Terrori-iskun oikeudenkäynnin aikaan uutisoitiin paljon, kuinka Zubier istui salissa joka päivä.
Oikeustalolla kävi ilmi myös, että Turun kaupunki on päättänyt kustantaa kaikki Ruotsissa asuvalle Zubierille oikeudenkäynnistä koituvat kulut matkoineen ja majoituksineen. Mikäli tapausta käsitellään vielä hovioikeudessa, Turun kaupunki on luvannut taata rahallisesti Zubierin mahdollisuuden ottaa osaa myös siihen.
(Osa uutisesta.)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806 ... 2_u0.shtml
Miksi kaupunki maksoi korvauksia, jotka todistajalle yleensä maksaa valtio? Vai saiko Zubier korvauksia kahdelta eri taholta? Valtio tuskin maksoi majoitusta koko ajalta, koska Zubier ei ollut joka päivä todistamassa. Ilmankos Zubier viihtyi Turussa ja antoi paljon haastatteluita.
Paljonkohan tässäkin on mukana Hassan-lisää.
–Olimme viettäneet päivää Turussa ja tulleet juuri Kauppatorille. Sitten näin kaksi lehtitelineen vieressä seisovaa naista ja katsoin tummempaa heistä jostakin syystä syvälle silmiin, Zubier kuvailee.
Hän ei tiedä, miksi katsekontakti tapahtui, mutta kuvailee sitä vaikuttavalla tavalla erilaiseksi kuin yleensä ihmisiä kohdatessa.
–Katsoimme toisiamme silmiin syvästi. Sitten kuljin perheeni kanssa naisten ohi 10–15 metrin verran, kun äkkiä takaamme kuului hirveä huuto. Sellaista en ole koskaan aiemmin kuullut, se meni ihan luihin ja ytimiin, Zubier kuvaili.
Zubier kertoo kääntyneensä ympäri ja nähneensä, kuinka mies on saman naisen kimpussa, jota Zubier juuri katsoi silmiin ohikulkiessaan.
–Hän oli kumartuneena naisen puoleen ja toistuvasti viilsi hänen kurkkuaan.
Zubier kuvailee oikeudelle, kuinka tilanne muuttui torilla kaoottiseksi. Ihmiset huusivat, juoksivat ja osa kuvasi kännyköillään. Zubier itse huusi ihmisiä soittamaan ambulanssin ja yritti epätoivoisesti tyrehdyttää uhrin verenvuotoa.
Puukkomies palasi uudestaan ja uudestaan. Zubier yritti potkia häntä pois jaloillaan.
Sitten Zubier kertoo nähneensä, kuinka elämä alkoi hiipua uhrin silmistä ja lopulta tämä kuoli.
–Tunsin erittäin suurta surua ja epätoivoa. Tässä kohtaa elvytys lopetettiin.
–Kuiskasin hänelle, olen todella pahoillani, etten onnistunut. Toivon, että olet tällä hetkellä paremmassa paikassa, Zubier kertoo kuiskanneensa kuolleen uhrin korvaan.
Syytetyn puolustusasianajajan tivatessa Zubierilta, miksi tekijä palasi uudestaan ja uudestaan puukottamaan.
–Hän halusi tappaa. Hän halusi vain tappaa, Zubier sanoo.
(Osa uutisesta.)
https://www.aamulehti.fi/uutiset/puukko ... -200869844
Mikä on todennäköisyys, että Suomen ensimmäisen jihadistisen terrori-iskun tapahtumapaikalle osuu egyptiläistaustainen englantilais-ruotsalainen ns. auttaja, joka pyrkii hyötymään rahallisesti ja mediahuomiota hankkimalla kaikin mahdollisin tavoin sattumasta, ja huijaa täysin häikäilemättömästi. Tietysti tuo ei ole enää niin ihmeellistä, jos ajatellaan huijaamisen olevan yleistä siellä päin maailmaa, josta auttaja on kotoisin.
Pakko lainata vielä Seiskaa. Jutussa on niin kiinnostavia yksityiskohtia nyt kun totuus paljastui.
https://www.seiska.fi/Uutiset/Hassan-Zu ... ita-paivia
Hassan Zubier, 46, maksoi kalliin hinnan sankariteosta Turun terrori-iskussa: Pimeitä päiviä on paljon – elän 1 100 euron sairauseläkkeellä!
20.2.2018 13:51
Tukholmalainen Hassan Zubier, 46, sattui viime elokuussa lomamatkallaan Turun kauppatorille, kun Abderahman Bouananen aloitti verilöylynsä, jossa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui – Hassan mukaan lukien.
Kauppatorilla tragediasta kertoo ainoastaan koppi, joka annettiin torin vakiokalustoon kuuluvien Jehovan todistajien suojaksi heti iskun jälkeen. Myös uhri, jota Hassan yritti pelastaa, oli Jehovan todistaja. Hän kuitenkin kuoli Hassanin käsivarsille. Hassan toivoo, että uhrit saisivat paikalle pysyvän muistomerkin.
Pyörätuolista Hassan ei todennäköisesti pääse koskaan. Omin jaloin hän pystyy kävelemään vaivalloisesti vain muutamia metrejä.
Hän itse maksoi sankariteostaan kalliin hinnan. Lukuisat veitseniskut veivät hänet loppuelämäksi pyörätuoliin, ja hän kärsii yhä jatkuvista kivuista. Menevälle miehelle elämänmuutos oli totaalinen.
– Vauhti pysähtyi sekunnissa. Olen oppinut, kuinka vaikea on elää pyörätuolissa, kun yhteiskuntaa ympärillä ei ole rakennettu sitä varten.
Hassan kuvailee, että pimeitä päiviä on paljon. Kaikkein eniten hän kertoo kaipaavansa kävelemistä ja sen tuomaa vapauden tunnetta.
– Mutta voin joko luovuttaa tai taistella, ja minä taistelen, hän sanoo.
Tapasi pormestarin
Seiskan haastattelun jälkeen vuorossa on Turun pormestarin vastaanotto. Hassan saa pormestarilta kiitosdiplomin, Turku-aiheisen maalauksen ja lahjakortteja.
Sen sijaan Hassanin oma kotimaa Ruotsi on hylännyt hänet. Hän kiihtyy puhuessaan asiasta.
– Tapa, jolla Ruotsi kohtelee omia kansalaisiaan, on suuri häpeä. Tapahtumapäivänä Ruotsin lähetystö tarjosi ainoastaan taksia sairaalasta hotellille ja sitäkin vastahakoisesti, hän pauhaa.
Hassan palasi paikalle, jossa hän osoitti uskomatonta rohkeutta taistelemalla terroristia vastaan. Hänen urhoollisuutensa viivytti murhaajaa merkittävästi ja säästi ihmishenkiä.
Haluan Suomeen
Viimeisin isku vasten kasvoja Ruotsin valtiolta tuli äskettäin. Hassanin kuntoutus lopetettiin.
– Minua hoitaneet neurologian asiantuntijat ovat täysin eri mieltä kuin päätöksen tehnyt sairaanhoitopiirin yleislääkäri. Nyt sairaala ja sairaanhoitopiiri riitelevät asiasta.
– Jos voisimme, niin muuttaisimme Suomeen, mutta naisystävälläni on työ Ruotsissa, emmekä osaa suomea.
Talous kaatui
Terrori-iskun jälkeen Hassan joutui lopettamaan työnsä ambulanssikuskina. Hänellä on seitsemän kuukauden ikäinen poika, ja perheen arki on äitiyslomalla olevan vaimon harteilla. Toimeentulo on tiukassa.
– Eläminen on vaikeaa noin 1100 euron sairauseläkkeellä. Eräs Vaasassa asuva nainen perusti minulle GoFundMe-joukkorahoitustilin. Olen todella kiitollinen ihmisille ja yrityksille, jotka ovat auttaneet minua.
Turun verilöyly ei ollut ensimmäinen kerta, kun Hassan joutui tiukkaan paikkaan. Entisenä YK-sotilaana hän on nähnyt sotaa Bosniassa, Afganistanissa ja Malissa.
Terrori-isku ei kuitenkaan jättänyt Hassania katkeraksi. Hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä uraa puhujana.
– Haluaisin kertoa ihmisille ymmärryksen, myötätunnon ja rakkauden tärkeydestä. Maailma tarvitsee rakkautta. Voimme olla eri värisiä, mutta kaikkien suonissa virtaa punainen veri.