https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... ccecfcc9c9
Näkökulma: Ruutulippu nousi – nyt alkaa Rinteen velkaralli!
Tänään klo 19:51
Suomi on siirtymässä taas aikaan, jossa kansalaisille jaetaan kakkua, jota ei ole vielä leivottu, kirjoittaa Iltalehden
Mika Koskinen.
”Tulevaisuuden tekijät – uusi punamulta” vai ”Antti Rinteen velkahallitus?”
Ensin mainittu on SDP:n puheenjohtajan, hallitustunnustelijasta hallitusneuvottelujen vetäjäksi keskiviikkona muuttuneen Rinteen, jälkimmäinen kokoomuksen konkariedustajan
Ben Zyskowiczin antama nimi tulevalle hallitukselle.
Vastaus tiedetään ehkä jo reilun parin viikon päästä.
Rinteen mukaan hallitusohjelman pitäisi olla kasassa 24. toukokuuta.
SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n varaan rakentuva hallitus pääsee aloittamaan toimintansa huomattavasti paremmasta taloudellisesta asemasta kuin Juha Sipilän (kesk) hallitus neljä vuotta sitten.
Neljä vuotta sitten Suomen talous oli kokoomuksen johtaman sixpackin jäljiltä rapakunnossa. Silloin kasvoivat lähinnä työttömyys ja velka.
Kun Sipilän hallitus aloitti kesäkuussa 2015, Suomessa oli Tilastokeskuksen kausitasoitetun tilaston mukaan mukaan 256 000 työtöntä ja 2 427 000 työllistä. Työttömyysaste oli 9,5 prosenttia ja työllisyysaste 68,0 prosenttia.
Viime maaliskuussa vastaavat lukemat olivat: 180 000, 2 569 000, 6,4 % ja 72,6 %.
Työllisyyden kasvu lisäsi valtion verotuloja ja vähensi työttömyydestä johtuvia menoja niin, että velkakehitys saatiin jonkinlaiseen hallintaan. Valtio onnistui viime vuonna jopa lyhentämään velkaansa noin miljardi euroa, mikä tosin johtui yhdestä poikkeuserästä.
Vaalivuoden 2019 budjetin Sipilän hallitus rakensi vajaan 2 miljardin euron lisävelkaantumisen varaan. Todennäköisesti tuosta budjetoidusta alijäämästä toteutuu noin puolet, koska talouden ja työllisyyden kehitys on alkuvuoden aikana jatkunut kohtuullisen hyvänä.
Sipilän hallitus otti uutta valtionvelkaa noin 5 miljardi euroa. Se on noin neljä kertaa vähemmän kuin edellisellä hallituskaudella.
Valtionvelan määrän suhteessa bruttokansantuotteeseen Sipilän hallitus onnistui lisävelasta huolimatta kääntämään laskuun, kiitos talouskasvun. Viime vuoden lopulla Suomen valtionvelka oli valtiokonttorin mukaan 44,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Koko julkisen talouden velka (sis. mm. kuntasektorin ja sosiaaliturvarahastot) suhteessa kansantuotteeseen oli viime vuoden lopussa 58,9 prosenttia, kun se vuoden 2015 lopussa oli 63,6 prosenttia.
Molemmat lukemat ovat vaikkapa EU-kumppaneihimme nähden suhteellisen hyviä.
Antti Rinteen puheista päätellen velkakehitys uhkaa kääntyä taas huonompaan suuntaan. Kalliit vaalilupaukset on lunastettava ja kriisitietous, joka 4 vuotta sitten yhdisti puolueita, on poissa.
Rinne listasi vaalien alla Iltalehden haastattelussa lupaukset, joista SDP ei alkaneella vaalikaudella tingi: vappusatanen (ainakin osittain), hoitajamitoituksen 0,7:ään, 1 000 uutta hoitajaa ja lääkäriä, hoitotakuu perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa 7 päivään.
Näistä syntyy karkeasti laskettuna noin miljardin euron lisämenot valtiolle ja kunnille. Kun päälle lisätään SDP:n ”tulevaisuusinvestoinnit” esimerkiksi koulutukseen, rahan tarve kasvaa entisestään.
Kannattaa muistaa sekin, että vaikka tuleva hallitus ei tekisi mitään menolisäyksiä, niin väestön ikääntyminen lisää valtion menoja reilu puoli miljardia euroa joka vuosi.
On vaikea nähdä, että hallitusviisikko pääsisi sopimukseen siitä, että äänestäjille luvattuja lisämenoja alettaisiin heti vaalien jälkeen kunnolla karsia tai että lisämenot rahoitettaisiin pelkästään veroja korottamalla.
Ei.
Uutta velkaa eli tulevaisuuteen siirrettyä verotusta tarvitaan – ja paljon. Tuleva hallitus poistaa eriarvoisuutta (joka virallisten tilastojen mukaan ei juuri ole kasvanut) siirtämällä verotusta tulevaisuuteen.
Mitä sitten tehdään, jos taloussuhdanne kääntyy nopeasti huonompaan suuntaan tai korot lähtevät nousuun?
Toivottavasti Säätytalon viisikko uhraa edes pienen ajatuksen tällekin tulevaisuudenkuvalle.
– Jokainen hallitus tästä eteenkinpäin tulee ottamaan velkaa. Kyse on siitä, mikä on suhde velanoton ja sen takaisin maksamisen välillä, Rinne pyöritteli keskiviikkona eduskunnassa, kun Iltalehti kysyi hänen kantaansa lisävelkaantumiseen.
Hieman myöhemmin Säätytalolla Rinne totesi, valtiovarainministeriön virka-arvio talouden tilasta yhdistää puolueita, mutta miten siitä lähdetään vahvistamaan suomalaista yhteiskuntaa, niin ne keinot jakavat sitten jo puolueita.
Tuhannen taalan kysymys kuuluu, tuleeko keskustasta velkarallin takuumies.
Tuskin kukaan kiistää sitä, että Suomen tuleva kasvu vaatii suuria koulutus- ja tutkimuspanostuksia. Ongelma on siinä, että koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi rahaa ollaan nyt sirottelemassa kaikkeen muuhunkin hyvään ja kauniiseen.
Yhtälö ei toimi.
Tai toimii, kun velkahanat avataan uudestaan.
Työllisyysasteen nostaminen olisi fiksuin tapa kasvattaa nopeasti valtion verotuloja, joilla hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa.
Ongelma on kuitenkin siinä, että ay-liikkeen liekanarussa tuleva hallitus tuskin pystyy tekemään työntekijöiden kannalta ikäviä ja radikaaleja uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi. Niitä uudistuksia, joita monet asiantuntijat peräänkuuluttavat. Helpot ja suhteellisen pehmeät keinothan on jo suureksi osaksi käytetty.
Kuten sanottu, koulutus on tärkeä, mutta se on pidempi polku.
Taitaa käydä niin, että kun talous hetkeksi helpottui, maltti katosi ja Suomessa siirrytään taas aikaan, jossa innolla jaetaan kakkua, jota ei ole vielä edes leivottu.
Ei kovin älykästä.