Lainaus yllä iltafaktasta, alkuperäinen vaikkapa yleltä.Presidentti Sauli Niinistö kommentoi sunnuntai-iltana Ylelle perussuomalaisten johdon vaihtumiseen liittyviä avoimia kysymyksiä. Presidentti sanoi Ylelle, että maahanmuuttoa voi vastustaa, mutta raja kulkee siinä, jos asettaa kyseenalaiseksi maahanmuuttajan ihmisarvon.
- Minä en ole nähnyt, että nämä henkilöt, jotka on tuomittu, nimenomaan ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta, että he olisivat osoittaneet tehokasta katumista, Niinistö viittasi Halla-ahoon ja Teuvo Hakkaraiseen, joka valittiin lauantaina perussuomalaisten toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Seuraava blogi toimikoon johdatuksena, vaikka väärää lainausta "tehokkaasta katumuksesta" käyttävätkin. Ajatus on kuitenkin hyvä ja vertaus osuva:
Jussi Gatlin ja Justin Halla-aho
8.8.2017 18:30
Janne J. M. Muhonen Mitä yhteistä löytyy Lontoossa käytävissä yleisurheilun MM-kilpailuissa Justin Gatlinin pikajuoksuvoittoon negatiivisesti reagoineen yleisön ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön (ja lähimenneisyydessä monen muunkin suomalaisen poliittisen vaikuttajan) väliltä? Se, että kumpikin taho on alkanut tulkita sekä soveltaa vallitsevaa sanktiointijärjestelmää omin päin. MM-kisojen yleisö sitä, kuinka dopingrikkomuksista rangaistaan sekä kärsitään ja presidentti Niinistö, koulutukseltaan tunnetusti lakimies, Suomen rikoslakia.
Jos sanktiointijärjestelmä urheilun ja dopingrikosten suhteen nauttii sille kuuluvaa luottamusta, ei millään muulla näkökulmalla ole väliä kuin väärinteosta langetetun rangaistuksen, eli tässä tapauksessa kilpailukiellon, suorittamisella. Tämän Gatlin on tehnyt. Päitä vadille vaativa ja tosiasiassa oman maansa urheilijoiden heikommasta menestyksestä kyrpiintynyt MM-kisayleisö sen sijaan on päättänyt, että (ainakin Gatlinin) dopingrikkomus on asia, jota ei voi koskaan sovittaa.”– Ymmärrän molemmat kannat. Monet ajattelevat USA:ssa niin, että Gatlin on kärsinyt tuomionsa – että mitä muuta haluatte hänen vielä tekevän? [Ato] Boldon sanoi.”
Tämä on kerta toisensa jälkeen yhtä hassu juttu, koska vanhastaan on totuttu ajattelemaan, että ainostaan murha on rikos, joka ei vanhene koskaan, mutta vain ennen kuin tekijä on saatu varmuudella kiinni sekä tuomioistuimen eteen. Murhaajankin on Suomen lain mukaan mahdollisuus sovittaa rikoksensa kärsimällä siitä langetetun tuomion tai useammat tuomiot (vankeusrangaistus + vahingonkorvaukset) asianmukaisesti ja elämällä tämän jälkeen nuhteettomasti.
Suomen laki ei tietääkseni tunne tuplarangaistuksia, jossa sovitustyötä tulisi tehdä sen jälkeen, kun on suoriutunut alkuperäisen rangaistuksen langettamista velvoitteista, kuten sakoista, eikä ole siis tullut tuomituksi uudestaan etenkään samasta rikoksesta. Väkivaltarikollisten osallistuminen vihanhallintaan ja pedofiilien johonkin vastaavaan terapiaan tulevat lähinnä mieleen.
Aktiivista katumista, eli käytännössä kai jotain ihmeen julkista tapahtuneissa rypemistä, kyykistelyä ja toistuvaa anteeksipyytelyä ei olla missään maailmanajassa edellytetty seuraavilta henkilöiltä ja seuraavien tekojen johdosta:
Kari Häkämies (kok) syyllistyi pahoinpitelyyn vuonna 2003 90 päiväsakon arvoisesti. Häkämies pahoinpiteli naisystäväänsä kolmesti vuonna 2001. Hän erosi oma-aloitteisesti sisäministeriön kansliapäällikön virasta epäilyjen tultua ilmi, mutta poliittinen ura ei suinkaan tyssännyt tähän, kuten saamme myöhemmin lukea.
Harri Jaskari (kok) narahti laittomasta uhkauksesta vuonna 2007 ja sai tästä hyvästä 55 päiväsakkoa. Oikeuden päätöksen mukaan Jaskari oli uhkaillut entistä naisystäväänsä keittiöveitsellä asunnossaan Tampereella ja uhannut tappaa hänet. Onnekseen ei siinä sivussa maininnut mitään tilastotietoa maahanmuuttajien rikollisuudesta.
Antti Kaikkosen (kesk) lähimenneisyydestä löytyy ryvettyminen vaalirahoituskohussa, mutta tämä ei ole keskustaa äänestäjineen hetkauttanut. Tuomio luottamusaseman väärinkäytöstä langetettiin ei sen pidemmän aikaa sitten kuin tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeudessa ja lopputulos oli viiden kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.
Sirpa Pietikäisellä (kok) on ollut (ainakin) kahteen otteeseen haasteita liikennesääntöjen noudattamisen kanssa. Tuomio törkeästä rattijuopumuksesta tuli vuonna 2003 viiden kuukauden ajokiellon, 15 päiväsakon sekä 40 pv ehdollisen vankeuden arvoisesti.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen tapahtui 2014 ja tästä määrättiin pulitettavaksi 22 päiväsakkoa sekä kärsittäväksi väliaikainen ajokielto. Pietikäinen kaasutteli 124 kilometrin tuntinopeudella tieosuudella, jolla oli voimassa 80 km/h nopeusrajoitus.
Kuvainnollisesti ilmaistuna jalkapuussa kököttämisen sijaan useampikin ylle linkatussa Wikipedia-artikkelissa listatuista henkilöistä on sittemmin nauttinut poliittisen uransa jatkumisesta tai jopa palkittu merkittävillä viroilla. Häkämies on toiminut Hämeenkyrön ja Pyhtään kunnanjohtajana, Jaskari valittiin uudelle kaudelle kansanedustajaksi ja Kaikkonen on tällä hetkellä sekä ulkoasiainvaliokunnan että eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja. Sirpa Pietikäinen valittiin Euroopan parlamenttiin ja toimii siellä yhä.
Tiedän kyllä, mitä monet ajattelevat. Miksi pyöritellä jo vuosia sitten tapahtuneita asioita yhä uudelleen? Tämä on erittäin hyvä kysymys.
No, mitä Jussi Halla-ahon tapauksessa sitten jatkuvasti tehdään? Puheenjohtajaksi valituksi tulon jälkeen toimittajat tunkivat mikrofonia kitalakeen kyselläkseen yli vuosikymmenen takaisista blogikirjoituksista ja kontekstistaan irrotetuista lauseista. Presidentti vaatii katumusta kuin paraskin arkkipiispa. Näistä vieläpä revitään otsikoita niin kuin oltaisiin kovinkin oivaltavia.
Autapa siis armias, kun joku kirjoittaa jotain blogiinsa tai peräti Facebookiin taikka Twitteriin. Pahoinpitely, rattijuopumus, harmaan talouden tukeminen tai oikeastaan mikään muukaan ei yhtäkkiä tunnu rikokselta ensinkään.
Missä meidän yhteiskuntamme arvot oikein menevät?
Kansalainen[/i]
Lopetan tämän lainaukseen lakikirjastamme, sitä jota tolkun mies on päntännyt aikanaan ja siihen hänellä olisi ollut käytössä parhaat neuvonantajat. Faktamedia tai heidän käyttämänsä lakimiehetkään eivät tätä mahdottoman vaatimista korjanneet, joten minun täytyy se tehdä(odotin, että palstan lakinäykkijä takku olisi tämän tehnyt, mutta eipä hän mihinkään oma-aloitteeseen vaikuta kykenevän):
2 § (13.6.2003/515)
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen
Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.
Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.
Jos 1–3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
Suomen rikoslaki: 5. luku. Yrityksestä ja osallisuudesta
Kuten antamistani tiedoista voitte päätellä, tolkun miehemme vaati tolkuttomia. Toisaalta sekin on mahdollista, että nuorikon kanssa kirmaava pressamme on tolkuton mies.
Oli miten oli, mutta hieman ihmetyttää se, että missä olivat oikeustieteen ja rikosoikeuden lausuntoautomaatit, joita faktamedia usein lypsää? Ja ne tolkun miehet.