Ilta-Sanomat listasi puutteellisesta esitutkinnasta viisi esimerkkiä, jotka mainitaan hovioikeuden ratkaisussa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000881937.html
Otetaan tarkasteluun linkitetyssä jutussa oleva kolmas väite:
3. Rikospaikkaa ei eristetty asianmukaisesti
Hovioikeuden ratkaisussa kerrotaan muun muassa, että Anneli Auer oli käynyt todistajan kanssa kotonaan hakemassa vaatteita, eineksiä ja jäätelöä talon pakastimesta noin kaksi viikkoa Lahden kuoleman jälkeen.
Luulen, että olemassa olevan tiedon perusteella olisi aika helppoa koota vielä näin jälkikäteen selonteko siitä, keitä oli Jukka S. Lahden murhan jälkeen Tähtisentiellä paikalla mihinkin kellonaikaan ja mitä tekemässä. Kenttäjohtajana toimineen poliisin mukaan rikospaikka oli pyritty eristämään heti alkuvaiheessa. Hän on myös oikeudessa kertonut, että ensipartion lisäksi paikalle tuli kolme partiota ja että hän organisoi lähialueen haravoimista. Tämä ensimmäisenä partiokaverinsa kanssa Tähtisentielle saapunut kokenut poliisi on todistajan asemassa oikeudessa selvittänyt alkutietojen perusteella jääneen vaikutelman, että Tähtisentiellä oli todellinen hätätilanne kyseessä.
Tein aikoinaan ison työn kuunnellessani julkisia oikeudessa annettuja todistajalausuntoja Ulvilan murhaoikeudenkäynneistä. Tallenteita oli kuunneltavaksi monen päivän ajaksi ja tein niistä itselleni ihan kohtalaisen hyvät muistiinpanot. Huomasin silloin aikanaan, että tallenteet jonkin verran eroavat siitä, mitä oikeuden ratkaisuissa on niistä nostettu esiin. Jos täällä on oikeudessa todistamassa olleita henkilöitä, niin varmaan itse kukin on havainnut, että tapauksesta ja oikeuden palvelijan ymmärryksestä riippuen on sieltä todistajalausunnoista nostettu tuomioon vähän eri painotuksella erilaisia yksityiskohtia. Ulvilan murhatapaukseen liittyen voisin todeta, että tiettyjen annettujen todistajalausuntojen pariin voisi olla järkevää/hedelmällistä palata, jos alkututkinnan asianmukaisuutta haluttaisiin tosiasiallisesti tarkastella tai murhatutkinta joskus päätettäisiin käynnistää uudelleen.
Naakan kirjassa on muistaakseni seikkaperäisesti kerrottu Auerin käynneistä murhatalolla hänen miehensä kuoleman jälkeen. Auer on itsekin kertonut niistä ”Murhalesken muistelmat”-kirjassaan. Rikospaikka on ollut täysin asiallisesti eristetty eikä Auer ole käynyt siellä omin päin eristyksen aikana.
Jotenkin ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että Tähtisentien asunto oli lapsiperheen koti, jonne jäi murhatapahtuman jälkeen perheen irtaimisto ja henkilökohtainen omaisuus. Talolta on ollut tarve noutaa tiettyjä tavaroita, kuten vaatteita tai perheenjäsenten yritystoimintaan liittyviä asiakirjoja. Omakotitalon ollessa eristettynä on Anneli päässyt käymään siellä saatettuna poliisivalvonnassa. Jokaisen kiinteistönomistajan tulisi mielestäni ymmärtää, että tietyt kiinteistön ylläpitoon ja hoitoon liittyvät asiat kuuluvat sen omistajalle tai haltijalle. Kyllä Anneli on ihan itse joutunut huolehtimaan, että asunto on tullut aikoinaan siivottua verijäljistä, tyhjennettyä heidän tavaroistaan ja saatettua myyntikuntoon.
Jo palovaarankin vuoksi on minusta hyvä, ettei tyhjillään olevissa taloissa pidetä turhia sähkölaitteita päällä. Sitä paitsi kylmälaitteet kuluttavat yllättävän paljon sähköä, minkä ainakin nykyisin kuluttajat hyvin tiedostavat - etenkin, jos pörssisähkön hinta sattuu huitelemaan pilvissä.