PaxCow kirjoitti:Marokon Kauhu kirjoitti:kyseessä on hyvin tunnertu aatesuunta, jolla on aivan selkeänä tavoitteena todellakin tuhota ns. länsimainen yhteiskunta
Kertoisitko, kuka on kertonut olevansa kulttuurimarxisti ja kuka tunnustaa tavoitteeksensa ns. länsimaisen yhteiskunnan tuhon?
Sen pidemmin Tetraa tai Lehmää lainailematta: I'm glad that you asked.
Tetra ei varmaan tiedä asioista sen syvemmältä ja rauhanlehmä joko taas leikkii tyhmää tai on monien poliitikkojen tavoin mukana kuin pukama, kun on niin kivaa olla hyvien ihmisten puolella ja tehdä niitä "arvopohjavalintoja".
Karl Marx oletti että Euroopassa syttyy laaja luokkasota ja työväenmaailmanvallankumous alkaa sieltä.
Tämän pitkälle epäonnistuttua, alkoivat hänen seuraajansa hahmotella jatkostrategiaa sosialistisen maailmanvaltion aikaansaamiseksi.
Antonio Gramsci (1891-1937) väitti, että länsimainen (hänen kielessään ”porvarillinen”) kulttuuri ja länsimainen aineellinen hyvinvointi, oli sokaissut työväenluokan sen todellisille marxilaisille luokkaeduille. Ennen kuin marxilainen vallankumous voisi onnistua, länsimainen kulttuuri olisi tuhottava.
Hänen käsialaa on ”kulttuurihegemonia”-teoria, eli tässä yhteydessä yhteiskunnan vallitsevien arvojen korvaamisen toisilla (ks. yllä oleva lista keinoista)
- gramsci.jpg (42.15 KiB) Katsottu 7624 kertaa
Felix Weil (1898-1975) Saksassa perusti 1923 ”Yhteiskuntatutkimuksen instituutin” (Institut für Sozialforschung), joka toimi Frankfurtin yliopiston yhteydessä.
Tästä nimitys "Frankfurtin koulukunta".
Frankfurtin koulukunnan ensimmäinen johtaja oli marxilainen taloustieteilijä Carl Grünberg (1861-1940).
Carl Grünbergin periaate oli käytännössä ankkuroida lujasti paikalleen Instituutin marxilainen luonne.
Weil ja Grünberg olivat puhdasoppisia marxilaisia, mutta alusta lähtien he kannustivat laaja-alaista lähestymistapaa tavoitteen saavuttamiseen.
Grunbergin saatua aivohalvauksen, tilalle astui marxilainen intellektuelli Max Horkheimer (1895-1973)
- horkheimer.jpg (21.02 KiB) Katsottu 7624 kertaa
Niinpä yliopistossa ja sen piirissä vaikutti marxilaisia kaikilta tieteenaloilta, toiseen maailmansotaan asti.
Tärkeimpinä ehkä Theodor Ludwig Adorno Wiesengrund, 1903-1969 ja Erich Seligmann Fromm, 1900-1980.
Fromm kirjoitti kulttuurimarxismin erään perusteoksen, "Pako Vapaudesta", vuonna 1941.
Sodan jälkeen siitä tuli pakollista luettavaa vasemmalle kallistuneissa eurooppalaisissa yliopistoissa.
Myös Suomessa.
Frommin puuhia on nämä seksuaali-"progressiivisuudet", ja tämän herran ansiosta meillä on nykyään porukkaa, jotka ihan tosissaan suu vaahdossa esittävät että sukupuolia on useita eri kymmeniä.
From oli ensimmäinen joka sanoi että sukupuoli on vain "sosiaalinen konstruktio" -- juu ihan kuin meillä ei olisi X ja Y kromosomit ja X ja X kromosomit....
Herbert Marcusen (1898-1979), jatkoi tätä neo-progressiivisuutta vielä pidemmälle yhdistäen marxilaisuuden ja freudilaisuuden.
- Marcuse2.gif (59.02 KiB) Katsottu 7624 kertaa
Hänen perintönään vasemmistolaisissa piireissä on suvaittu kaikenlaista pervoa aina pedofiliasta muhammettien pervoiluihin, ja toki harrastettu kaikkea rietasta kivaa urakalla itsekin.
Pääteos: Eros and Civilization, 1955.
Koko 60-luvulla alkanut "seksuaalinen vallankumous" on saanut sytykettä tästä kirjasta, vaikka siihen on vaikuttanut moni muukin asia.
Marcuse: "Keinot tuhota länsimainen sivilisaatio, ei tule vaikeaselkoisen teorian kautta, vaan seksin, huumeiden ja rock ‘n’ rollin kautta."
Marcusen mielestä moderni kapitalismi on epäpyhä liitto ja sotkuinen riiston verkko, joka käsitti pääoman sijoittamisen, teollisen hallinnon, teknologian, sarjatuotannon, mainostuksen ja massakulutuksen. Sellaisessa toinen toistaan riistävässä matriisissa ihmisistä tuli aivottomia tarpeettomien tuotteiden kuluttajia – kulutusaddikteja ja modernin mainostamisen pelinappuloita.
Tuloksena työväenluokka – ne joilla olisi pitänyt olla vallankumouksellinen tietoisuus – kaapataan massakulutuksen houkutuksilla.
Tämähän pitää paikkansakin, ja paradoksaalis-ironisesti, vielä virallisesti sosialistisessa Kiinassa, massoja hallitaan juuri näin:
"Ole hiljaa ja tee niin kuin sanotaan - saat uuden iPhonen ja Bemarin".
Marcuse oli Frankfurtin koulukunnan tärkein jäsen poliittisen korrektiuden kehittämisessä, ja 1950- ja 60-luvuilla Marcuse sai valmiiksi marxismin kääntämisen kulttuurillisiin termeihin ja sen ruiskuttamisen uusvasemmistoon.
Franfurtin koulukunnan inhat juonet keskeytyivät 1933, koska Hitler nousi valtaan, eivätkä natsit kotsoneet hyvällä lähinnä juutalaisista koostunuutta vasemmistointellektuelliklikkiä, jolla oli vielä runsaasti vaikutusvaltaa.
Eipä hätää, kulttuurimarxistit tajusivat monien muiden tavoin suunnata ajoissa Yhdysvaltoihin.
Harmi, Aatu olisi voinut edes tämän ongelman hoitaa lopullisesti (pun intended) pois päiväjärjestyksestä.
Hämmästyttävää kyllä Columbian yliopiston rehtori, jopa tarjosi näille uudet tilat...
Amerikassa, Franfurtin koulukunta vaihtoi työnsä kohteen Saksan yhteiskunnan ja kulttuurin tuhoamisesta uuden turvapaikkansa yhteiskunnan ja kulttuurin tuhoamiseen.
Toisen maailmansodan sytyttyä monet Instituutin piirissä olleet, mukaan lukien Herbert Marcuse, saivat töitä USA:n hallituksen virastoista ja myös USA:n kansalaisuuden.
Kulttuurimarxistien mielestä länsimainen sivilisaatio on imperialistinen ja tukahduttava voima ihmiskunnan historiassa – erityisesti länsimainen kristinusko. Heidän mielestään länsimainen sivilisaatio on rakennettu aggressiolle, sorrolle, rasismille, orjuudelle ja seksuaaliselle tukahduttamiselle.
(kulttuurimarxistien perusteoria, eli ns. "Kriittinen teoria")
Erityisesti meidän kaikkien maailmankuvaan, kulttuurumarxistit USA:ssa ovat onnistuneet vaikuttamaan populaarikulttuurin kautta eli lähinnä elokuvien ja TV:n kautta, vallitsevana taktiikkana ns. "kulttuuripessimismi".
Siinä meitä aivopestään uskomaan, että meidän kulttuurissamme olisi jotain vikaa.
Päätellen siitä miten paljon ns. suvaitsevaisto avoimesti vihaa Suomea ja suomalaisia, tässä on onnistuttu erinomaisesti.
Suomessakaan ei siis olla oltu sivussa tästä, vaan siis tuontitavarana tulleeseen kulttuurimarxismiin on tartuttu innolla, varsinkin sen jälkeen kun vasemmiston ihannoima "työväen paratiisi" Suomen itärajan toisella puolella lakkasi olemasta.
Tämä näkyi jo ennen NL:n kaatumista kouluissa:
Antero Jyränki kirjoitti 1971 teoksessaan Valta ja vallan siirto, että nyt oli koko ajan sitkeästi ja hellittämättä pyrittävä luomaan edellytyksiä sosialismiin siirtymiselle.
Suomalaisten maailmankuvan täydellisessä muuttamisessa lähtökohtana oli opetus: ”Peruskoulun opetussisältö on muovattava siten, ettei se tue nykyisiä valtarakenteita”, Jyränki julisti. Eli siis meidän osalta kulttuurimarxistaminen ja vallitsevan porvaris-kapitalistisen yhteiskunnan tuhoaminen.
Pelottavan pitkälle on reilussa neljässä vuosikymmenessä päästy: Suomen 100-vuotisjuhlissa ei muistettu maan pelastaneita Mannerheimin ritareita, mutta koodaribussille Afrikkaan (!) kyllä löytyi rahaa.
70-80 luivuilla kulttuurimarxismi juurrutettiin Suomessa syvälle korkeakoulu- ja yliopistomaailmaan.
Erityisesti opintoaloille, joista valmistui toimittajia: Tämä näkyy edelleen meidän rakkaana "vastuullisena mediana" Ylessä ja Hesarissa.
Varsinainen oxymoroni: Eivät ole sen enempää vastuullisia kuin media, vaan valtaa häikäilemättömästi käyttävä vasemmistolainen propagandakoneisto.
Tampereen yliopiston rehtorin Jaakko Uotilan muistiinpanojen mukaan Suomen poliittisiin pelikuvioihin kuului 1970-luvulle tultaessa marxilaisissa piireissä kehitelty strategia, jonka mukaan valta valtiossa voidaan ottaa haltuun kaappaamalla yhteiskunnan instituutiot yksi toisensa jälkeen: radio, televisio, yliopistot ja korkeakoulut sekä erilaiset järjestöt. Sitten kun suuri osa yhteiskunnan instituutioista olisi miehitetty, valtiovallan ylinkin kerros tipahtaisi kumouksen syliin kuin kypsä hedelmä.
Nykyään kulttuurimarxismia ajaa ennen kaikkea EU ja siellä vallalla olevat voimat tunnetuista sosialisteista Junckerista Merkeliin.
Heidänkin tavoitteena on sosialistinen maailmanvaltio, jossa välietappina on Euroopan Yhdysvallat, Euroopan Federaatioksi muutettu EU.
Eli pilkallisemmin Eurostoliitto.
Vastaanhangoittelevat kansalliset poliitikot yksinkertaisesti ostetaan.
Näinhän on pitkälle käynytkin:
Jokainen alunperin omia ajatuksia omaava- ja kriittinen poliitikko, alkaa veisaamaan suvakismin uskontunnustusta viimeistään siinä vaiheessa kun peffa istahtahtaa ministerin-audin takapenkille tai se kuuluisa hillotolppa on muuten kabinettihuoneissa luvattu.
Miten mahtaa käydä niille, joilla pää pitää eivätkä taivu?
Halla-ahon lisäksi, EU:lla on vastassa entisen Itä-Euroopan kovaksi keitetyt nationalistijohtajat.
USA ei kuitenkaan ole poissa pelistä, vaikka kulttuurimarxistien pelinappulana toiminut Clinton-Obama Hussein liiga menikin häviämään Trumpille.
Vahvoina vaikuttajina toimii edelleen media, mukana internet, jossa Facebookkia, Googlea ja Youtubea hallitaan kuin Stalin ryssälää ennen:
Soraääniä annetaan tulla sen verran esille, että kulttuurimarxismia vastustaville saadaan nimi ja naama.
Ohjattavina zombeina, mitään mistään tajuamattomat Antifat, BLM - ja vastaavat porukat hoitavat sitten väkivaltapuolen.
Toki oikeistoradikaalitkin iskevät turhautuneina välillä, mutta tämä sopii kuvioon: Kaikki oikeistolaiset voidaan presidenttiä myöten leimata natseiksi ja siten siis tuhottaviksi edistyksen vihollisiksi.
Mukana häärää Zuckenbergin lisäksi, mm. George Soros, miljardööri ja Unkarin juutalainen, joka tunnetusti rahoittaa vasemmistolaisia tahoja monissa eri järjestöissä ja projekteissa joilla on kulttuurimarxistiset tavoitteet.
Epäilen että Soroksella on motivaationa myös henkilökohtainen kosto holocaustista.
Eipä siinä, kyllä minäkin kostaisin.
Siinähän sitä tuli Tetralle ja lehmäiselle vastausta siihen perinteiseen kysymykseen; Kuka, missä, milloin ja miksi.
Lähteitä on monia, googlatkaa: Voin laittaa linkkejäkin myöhemmin.
Muille: Toivottavasti herätti ajatuksia, ja pientä lampunvaloa siihen miksi kaikki tämä paska on sattunut meidän osaksemme.
Mutta luovuttaa ei saa: Osa irakilaistakin on kuulemma ilmoittaneet muuttavansa suvakki-marxistien harmiksi takaisin ainakin Ruotsin puolelle, koska suomalaiset ovat rasistisia metsämörköjä
Ruotsalaisia tai neuvostoliittolaisia meistä ei koskaan tullut, Eurostoliittolaisia meistä ei tule, joten olkaamme suomalaisia metsämörköjä!