouluampujia lähellä olevaan potentiaalisten kouluampujien ryhmään mm. seuraavalla tavalla heti jutun alussa (perustuu Kimin lausumaan siitä, että "joku meni hänen omia ajatuksiaan pidemmälle) :

Koulukiusaaminen, äidin sairastuminen ja välinpitämätön ympäristö ajoivat hänet tilanteeseen, josta lähdetään ampumaan viattomia sivullisia.

Ilmeisesti Kim on aiemmin kuulunut tähän joukkoon, joka voidaan nimetä joukoksi b. Joukkoon b kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita kuulumista ryhmään a. Toki joukosta b voidaan siirtyä joukkoon a suorittamalla tiettyjä toimenpiteitä. Lisäksi lähellä näitä ryhmiä on kouluampujia ihaileva joukko, joka nimetään joukoksi c. Ilmeisesti joukko c leikkaa joukot a ja b, mutta välttämättä myöskään joukkoon c kuuluminen ei edellytä kuulumista joukkoon a tai joukkoon b.

Joukko-opista journalismiin: Toimittaja on halunnut tehdä jutun henkilöstä, joka tuntee olleensa potentiaalinen kouluampuja. Hän on haastatellut kyseistä henkilöä. Koska toimittaja on halunnut pohtia jutussa kouluampumisiin johtavia syitä, hän on kysynyt Kimiltä jänskiä jutskiä tämän lapsuudesta ja nuoruudesta. Toimittaja on maininnut koulukiusaamisen ensimmäisenä ongelmista siksi, että hän on tehnyt jutun jossa pohdiskellaan koulua ja ampumista. Jos toimittaja olisi ollut tekemässä juttua potentiaalisesta äidintappajasta, hän olisi luultavasti sijoittanut ensimmäiseksi listalle Kimin äidin alkoholismin. Jos taas hän olisi tehnyt juttua potentiaalisesta ympäristörikollisesta, hän olisi mahdollisesti maininnut ensimmäisenä välinpitämättömän ympäristön. Tämä kaikki vain siksi, että on luonnollista etsiä rikoksen kohteena olevasta yhteisöstä tai henkilöstä jotain, joka on saanut rikollisen hyökkäämään juuri kyseistä yhteisöä tai henkilöä vastaan. Sitä kutsutaan muuten motiiviksi.

[Juliet Jones]

Mainio kirjoitus, Rorschach!

Lisäisin tähän pienen ajatuksen siitä, että vaikka erinäiset asiat ihmisen elämänpolulla vaikuttavat aina jollakin tavalla hänen myöhempään elämäänsä, niin silti ei voida vetää yksiviivaisia päätelmiä esim. masentuneen vanhemman lapsista, tai alkoholistien lapsista, yksinhuoltajien lapsista, lapsuudessaan vieraaseen ympäristöön muuttaneista, puoliorvoista, edes vaikka kokisi ne kaikki.... tuollaiset asiat eivät tee kenestäkään koulu- tai muutakaan tappajaa, ja oikeammin on äärimmäisen harvinaista, että yleensä kenestäkään sellainen tulee. Muutenhan meidän yhteiskuntamme olisi täynnä sellaisia.

Iso HYMY PYLLYYN!

[Marsalkka]

Ei, Kimi ei ole kouluampuja.

Kiitoosshhh!

Suomessa on ollut tähän mennessä muutama kouluampuja eikä Kim kuulu tähän rajattuun joukkoon, josta voidaan käyttää nimeä joukko a. Kim kytketään kouluampujia lähellä olevaan potentiaalisten kouluampujien ryhmään mm. seuraavalla tavalla heti jutun alussa (perustuu Kimin lausumaan siitä, että "joku meni hänen omia ajatuksiaan pidemmälle) :

Koulukiusaaminen, äidin sairastuminen ja välinpitämätön ympäristö ajoivat hänet tilanteeseen, josta lähdetään ampumaan viattomia sivullisia.

Toimittaja on halunnut tehdä jutun henkilöstä, joka tuntee olleensa potentiaalinen kouluampuja. Hän on haastatellut kyseistä henkilöä. Koska toimittaja on halunnut pohtia jutussa kouluampumisiin johtavia syitä, hän on kysynyt Kimiltä jänskiä jutskiä tämän lapsuudesta ja nuoruudesta. Toimittaja on maininnut koulukiusaamisen ensimmäisenä ongelmista siksi, että hän on tehnyt jutun jossa pohdiskellaan koulua ja ampumista.

Juu. Olen huomannut, että eri medioissa on otettu mielenkiintoisia lähtöasetelmia, kun on pohdittu syitä näille kouluampumisille. Ensimmäisinä tuodaan usein esille koulukiusaaminen ja aseisiin liittyvät asiat. Ehkäpä siellä taustalla saattaa olla vielä huomattavasti paljon vakavampiakin psyykkiseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Tällä omasta mielestään potentiaalisella viattomien sivullisten ampujalla tuntui olevan monenlaisia probleemeja...

Toimittaja on halunnut tehdä jutun henkilöstä, joka tuntee olleensa potentiaalinen kouluampuja.

Täytyykin lukea tuosta tarkasti, että oliko Kimin tapauksessa kyse nimenomaan potentiaalisesta kouluammuskelusta vai että hän olisi mahdollisesti itsemurhan yhteydessä vienyt ylipäätään sivullisia mukanaan.

[Rorschach]

En meinannut saada yöllä unta koska muistin että nimitän viestissäni välillä joukkoa ryhmäksi. Onneksi kukaan ei ole seonnut asian vuoksi.

Nukkumaan mennessä muistin, että Kim Kreus oli vieraana myös Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa tuossa taannoin. Ohjelman nimi oli "Itsetuhon aikapommit" ja se on näköjään katsottavana vielä pari päivää Ylen Areenassa: http://areena.yle.fi/toista?id=1899573. Muistan, että ohjelmassa puhuttiin nuorten miesten masennuksesta ja itsetuhoisuudesta ja jotenkin siihen kytkettiin mm. kouluammunnat ja Myyrmannin räjähdys. En muista, kuinka asia tarkalleen meni mutta ajattelin illalla vilkaista tuota ohjelmaa areenasta ja olla tarkempi kuin edellisellä kerralla. Toimittajillahan on tietysti tapana kytkeä kaikenlaisia asioita toisiinsa ja yksinkertaistaa niitä välillä rajustikin, koska he ovat toimittajia eivätkä tutkijoita. Luultavasti kaikilla kouluampujilla on jonkinasteisia mielenterveysongelmia, mutta toimittajat eivät tee satasivuista tutkimusta siitä johtuvatko ongelmat nimenomaan koulusta vai jostain muusta. He yksinkertaistavat asioita koska me lukijat olemme niin laiskoja ja viihteellistyneitä että jaksamme lukea vain raportin, joka mahtuu tekstiviestiin.

[Marsalkka]

He yksinkertaistavat asioita koska me lukijat olemme niin laiskoja ja viihteellistyneitä että jaksamme lukea vain raportin, joka mahtuu tekstiviestiin.

Näinhän se menee. Ja sitten kirjoitellaan koulukiusaamisesta ja aseista.

[llewellyn]

He yksinkertaistavat asioita koska me lukijat olemme niin laiskoja ja viihteellistyneitä että jaksamme lukea vain raportin, joka mahtuu tekstiviestiin.

Näinhän se menee. Ja sitten kirjoitellaan koulukiusaamisesta ja aseista.

Jaa, päättelen näistä sinun kommenteistasi, että korkeintaan ajattelet, että näitä henkilöitä on ehkä kiusattu sen takia, että heillä on kouluampuja-luokan mielenterveysongelmia, mutta ettei mahdollinen kiusaaminen ilmeisesti mielestäsi ole minkäänlainen toiminnan selittäjä. Olenko ymmärtänyt oikein? Itse voisin hyvin kuvitella, että kiusaaminen on ollut yksi tekijä johtamassa ampujan lopulta armottomaan ja harhaiseen tekoonsa. En ainakaan usko sitä, että nämä henkilöt olisivat syntyneet kouluampujiksi, eli että jo synnytyssairaalassa olisi heidän kohtalonsa ollut sinetöity. Uskotko ehkä sinä niin? Toki on itsestäänselvää, ettei pelkkä kiusaaminen automaattisesti johda tappamiseen, muuten olisivat Suomen koulut ruumiita täynnä, mutta kai on mahdollista, että sillä on ollut jonkinlainen osuus näihin poikkeuksellisiin murhenäytelmiin.

[Aizerbaidzan]

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa ... nen/152980

Apulaisoikeusasiamies: Aselupa Jokelan koulusurmaajalle laillinen ja "käytännön mukainen"

19.08. - 14:04 (Luotu: 13:46)

Jokelan koulusurmaajalle aseluvan antanut poliisipäällikkö ei ylittänyt harkintavaltaansa. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt toteaa päätöksessään, että poliisipäällikkö toimi lain ja silloisen käytännön mukaan, kun myönsi luvan pienoispistooliin.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hakija sai luvan suhteellisen helposti. Ampumaharrastusta olisi ollut kuitenkin perusteltua selvittää perusteellisemmin. Hakija oli ollut ampumaseuran jäsen vasta kuukauden. Harrastus jäi tällä kertaa pelkästään hakijan oman, suppean ilmoituksen varaan.

Apulaisoikeusasiamiehen mielestä poliisi olisi voinut haastattelemalla selvittää tarkemmin hakijan sopivuutta.

Aamulehti, STT

[VoDKa]

Tämä on myös Kauhajoen ketjussa. Asia koskee kumpaakin näistä tapauksista, joten päätin laittaa sen molempiin ketjuihin.

Koulukiusauksen kitkeminen saattaisi estää ampumiset
Torstai 8.10.2009 klo 19.08

Kiusaamisen kitkeminen kouluista saattaa olla osaltaan estämässä Jokelan ja Kauhajoen oppilaitosten kaltaisten ampumatragedioiden toistumista.

Surulliset esimerkit maailmalta osoittavat, että tekoihin liittyy valitettavan usein pitkään jatkunut vertaisryhmästä syrjäytyminen ja pitkällinen kiusatuksi joutuminen. Myös Suomen murhenäytelmissä on nähty viitteitä näistä.

- Kun maailmalla toistaiseksi olleita tapauksia on tutkittu, on havaittu, että kiusatuksi joutumisen tai vertaisryhmästä syrjäytymisen lisäksi esiintyy usein yksi kolmesta riskitekijästä. Näitä ovat mielenterveydelliset ongelmat, ideologiset tekijät, kuten joku voimakas filosofia, sekä kiinnostus aseisiin tai räjähteisiin, koulukiusaamista tutkinut professori Christina Salmivalli sanoo.

Hän puhui koulukiusaamisesta ja rikollisuudesta Rikoksentorjuntaneuvoston 20-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä torstaina.

Kouluampuminen on ääriesimerkki siitä, mihin kiusaaminen voi yhdessä muiden tekijöiden kanssa pahimmillaan johtaa. Yleensä kiusatuksi joutumisesta ei seuraa väkivaltaa.

- Kiusatuista tulee pikemmin epävarmempia, sosiaalisesti ahdistuneempia, vetäytyviä, arkoja ja heidän on vaikea luottaa muihin ihmisiin. Se, että heidän aggressiivisuutensa lisääntyisi, ei näytä pitävän yleisellä tasolla paikkaansa.

Kiusaaja saa valtaa ja viihdyttää porukkaa

Vaikka koulukiusaamisesta on puhuttu paljon ja asiaan on tartuttu muutoinkin kuin juhlapuheissa, ilmiö on valitettavan yleinen. Jopa kymmenen prosenttia peruskoululaisista joutuu toistuvasti kiusatuksi.

- Se tarkoittaa kymmeniätuhansia suomalaisia lapsia ja nuoria, Salmivalli toteaa.

Kiusaamista esiintyy monissa eri muodoissa, mutta yleisimmin kyse on sanallisesta loukkaamisesta. Kiusaajan käyttäytyminen voi tuoda ryhmässä valtaa ja näkyvyyttä, ja kiusaamisella viihdytetään porukkaa.

- Tutkimukset ovat osoittaneet, että kiusaajat ovat usein suosituiksi koettuja tyyppejä luokissa, ja usein kiusaaminen jopa vielä on omiaan ylläpitämään ja ehkä lisäämään toverisuosiota.

Kiusaamisen kohteeksi on helppo valita oppilas, joka on hieman arka, ujo ja puolustuskyvytön.

Kiusaamisen vähentämiseksi on tärkeää, että asiaa käsitellään lasten kanssa harjoituksin ja keskusteluin. Havaittuihin tapauksiin täytyy puuttua ja varmistaa, että kiusaaminen on todella loppunut.

[Norsula]

Eikä vain kouluampumisia vain monia muita väkivallantekoja, itsemurhia ja kurjuuden kiertokulkuja.

[Seea]

- Kiusatuista tulee pikemmin epävarmempia, sosiaalisesti ahdistuneempia, vetäytyviä, arkoja ja heidän on vaikea luottaa muihin ihmisiin. Se, että heidän aggressiivisuutensa lisääntyisi, ei näytä pitävän yleisellä tasolla paikkaansa.

Olisin kovin onnellinen, jos minä ja muut samassa tilanteessa olevat, voisivat hyödyntää omat kokemuksensa lasten ja nuorten kanssa. Kiusaaminen on niin arkipäiväistä, ettei esim. opettajilla tunnu olevan nykypäivänä motivaatiota tarttua kuin kaikkein värikkäimpiin tapauksiin. Sen on varmasti jokainen koulukiusattu kokenut, kuinka usein tuntuu, että auktoriteetit puolustavat ihan muita, kuin uhria itseään. Kiusatun kokemuksia vähätellään.

Kiusaamisesta voisi puhua enemmän muutenkin kuin yleisellä tasolla. Itse olin kiusattu koko ala-asteen ajan ja suurimmaksi osaksi aina "omaa syytäni". Ihan muutaman kerran opettaja sanoi, että asialle tehdään jotain, vaikka kiusaaminen oli jokapäiväistä. Jostain syystä koen tänäpäivänä olevani paljon vahvempi kuin monet, siihen tahtoisinkin löytää syyn ja sen sitten jakaa muiden kiusattujen kanssa. En ole koskaan kokenut tarvetta kostaa, siihenkin olisi hyvä löytää avain, koska juuri kostonhalu ajaa mielestäni äärimmäisimpiin tekoihin..

(Olen aivan kaikkea muuta kuin lainauksessa väitetään ja silti väitän, että se kuinka minua kiusattiin, oli suurimmaksi osaksi erittäin henkiläkohtaista ja rajua..)

[Chopper]

Jokainen kiusattu kokee varmasti kiusaamisen eri tavalla ja näin ollen myös varmasti käsittelee asian eri tavalla. Tuskin on olemassa mitään kirjoitettua sääntöä siitä kuinka asian käsittelee. Toiset ovat henkisesti vahvempia, toiset ei.
Kuten sinua Seea,se on vahvistanut ja on hienoa että ole päässyt asian yli (niin ainakin ymmärsin) etkä ole lähtenyt kostolinjalle. Ymmärrän kyllä myös niitä kenen kohdalla se patoutuu äärimmäiseksi vihaksi,vaikka en itse ampumisia hyväksy.

[Valoviikate]

Täällä uskovaisten foorumilla käytiin Kauhajoki-aiheen alla tällaista keskustelua:

No tässä tapauksessa uhrit olivat viattomia, Jokelan tapauksessa eivät ikävä kyllä olleet(kuten kaikki varmasti tietää).

selitäs? miten Jokelan uhrit eivät olleet viattomia ?? Surprised

Siis Jokelan nämä ampumisen kohteeksi joutuneet nuorethan olivat kiusanneet sitä Auvista(siis ihan oikeesti. Kaikki tosin sanoivat että Pekka-Eric oli vaan naureskellut asialle. Oikeastihan se oli vain päällistä, sillä tottakai koulukiusaaminen aiheuttaa ihmiselle paljon kärsimystä(eli pinnan alla siis kupli)). Ja kaikesta päätellen rehtori ei ollut puuttunut siihen(koska Auvinen oli käskenyt rehtorin ensin polvilleen ja sitten vasta ampunut). Poika valikoi tasan tarkkaan ne kenet ampui (paitti poikkeuksena se yksi nainen). Jos hän olisi ampunut summan mutikassa, olisi siellä kuollut paljon enemmän ihmisiä. Ja siinähän oli mm. sillä tavalla, että oli kaksi kaverusta, ja ampuja surmasi toisen heistä.

Ikävää sanoa, mutta pilaamalla toisen elämän, voi samalla tuhota myös omansa (tulla surmatuksi)...

Meinaatteko näin? Sen tiedän, ettei Jokelan ammuskelu mitään silmitöntä räiskimistä ollut, mutta ei Auvinen kai mitään tappolistaakaan tehnyt. Hänellä oli muistaakseni erittäin hyvä tilaisuus ampua ensimmäistä uhria auttamaan tulleet tytöt - eikä hän tehnyt sitä. (Kauhajoen tapaukseen en ole kyllä yhtään perehtynyt, mutta samoin olen ollut siinä uskossa, että siinä oli paljon vähemmän valikointia uhrien suhteen.)
Minä olen ajatellut asian näin: Auvinen jätti rauhaan tytöt ja "pikkupojat" ja lopuista ampui ihmiset, jotka hänestä ansaitsivat kuolla: ärsyttävät massaihmiset, joku, joka oli katsonut häntä sekunnin liian pitkään ja ne, joiden naamavärkki ei vain miellyttänyt.
Jos Auvinen ampuikin vain kiusaajansa, miksi hän tappoi myös 25-vuotiaan naisen? Saadakseen jonkin tapposaldon täyteen?
En yritä keksiä oikeutusta surmatyölle, kunhan pohdin.

[Aizerbaidzan]

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/02/m ... 48042.html

Media lisäsi nuorten oirehtimista Jokelan kouluampumisen jälkeen
julkaistu tänään klo 12:37, päivitetty tänään klo 15:53

Haastatelluksi tuleminen ja median seuraaminen kouluampumisten jälkeen vaikuttivat Jokelan koulukeskuksen nuorten oireiluun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus selvitti, kuinka toimittajat vaikuttivat oppilaiden hyvinvointiin.

Juuri julkaistun tutkimuksen tiedot on kerätty neljä kuukautta kouluampumisen jälkeen kyselylomakkeilla.

Kyselylomakkeen täytti 231 Jokelan koulukeskuksen oppilasta ja vertailukoulusta Pirkkalan yläasteelta ja lukiosta 526 oppilasta.

Tutkimuksen mukaan toimittajien tekemät haastattelut lisäsivät oppilaiden traumaperäisiä oireita.

Toimittajien haastattelemat nuoret saivat korkeimmat pisteet ja haastattelusta kieltäytyneet matalimmat kyselyssä, joka mittasi traumaperäisiä oireita.

Toimittajat kysyivät kouluampumiseen liittyvistä tapahtumista yli puolelta Jokelan tapahtumille altistuneista oppilaista.

Uutta tietoa toimittajien vaikutuksesta

Median vaikutukset ovat yksi ilmiö, jota tutkitaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa. Koko tutkimuksen tavoitteena on selvittää Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille vuonna 2007 altistuneiden nuorten tuen ja hoidon saantia. Lisäksi tutkitaan psyykkisestä traumasta selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kahden vuoden seuranta-aikana.

Katastrofiuutisoinnin seuraamisen vaikutuksia on tutkittu aikaisemminkin. Nyt julkaistu tutkimus tuo kuitenkin uutta tietoa siitä, miten toimittajien lähestyminen vaikuttaa henkilöihin, jotka ovat altistuneet traumaattiselle tilanteelle.

YLE Helsinki