En yleensä suhtaudu kovin vakavasti Laitisen kirjoituksiin, mutta nyt hänellä ainakin on mielenkiintoinen lähde. Lähteen mukaan juttu voisi kuivua jopa kasaan.
Poliisin kosto
Sunnuntai 24.11.2013, kirjoittanut Aarno Laitinen
Toimittajia on nykyisin helppo puijata, kun he eivät tunne ketään, eivätkä tapaa ketään, vaan istuvat tiukasti työpaikoillaan. Toimituksissa pienet porukat supisevat yhdessä ja päättävät, että ”näinhän sen täytyy olla”.
Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Merja Ailus siirsi kelvottoman miehen syrjään johtoryhmästä. Tämä kanteli heti Helsingin Sanomien toimittajalle, että Ailuksella on 140 neliön työsuhdeasunto Katajanokalla ja työsuhdeautona avobemari. Monella johtajalla on isommat autot ja asunnot. Mutta tavallisen ihmisen näkökulmasta Ailuksen edut ovat ylettömiä.
Hesarin ”näinhän sen täytyy olla” -toimittajat aloittivat heti Ailusta vastaan massiivisen ajojahdin, jota muu media ryhtyi kopioimaan.
Toinen samantyyppinen tapaus on huumepoliisi Jari Aarnion tapaus. Sen tausta on seuraava: keskusrikospoliisissa eräs mies kehitti seurantalaitteen, joka voitiin kiinnittää autoon ja seurata tietokoneelta sen liikkeitä. Tällaisella ”lutikalla” saatiin kiinni esimerkiksi Liedon raharyöstäjät jo ennakolta.
Lutikan kehittänyt mies tarjosi laitettaan keskusrikospoliisille työsuhdepatenttina, mutta krp ei kiinnostunut. Kun määräaika oli mennyt umpeen, mies patentoi laitteen ja perusti firman lutikan valmistamiseen ja markkinointiin. Tästä krp suuttui ja erotti miehen.
Laite kävi hyvin kaupaksi. Helsingin huumepoliisi ja tulli ostivat sitä, vaikka krp painosti niitä kieltäytymään kaupoista. Laitteella on ollut kysyntää Baltiassa, Puolassa ja Espanjassa.
Laitetta valmistavan ja markkinoivan yrityksen nimi on hauskasti Trevoc, joka on takaperin luettuna Covert (peite).
Omia munauksiaan peittelevä krp alkoi jahdata laitteen kehittäjää sekä sen suurinta ostajaa, Helsingin poliisin huumeyksikön päällikköä Jari Aarniota korruptiosyytteillä.
Media on tapansa mukaan kulkenut krp:n narussa ja julkaissut vain sen syöttämiä tietoja. Juttua pantiin tutkimaan nuori syyttäjä, jolla ei ole poliisikokemusta, vaan hän joutui ottamaan avukseen kaksi keskusrikospoliisin tutkijaa, jotka ovat tavallaan riidan osapuolia eli jäävejä.
Syyttäjät yrittävät koko ajan nostaa asemaansa – ja palkkaansa – pääsemällä rikosten tutkimuksiin. He yrittävät päästä käsiksi poliisien vasikkarekisteriin.
Krp:llä on vahva ote mediasta, jossa sillä on paljon luottotoimittajia. Yksi avaintoimija on rikostoimittajatar, jota leikkisästi nimitetään poliisien kiertopalkinnoksi.
Jos Ailus erotetaan ja Aarnio tuomitaan lahjuksista sen vuoksi, että hän on saanut joskus lainaksi Trevocin pakettiauton ja hänen poikansa urheiluharrastusta on sponsoroitu tuhannella eurolla, niin joukko toimittajia saa taas lumilapioita ja muita tutkivan journalismin palkintoja. Vaikka Ailus ja Aarnio todettaisiin syyttömiksi, maine on mennyt.
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitin ... sin-kosto/