http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016102422512908_uu.shtml
Mielenkiintoinen haastattelu löytyy iltalehdestä
Oululaisen kerrostaloasunnon keittiössä istuu iloinen nuori nainen.
Marlene Otiene on saanut juuri tiedon keskiviikkona käynnistyvän, koko maata kuohuttavan oikeudenkäynnin julkisesta käsittelystä.
Oulun käräjäoikeudessa vastaajan penkillä istuu Marlenen 51-vuotias isä, jota syytetään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Marlene on tavannut isänsä viimeksi kuutisen vuotta sitten.
- En ole nähnyt häntä ja pyynnöstäni oikeudessakin istun sermin takana. En halua joutua katsekontaktiin hänen kanssaan, hän sanoo.
Oikeudenkäynnin julkisuus on Marlenelle tärkeää, sillä hän haluaa käsitellä vaikeat asiat avoimesti.
- Minulla ei ole mitään salattavaa. Ymmärrän uhreja, jotka haluavat suojella itseään. Tiedän, ettei uhrina ole helppo olla julkisuudessa, mutta tässä ei ole kyse vain minusta. Kyseessä on rikos, jollaista ei saisi tapahtua kenellekään, se on niin väärin, hän painottaa.
Piina päättyy
Oikeudenkäynnin alkaminen on 26-vuotiaalle Marlenelle suuri helpotus. Nyt on toivoa siitä, että oikeus voittaa ja väärin tehneet joutuvat vastuuseen teoistaan.
Iloisesti puhua pulputtava Marlene ei ole katkera eikä vihainen. Hän kuvailee olotilaansa lähinnä hylätyksi ja petetyksi. Eniten hän on pettynyt sosiaalitoimen virkailijoihin, jotka eivät huomanneet pienen tytön vaikeuksia.
Isän teot Marlene luokittelee sairaan ihmisen tekemiksi. Niillä ei ole mitään tekemistä kulttuurin tai uskonnon kanssa.
- Missään maailman kolkassa ei ole kulttuuria, joka hyväksyisi oman lapsen satuttamisen. Kysymyksessä täytyy olla sairaus, terve ihminen ei toimi niin, hän sanoo ja pudistelee päätään.
Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytettynä oleva isä on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.
- Tuntuu pahalta kun isä edelleen kieltää kaiken tapahtuneen, vaikka kaikki pystytään todistamaan todeksi. Hänessä ei ole miestä tunnustamaan tekojaan. Hän on sairas, sillä kukaan tervejärkinen ihminen ei tekisi niin pahoja tekoja lapselleen muuten, Marlene pohtii vakavana.
- Mikään kulttuuri missään maailmankolkassa ei hyväksy oman lapsen satuttamista, Marlene huomauttaa.
- Mikään kulttuuri missään maailmankolkassa ei hyväksy oman lapsen satuttamista, Marlene huomauttaa.
Pahoinpitelyjä
Marlenen isä toi tyttärensä Norsunluurannikolta Suomeen tämän ollessa 4-vuotias. Biologinen äiti jäi Afrikkaan ja uudessa perheessä Marlene sai äitipuolen ja kaksi sisarusta.
Isä pahoinpiteli tytärtään alusta lähtien. Kun Marlene oli 9-vuotias, alkoi seksuaalinen hyväksikäyttö, jonka seurauksena hänelle tehtiin useita abortteja. Lopulta hän synnytti isälleen lapsen.
Isä pakeni perhetilannetta ulkomaille. Hänet saatiin kiinni Norjassa, ja Oulun käräjäoikeus vangitsi hänet 12. lokakuuta. Isä odottaa oikeudenkäyntiä Oulun vankilassa.
Marlenen biologinen äiti asuu edelleen Norsunluurannikolla. Hän ei luultavasti tiedä tulevasta oikeudenkäynnistä mitään.
- En ole uskoutunut äidille tästä. Se saattaisi olla liian rankka juttu hänelle. Olen ainoa lapsi, joten yritän pitää äidin erossa Suomen asioista.
Suomalaisen äitipuolen kanssa Marlene on puheyhteydessä melkein joka päivä. Oikeudenkäyntiin liittyvistä asioista he eivät ole keskustelleet.
- En syytä isäni virheistä ketään muita. Itseäni soimaan vieläkin siitä, etten pystynyt puhumaan ja kertomaan hyväksikäytöstä kenellekään ajoissa, Marlene huokaisee.
Antoi anteeksi
Marlene sanoo selvinneensä kokemuksistaan positiivisuutensa ansiosta. Hän on pystynyt kääntämään kaiken pahan hyväksi. Isälleenkin hän on antanut anteeksi jo kauan aikaa sitten.
- Jotta pääsee eteenpäin, pitää antaa anteeksi. Isä on sairas, hän ei ymmärrä mitä on tehnyt.
Pahimpien aikojen yli hän sanoo jaksaneensa nyt 9-vuotiaan poikansa avulla.
- Hänen vuokseen pääsin ylös sängystä joka päivä. Hän on ollut iso ilo, äiti sanoo hellästi.
Myös ystävät ja aviomies ovat olleet tukena. Marlene on naimisissa ja hänellä on kolme yhteistä lasta aviopuolison kanssa.
Oikeudenkäynti ja raskaan tarinan julkisuus ovat Marlenen keino päästä elämässä eteenpäin. Keskiviikkona hänen tukenaan ovat käräjäsalissa lähimmät ystävät.
- Läheisten tuki on tärkeää. Haluan, että he saavat olla paikan päällä kuulemassa ja näkemässä kaikki asiat. Oikeudenkäynnin kautta voin luopua tästä painavasta asiasta, pääsen eteenpäin ja saan oikeutta.