Suomessa on perheitä, joissa lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita: ”Kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle”
Suomessa on historiallisista syistä vaikea suhde siihen, että perheiden asioihin puututtaisiin vanhempien ideologian tai poliittisen toiminnan vuoksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
SUOMALAISTEN paluu Syyriasta al-Holin leiriltä on nostanut esiin kysymyksen lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta äärimielisissä perheissä.
Suojelupoliisi kertoi äskettäin olevansa huolissaan radikaalin islamismin ylisukupolvisuudesta Suomessa. Supon mukaan ongelma ei koske vain leiriltä palaajia vaan myös joitain muita perheitä.
”Meillä on lapsia ja nuoria, jotka ovat kasvaneet siihen kulttuuriin pienestä lähtien. Se on huolestuttava muutos, jota ei ollut vielä joskus kymmenen vuotta sitten ainakaan nykyisessä mittakaavassa”,
sanoi Supon yhteiskuntasuhteiden päällikkö
Saana Nilsson.
ONGELMA tunnistetaan sisäministeriössä.
”Asia on noussut säännöllisesti esille jo parin vuoden ajan. Tämä kissa pitäisi ottaa selkeästi pöydälle eikä väistellä sitä”, sanoo väkivaltaiseen radikalisoitumiseen erikoistunut kehittämispäällikkö
Tarja Mankkinen.
...
HS:n tiedossa on, että jihadistisissa perheissä lapsille on näytetty terroristijärjestöjen propagandavideoita tai lasten on annettu leikkiä vain aseilla.
Mankkisen tiedossa on vastaavia tapauksia. Hänen mukaansa ongelman mittakaavasta on vaikea sanoa, koska viranomaistietoa ei ole kootusti saatavilla.
”Tämä on joka tapauksessa niitä ongelmia, joissa määrä ei ole ratkaiseva. Olennaista on se, että on lapsia, joita kasvatetaan näin. Näin ei saisi käydä lainkaan. Lapselle aiheutuvan pitkäkestoisen haitan lisäksi se vaikuttaa koko ympäristöön ja muihin ihmisiin.”
...
Asia on hankala muuallakin kuin Suomessa. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyvä artikla on Pekkarisen mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikein kohta. Lapsella on oikeus uskonnonvapauteen, mutta toisaalta vanhemmilla on oikeus antaa lapselle ohjausta. Vanhemmilla ei silti ole oikeus kasvattaa lapsia miten he haluavat.
”Valtioiden täytyy suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta. Voidaan ajatella, että muiden ihmisten oikeuksista piittaamaton kasvatustapa ja sellaiseen ajatteluun kasvattaminen on henkistä väkivaltaa”, Pekkarinen sanoo.
...
Hän lisäisi lastensuojelutyöntekijöiden koulutuksessa tietoa radikalisaatiosta, mutta myös eri uskonnoista ja kulttuureista. Asia on herkkä, sillä riskinä on, että lapsia ja perheitä leimataan perusteettomasti. Tiedetään esimerkiksi, että afrikkalaistaustaiset lapset ovat yliedustettuna sijoitettujen joukossa.
...
”Lastensuojelun tulee saada asiantuntija-apua sen arvioimiseksi, milloin kyse on sellaisesta väkivaltaisesta ideologiasta, joka on lapsen kehityksen kannalta vaarallista ja voidaan tulkita henkiseksi väkivallaksi. Mutta lastensuojelussa on paras asiantuntemus lapsen kehityksen ja kasvun arvioinnista, eikä asiaa pidä sysätä poliisi- ja terrorismiasiaksi.”
...
OMA kysymyksensä ovat kotikoulut ja kouluajan ulkopuolella tapahtuva uskonnonopetus, joita on sisäministeriön Mankkisen mukaan hankala valvoa. Euroopan unionissa on käynnissä kotikouluihin liittyvä projekti.
”Tämä on iso ongelma monessa maassa. Se on ollut pinnalla Ranskassa, ja esimerkiksi Britanniassa ja Belgiassa on kanssa ollut huonoja esimerkkejä”, Mankkinen sanoo.
Näissä maissa vanhemmat ovat kasvattaneet lapsia kotikoulussa demokraattisen yhteiskunnan arvojen vastaisesti, Mankkinen kuvaa. Lisäksi on ollut ongelmia ääriliikkeiden perustamien koulujen kanssa.
Esimerkiksi Britanniassa ääri-islamistinen liike levitti joitain vuosia sitten oppilaille propagandaa ja pyrki värväämään heitä, mutta koska lapsia ja nuoria ei suoraan yllytetty väkivaltaan, viranomaisten oli vaikea puuttua.
Tällaisten koulujen vaikutuspiirissä olleita on matkustanut paljon Syyrian konfliktialueelle, Mankkinen sanoo.
TURVALLISUUSVIRANOMAISET ovat olleet huolissaan al-Holilta palaavien lasten radikalisoitumisesta. Al-Holin leirille päätyneet naiset ja lapset olivat eläneet terroristijärjestö Isisin hallitsemilla alueilla sen kukistumiseen asti.
Viime vuonna Mankkisen vetämä laaja viranomaisryhmä kävi läpi eri vaihtoehdot palaajien suhteen. Ryhmään kuului turvallisuusviranomaisten lisäksi lastensuojeluviranomaisia ja sosiaalitoimen asiantuntijoita.
Etenkin turvallisuusviranomaisissa oli niitä, jotka pitivät lasten huostaanottoa vääjäämättömänä. Huostaanotosta päättää aina yksilöllisen harkinnan perusteella lastensuojeluviranomainen.
Ryhmän tekemässä selvityksessä todettiin muun muassa seuraavasti: Mikäli lapsia ei kyetä ottamaan huostaan ja erottamaan vanhemmistaan, lasten kasvatus todennäköisesti jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti Suomessa kuin konfliktialueella.
Keskusteluissa tuotiin Mankkisen mukaan esiin toisaalta sekin, että huostaanotto voi lisätä riskiä lapsen radikalisoitumisesta.
Mankkinen huomauttaa, että Syyrian konfliktialueelle lähteneissä naisissa on isoja eroja. Hän ei halua kommentoida palanneiden tilannetta tarkasti.
...