Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » Ti Loka 16, 2018 11:19 pm

Tuosta Konnunsuo-jutusta en ole löytänyt lisää tietoa, ainoa maininta on tuon Sörkan tapahtuman ohessa. Siinäkin mainittiin vaan että Heponiemeä on rangaistu karkausyrityksestä Konnunsuolta, ilmeisesti tosiaan kyseessä vain yritys, koska puolestaan Viikin karkureissusta oli uutinen Hesarissa.
Sing Singistäkään ei löytynyt mitään tietoa, vankilistat sieltä saisi mutta ne ovat tilauskamaa. Sen sijaan hiukan hämmästyin kun törmäsin tietoon että on jenkeissä värväytynyt armeijaan, samalla selvisi että Heponiemi on ollut USA:ssa jo vuonna 1942. Ilmeisesti on lähtenyt täältä maailmalle välirauhan aikaan jos on talvisodassa ollut taistelemassa.

Löytyi Heponiemen rekisteröinti kutsuntoihin 30.6.1942:
Heponiemi kutsuntarek 1.jpg
Heponiemi kutsuntarek 1.jpg (82.76 KiB) Katsottu 3166 kertaa
Heponiemi kutsuntarek 2.jpg
Heponiemi kutsuntarek 2.jpg (117.34 KiB) Katsottu 3166 kertaa
Tuolloin Heponiemi on ilmoittanut syntymäpaikakseen Kemin, vaikka sittemmin täkäläisissä lähteissä on hänen syntymäpaikakseen mainittu Kuusamon Vuotunki.
Rekisteröityessään Heponiemi on ilmoittanut asuinpaikakseen Hartfordin Connecticutissa, silloinen kortteerinsa, 381 Campfield Avenue, oli pystyssä vielä 2011:
Heponiemi Hartford.jpg
Heponiemi Hartford.jpg (88.79 KiB) Katsottu 3166 kertaa
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » Ti Loka 16, 2018 11:19 pm

Löytyi Heponiemi myös US Navyn tiedoista, kyseinen tieto on mainittu olevan vuodelta 1943:
US Navy Support Books Heponiemi.jpg
US Navy Support Books Heponiemi.jpg (64.67 KiB) Katsottu 3166 kertaa

Heponiemi värväytyi 20.5.1944, paikkana oli Fort Sheridan, Illinoisissa. Sopimuksena yli 6 kuukauden palvelus. Värväytymistiedot on purettu myöhemmin mikrofilmiltä:
Heponiemi värväys.jpg
Heponiemi värväys.jpg (90.73 KiB) Katsottu 3166 kertaa
Vuodesta 1990, Heponiemen viimeinen osoite on löytynyt Honkanummen hautausmaalta:
Heponiemi Honkanummi.jpg
Heponiemi Honkanummi.jpg (94.08 KiB) Katsottu 3166 kertaa
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Clarence
Aloitteleva dekkari
Viestit: 536
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Clarence » Ti Loka 16, 2018 11:31 pm

Olet ollut ahkerana L'amourha. Kiitos kun kaivoit itseä kiinnostavia asioita arkistoista. Joskus ajatellut, kun pääsisi Alcatrazin arkistoihin, siellä voisi mennä tunti jos toinenkin. Kaikki Alcatrazissa istuneet kyllä löytyy Googlesta.

Lehdissä tuosta Sörkan pakoyrityksestä Tabell sai 12 vuotta kuritushuonetta. Kuitenkin luotettavalta taholta Tabellin tuntenut mies kertoi hänen saaneen 15 vuotta kuritushuonetta.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond
Viestit: 7325
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa » To Loka 18, 2018 1:00 am

Ennen lähettämistä huomasin, että L'a:kin oli vuosilukuihin kiinnittänyt huomion, mutta menkööt, koska tuli kirjoitettua muutakin:
L'amourha kirjoitti:Löytyi Heponiemen rekisteröinti kutsuntoihin 30.6.1942:
Liitetiedosto Heponiemi kutsuntarek 1.jpg ei ole enää saatavilla
Liitetiedosto Heponiemi kutsuntarek 2.jpg ei ole enää saatavilla
Tuolloin Heponiemi on ilmoittanut syntymäpaikakseen Kemin, vaikka sittemmin täkäläisissä lähteissä on hänen syntymäpaikakseen mainittu Kuusamon Vuotunki.
Tämä tarkoittaa, että Heponiemi siirtyi samalle puolelle ryssän kanssa kesäkuussa -42, kansallisuutta ei juuri tuolloin kyselty, kun USA tarvitsi tykinruokaa. Miten lie on liikkunut Usassa sotaa pakoillen, kun on tuo laivaston pestilappukin vuodelta -44? Vapauttivat armeijasta ennen sitä ilmeisesti "jostain syystä". USA oli kuitenkin kutsuttu kaikki 21-45 -vuotiaat asepalvelukseen 16.9.1940 ensimmäistä kertaa maan historiassa. Sodan uhka oli todellinen ja sotaa pakoilevien joukko oli suuri. Arkkuja ja hirveästi vammautuneita alkoi virrata, kun USA kietoutui syvälle monirintamasotaan niin Aasiassa kuin Euroopassakin.

Heponiemi näyttää luikkineen maasta talvisodan jälkeen ollen lämpöisessä Usassa ainakin kesäkuussa -42, milloin lie maahan saapunut? Ei ollut tuolloin kutsuntahetkellä vielä ryöstänyt, koska 0 vankia kutsuttiin asepalvelukseen 2. maailmansodassa (usassa). Vaikuttaa siis sille, että Heponiemi lähti hatkaan Suomesta välirauhan (tuskin sentään rintamalta kehtasi lähteä) aikana joko talvisodan säikäyttämänä tai nälän takia. Siinä mielessä Clarensen teksti on kyllä nappiin asti oikein, että sota päättyi toki hänen osaltaan tuolloin, vaikka paperisotilaana vastapuolen kirjoissa seikkailikin ja miehet rintamalla taistelivatkin. En katsoisi isänmaasta-hatkan syyksi seikkailunhalua, koska seikkailua sai tuohon aikaan Suomessakin ja kaikki tiesivät ryssänuhan rajan takana rajakunta Kuusamossa, tähystystorneista jopa saattoivat katsella vihollista hiippoineen. Kait se on mahdollista, että heponiemi olisi uskaltanut palata sodan jälkeen isänmaahansa, luikkinut merille ja tehnyt ryöstön, mikä asutti miehen hetkeksi Hudsonjoen varrelle vankilaan.
Sing Sing sijaitsee Hudsonjoen rannassa.jpg
Sing Sing sijaitsee Hudsonjoen rannassa.jpg (92.64 KiB) Katsottu 2987 kertaa
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka järjesti rahoituksen matkoihinsa? Muutenkin nuo vuosiluvut ovat muuten hieman arvoituksellisia, paitsi että näyttää pakoilleen sotimista Suomen leivissä, eikä vastapuolikaan ilmeisesti taistelua kyennyt Leonardille järjestämään.

Kehtasi lähteä jossain välissä uudessa maassa ryöstöjen tielle ja vankilareissuun, mistä piti jollain keinolla luikkia takaisin kotimaahan. Mutta Sing Singin vankilasta tuskin karkasi, koska ei niitä onnistuneita pakoja hirveästi ole tuosta pahamaineisesta paikasta Hudsonjoen rantamilta.

Rivakka parikymppinen ei perhettään ajatellut, kun jätti heidät oman onnensa nojaan. Nuorilla miehillä oli käyttöä välirauhan Suomessa rakennus-, linnoitus- ja eritoten maanviljelytöissä, koska ruokavarannot olivat huvenneet uhkaavasti. Seikkailuakin olisi ollut ilmassa Talvisodan aiheuttaman revanssihengen takia.

Heponiemi näyttäisi olleen pelkuri ja sotilaskarkuri, jonka voi laittaa samaan kastiin Suomeen pölähtäneiden valetyöläisten ja valepakolaisten, irakkien ja afganahkojen kanssa.
Korona on ohjannut itseäni aiempaa vahvemmin luomuruokaan ja kotimaisuuteen. Seurauksena suolistoni on aivan rautaisessa kunnossa, vaikka bakteerikanta oli hyvä jo aiemminkin.

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » To Loka 18, 2018 1:02 am

En löytänyt Tabellin tuomiosta enempää tietoa. Hovin langettama 12 vuotta on viimeisin mitä löysin, mahdollisesta korkeimpaan menemisestä ei löytynyt mitään.

Kesällä 1942 Heponiemi oli kutsuntoihin rekisteröityessään ilmoittanut olevansa työtön, seuraavana keväänä hän oli ainakin onnistunut saamaan töitä. Saattaa olla että mies on seilannut jo tätäkin ennen, höyrytankkeri SS John Worthington oli enimmäkseen tehnyt rannikkoreissuja, mutta 14.3.1943 hänen tiedetään olleen Worthingtonin miehistössä laivan suunnatessa lämpimämmille vesille.
Worthington lähti tuolloin painolastissa New Yorkista Karibialle, Arubaan.
Aruballa suoritetun lastauksen jälkeen uukkari-satama oli Rio de Janeirossa, Brasiliassa.
Heponiemen etelänristeilyn oli pilata Oberleutnant zur See, Oskar-Heinz Kusch. Tämä sakujen U-154:n komentaja yritti posauttaa laivan Heponiemen alta saattueen paluumatkalla Brasilian Fortalezan paikkeilla. Sukellusveneen torpedon aiheuttamista, mittavista vaurioista huolimatta alus selvisi Trinidadiin ja seilasi paikkuutöiden jälkeen Guantamon kautta Teksasin Galvestoniin.
Sikäläisellä telakalla Worthington todettiin kannattamattomaksi korjata ja alus ajettiin telakalta ja hylättiin Port Aransasin lähettyville.
SS Worthingtonin osoite on 27° 51' 42.296" N 97° 03' 05.600" W , hylyn päällä on kolmisenkymmentä metriä vettä päällä, jos jotakuta sattuu hylkysukellus Teksasin rannikolla kiinnostamaan.

Edellämainittu sukellusveneen kippari teloitettiin Kielissä 12.5.1944, lähimpien upseeriensa ilmiantamana. Kuschin ja lähimpien upseeriensa välillä oli kytenyt jo pitkään, natsimieliset asetoverit halusivat eroon päälliköstään joka avoimesti pilkkasi Hitleriä ja tätä myötäileviä saksalaisia.
Ilmiantajien pääpukari, Oblt.z.S. Ulrich Abel, palkittiin ansiokkaasta ilmiannostaan sukellusvene U-193:n päällikkyydellä. Abel kuitenkin kohtasi loppunsa jo kolmisen viikkoa ennen Kuschin teloitusta, U-193 katosi ensimmäisellä Abelin kipparoimalla matkallaan huhtikuussa 1944, eikä sen kohtaloa tiedetä vieläkään. Kusch saattoi olla oikeassa, hänen mielestään päällikkö-oppilaana ollut Abel ei ollut valmis sukellusveneen kippariksi.
Amerikkalaiset hävittäjät USS Inch ja USS Frost upottivat U-154:n 3.7.1944 Madeiran luoteispuolella.
Oskar-Heinz Kusch rehabilitoitiin 1996 ja teloituspaikan ohittava tie nimettiin Oskar-Kusch-Straßeksi.

Heponiemen saagaan liittyen löytyi ihmetystä herättävä asiakirja. New Yorkista Göteborgiin seilanneen SS Stockholmin matkustajalista. Lista on päivätty 21.3.1952, yhtenä matkustajana on Leonard Heponiemi, 30 v, merkitty karkoitetuksi. Erityisen hämmentävän tästä tekee se, että Heponiemen piti olla tuolloin Sörkassa lusimassa.
SS Stockholm manifest.jpg
SS Stockholm manifest.jpg (126.37 KiB) Katsottu 2986 kertaa
Jotta saataisiin juttuun lisää kauneutta ja moderaattoreille harmaita hiuksia, pitää todeta että tässä on tullut länkytettyä ihan väärässä ketjussa.
Ketjun aloitusviestissä mainittiin ”...edellinen vartijan surma oli tapahtunut 1950-luvulla...”, tänäänhän sitten minulle selvisi että tämä Heponiemi-keissi ei suinkaan ollut viimeinen vanginvartijasurma 1950-luvulla.
22.5.1954 surmattiin vanginvartija Veini Viljam Korteoja Sörkassa. Aarre Valdemar Höglund veti suutarinveitsellä Korteojan kurkun auki pakoyrityksen ohessa. Höglund yritti vielä ampua Korteojan aseella toisen vartijan, ylivartija Laarin, syöttöhäiriön ansiosta teko epäonnistui. Höglund joutui vartijoiden saartamaksi ja ampui kuulan kalloonsa.
Höglundin avustajana oli lastenraiskaaja Aaro Johannes Kukkonen. Pakoyrityksen kuivuttua kokoon, Kukkonen raahattiin raudoissa eristykseen ja häntä hakattiin ja potkittiin jo matkalla sinne. Myöhemmin selvisi että useampi vartija kävi välillä pahoinpitelemässä Kukkosta, asiasta käytiin oikeuttakin. Syytettyinä olivat vanginvartijat Sillanpää, Luumi ja Rouhiainen. Tuomioista ei ole vielä tietoa.
Voisiko olla että aiemmin mainittu Heponiemen rundi-hakkaaminen olikin Kukkosen vastaava?

Jottei juttu menisi liian helpoksi, tämäkään ei ollut 1950-luvun viimeinen vanginvartijan surma.
8.8.1956 surmattiin Sukevalla vanginvartija Eino Hartikainen. Murhasta ja karkaamisesta syytteessä olivat Pauli Uolevi Brask, Urho Pellervo Puusaari ja tavattoman karkaileva Jouko Kalevi Veijalainen. Tämäkin juttu vaatii selvittelyä ainakin tuomioiden osalta.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Clarence
Aloitteleva dekkari
Viestit: 536
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Hämmästyttävää!

Viesti Kirjoittaja Clarence » To Loka 18, 2018 1:28 pm

On Anoi Kaa ja L'amourha ovat keränneet ansiokkaasti asiatietoa tapauksesta ja eritoten henkilöstä Leonard Heponiemi. Kumpikin muodostaneet myös oman mielipiteen Heponiemen persoonasta. Siihen on jokaisella oikeus, mutta ei yksinoikeus.
Itse näen edelleen Heponiemen seikkailevana henkilönä, jolle sattui ja tapahtui. Vähemmälle huomiolle jäänyt, että Heponiemi meni vapaaehtoisen talvisotaan 17 vuotiaana. Kun asiakirjoista käy ilmi, että mies ei kauaa viihtynyt paikoissaan, vaan oli milloin missäkin, laittaisin asian lyhytjännitteisyyden piikkiin, mikä on näille persoonallisuuksille tunnusomaista.

Asiakirjat puhuvat omaa kieltään, niin myöskin Heponiemen henkilökohtaisesti tunteneet miehet. He ovat sitä ikäluokkaa, että kuolleet jo. Toinen Heponiemen tuntenut oli ensi kerran vankilassa 1945. Kukaan heistä ei puhunut moittien Heponiemestä. Asialla on painoarvoa, koska tuolloin oli vankiloissa jotain moraalia.

Mitä tulee ristiriitoihin niin kerron erään tapauksen 70- luvulta. Oikeudessa oli vastaamassa joukko erääseen rikokseen sotkeutuneita. Asian sotkun aloittaja ei ollut oikeudessa, josta hyvästä sai sakot paikalle tulemattomuudestaan. Ei tiedetty miehen olinpaikkaa. Se kuitenkin oli vankila. Ukko oli istumassa sakkoja lääninvankilassa, ja jonkin tietokatkoksen vuoksi ei ollut oikeudessa.

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » Pe Loka 19, 2018 2:17 pm

Kyllä entisaikoina vankienkin moraali on ollut eri luokkaa kuin nykyään.
Vartija Perkiömäen surman osalta siitä kertoo sekin että jo tapahtunutta seuranneena päivänä 19.9.1952, vankilan johtaja Konttisen puheilla kävi vankitoverikunnan sihteeri.

Konttinen kertoi tapaamisesta seuraavaa:
" Voin sanoa suoraan, etten ollut oikeastaan yllättynyt samalla kuin olin tyytyväinen vankitoverikunnan sihteerin käynnistä. Hän ilmoitti puhuvansa toverikunnan hallituksen puolesta ja sanoi heidän valittavan tapahtunutta välikohtausta jonka suurin osa vangeista tuomitsee. Samalla hän pyysi, että vangit saisivat osallistua surmansa saaneen vartijan perheen hyväksi toimeenpantavaan keräykseen."

Noista ihmettelemistäni päivämääristä, noina aikoina ei varmastikaan aina tiedetty missä kukin luuraa. Luulisin kuitenkin että miehestä on tiedetty onko hän tallessa vankilassa vai eikö ole.
Nythän oli Sörkan tapahtumien osalta uutisoitu että Heponiemi oli vankikolmikon osalta talon vanhin:
" Heistä vanhin Sörnaisten keskusvankilan asukas oli Heponiemi, joka tuli vankilaan joulukuussa 1948."

Nyt meillä on kuitenkin matkustusasiakirja jonka mukaan Heponiemi on matkalla Suomeen 21.3.1952, puolisen vuotta ennen Sörkan tapahtumia.
Onko Heponiemi ollut amerikkaan saakka ulottuneella karkureissulla, jonka yhteydessä on rötöstellyt sielläkin ja tullut karkoitetuksi.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond
Viestit: 7325
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa » Ma Loka 29, 2018 10:35 pm

Leonard Heponiemi ja Suomen armeija

Päivämääriin hieman lisätietoa. Sain haltuuni lisätietoa Heponiemen liikkeistä koskien sota-aikaa ja sen välitöntä läheisyyttä, kiire oli pois jonnekin tuntemattomaan, mutta olihan Suomi kurja paikka olla, kun nälänhätäkin painoi päälle ja kuolemanuhka todellinen. Ei voi vähätellä myöskään sitä, että Itäisen Suomen pojat suhtautuivat ryssään ehkä eri tavalla, viha tai pelko oli varmasti tunne mikä kaikilla oli.
Hänellä olikin muuten mahtava koko nimi Leonardin eli Leon lisäksi, se kokonaisuudessaan alempana. Lisään asiakirjat ruotimatta niitä enemmän nyt tässä paikalla, vaikkakin päivämäärät herättävät heti kysymyksiä. Koska asiakirjoja on neljä, upotan viimeisen ja vakavimman erilliseen viestiin.

Mielenkiintoinen elämänkulku, jota useampi onkin jo ansiokkaasti ruotinut. Mielipiteet ovat toki murhislaiseen tyyliin varsin kärjistäviä, mutta uskon että pöytäkeskustelu asiasta voisi tuoda uutta näkökulmaa monelle "radikaalille". Mielipiteeni tarinan karkailevasta "sankarista": Seikkaileva, hieman vastuuta pakeneva, päättämätön. Maailma oli tuolloin sodassa ja USA järjesti ensimmäistä kertaa "draftin" eli kaikki kynnelle kykenevät kutsuttiin palvelukseen ja rintamalle joutumisen pelko oli todellista. "Juppiyliopistojen" opiskelijat ja käytännössä melkein kaikki varakkaiden ihmisten pojat välttyivät tältäkin sodalta, samoin kävi myöhemmin USAN aasianseikkailuissa - jännää. IIlmeisesti oli niin, ettei Heponiemen ominaisuudet täsmänneet esimerkiksi mittavan sotateollisuuden tarpeisiin. Asia taisi kyllä oli niin, että usalaisilla naisilla oli sama kohtalo lievempänä kuin täällä meillä - piti tehdä myös miesten perinteisesti tekemät työt ja huolehtia perheen asiat, kun miehet olivat poissa. Heponiemi tuntui olevan poissa usein, naisten onneksi siviilisäätynsä ainakin oli naimaton.

Nyt Leonard Juhani Villenpoika Heponiemeen (koko nimi armeijan paperista, missä Leonard = Leo): Jos oikein ymmärsin, hän tyrkytti myös Suomessa itseään armeijaan kahteen otteeseen - aluksi vapaaehtoisena ja pääsikin puhelinmieheksi keväällä 1.3-25.4. vuonna 1940, mutta hänet vapautettiin palveluksesta - syy tuntematon. Leonard lie jo tuolloin ameriikankävijä, sillä paperissa lukee "puhuu täydellistä englantia, autok. USA", jos oikein seuraavaa tulkitsin:
Heponiemen kutsuntakortti.jpg
Heponiemen kutsuntakortti.jpg (56.44 KiB) Katsottu 2425 kertaa
Joka tapauksessa "kutsuntanumero" -nimellä kulkevassa paperissa seisoo, että Leonard olisi halunnut vapaaehtoisena armeijaan myös huhtikuussa 1942 ja ilmeisesti tykistön miehistöön pääsikin. "Kutsuntanumero" -paperissa mainitaan Pignet-luku, se on eräänlainen painoindeksi*, Leonardilla tuo luku oli erinomainen. Läski on rintamalla kamala kirous jo hygieniasyistä, ellei sitten mennä vararavinnolle. Kokonsa puolesta Heponiemestä olisi voinut tulla myös sotasankari, mutta syyt, jotka vain hän tietää tarkasti, teki hänestä sätkivän luopion. Ei tainnut edes pervitiiniä ehtinyt maistaa.
Palvelus liikekannallepanon jälkeen kantakortin takapuolelta.jpg
Palvelus liikekannallepanon jälkeen kantakortin takapuolelta.jpg (57.72 KiB) Katsottu 2425 kertaa
Vapautusilmoitus_syyskuu_1948.jpg
Vapautusilmoitus_syyskuu_1948.jpg (57.07 KiB) Katsottu 2425 kertaa
* = Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (cm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (cm) + paino (kg)].

Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.

Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan seuraavat:

A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,
A II luokka: Aseellisen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,
B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,
B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,
E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määrätyt,
D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, ja
C luokka: Rauhan aikana palvelusta vapautettavat, tarkastusvuonna kolmekymmentä vuotta täyttävät, joita ei ole voitu määrätä palveluun eikä kokonaan vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta.

D-luokka viittaa tässä yhteydessä "varmoihin tapauksiin, joissa kohtaukset esiintyvät tiheään tai ovat laadultaan vaikeita, tai joissa esiintyy hämärätiloja, demenssiä tai muita ilmeisiä sielullisia häiriöitä". Eli kyseessä olisi ollut vapautus palveluksesta epilepsian perusteella.

LÄHDE: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki, Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto 1943.
Korona on ohjannut itseäni aiempaa vahvemmin luomuruokaan ja kotimaisuuteen. Seurauksena suolistoni on aivan rautaisessa kunnossa, vaikka bakteerikanta oli hyvä jo aiemminkin.

Clarence
Aloitteleva dekkari
Viestit: 536
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Kiinnostavaa

Viesti Kirjoittaja Clarence » Ti Loka 30, 2018 12:03 am

Nimimerkki "On Anoi Kaa" on ollut todella tarkkana, samoin "L´amourha". Luin viimeiset On Anoi Kaa,n etsimät tiedot, mutta en huomannut luokkaa D, enkä epilepsiaa. Ensi kerran epilepsia tuli esille. Kuten jo sanoin, olen nuorempana nähnyt kuvan Heponiemestä. Pyytelevä mies vanhanaikaisesti sanottuna. Pituus sopii kuvaan, mutta painoa paljon enemmän. Onhan kuva otettu sen jälkeen kun Heponiemi heitteli elinkautisen. Pieni mahdollisuus saada nähdä kuva ja koitetaan onnistaako.

Uskoisin myös, että vastatusten kahvipöydässä tulisi maltillinen ja hedelmällinen keskustelu aiheesta Leonard Heponiemi. Mielestäni näin kirjoittamallakaan ei ole pahempia yliampumisia.
Moni psykopaattinen persoona saattoi kunnostautua hyvin sodassa, varsinkin erikoistehtävissä.
Ruuben Oskar Auervaara oli sodan aikana muuraustöissä. Lisäksi oliko Pärmin pataljoona(?), missä oli vankeja. Ihmettelen Heponiemen D luokkaa.
Loistava englanninkielen taito noin nuorena oli kanssa yllätys. Tosin tuon ajan merimiehet oppivat sen luontaisetuna. Vankilan saunan pukuhuoneessa entinen pyttyläinen, joka oli ollut myös merillä nakkeli täydellistä englantia. Opiskelevat vangit katsoivat huulipyöreällä, sillä se tuli kaikille yllätyksenä.

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » Ti Loka 30, 2018 5:10 pm

OAK on tehnyt komioita löytöjä, saatiin valaistusta Heponiemen tekemisiin sotia koskien.
Tuosta Leon vapautuksesta, en löytänyt merkintää että kelpoisuusluokkaa olisi tiputettu. Lapussahan on alkujaan lukenut "Lomautettu toistaiseksi", se on yliviivattu ja Heponiemi on kirjattu vapautetuksi. Voisiko syynä olla ihan se että talvisota oli tuolloin jo päättynyt ja Heponiemi vapaaehtoisena kuuluikin vapauttaa.
Reilut kolme kuukautta hän ehti mälvätä rintamalla, patterinsa sotapäiväkirjan mukaan toimintaakin riitti ja ryssä niittasi miehiä, ainakin yksi puhelinmieskin oli kaatuneitten joukossa. Ymmärtääkseni tuo puhelinmiehen homma ei ollut mitään varsin lokoisaa touhua, ryssien tulituksessa linjat olivat alituiseen poikki ja niitä sai korjata tai vetää uusiksi. Jos täällä on joku arvonsa tunteva kelaperse niin voisi tuota valaista enemmänkin, itse olen toisenlaiseen hommaan koulutettu.
Jatkosotaan Heponiemi ei tainnutkaan osallistua, kantakortissa olisi tästä merkintöjä. On kutsuntatarkastukseen osallistunut, siinä 21.4.1942 päivämäärän yläpuolella lukeva "vapaaehtoinen" ei voi tarkoittaa vapaaehtoisuutta tuolloin. Heponiemihän oli tuolloin normi kutsuntaikäinen, kyseessä on oltava vain maininta talvisodan vapaaehtoisuudesta.
Reilu kaksi kuukautta kutsuntojen jälkeen Heponiemi onkin ollut jo USA:ssa ja rekisteröitynyt siellä kutsuntoihin, jostain syystä palvelus meidän joukoissa ei ole maittanut. Hiukan olen ihmetellyt miksi mies ylipäänsä halusi maavoimiin, miksei yrittänyt laivastoon kun oli kuitenkin jo meriä kyntänyt ja kynti tuon rekkaantumisen jälkeenkin. Välillä on väkisinkin tullut mieleen että tässä tarinassa kimpoilee kaksi Heponiemeä.
Talvisodan jälkeen, ja ennen noita jatkosodan kutsuntoja, Heponiemi on ollut merillä koska on ammattinimikkeensä vaihtanut maanviljelijästä merimieheksi. Ilmeisesti tällä aikavälillä on tuo engelska opeteltu ja hankittu ajokortti USA:sta. Ajokortti ei kuitenkaan ole ajotaitoa miehelle tuonut koska myöhempään Sörkan pakoreissuun tarvitsi ajotaitoista miestä.
Sörkan tapahtumiin osallisuudesta syytetty, myöhemmin syyttömäksi todettu Näpänkangas kertoi oikeudessa marraskuussa 1952:

"Heponiemi oli tiedustellut häneltä nuoria miehiä avukseen. Ainakin yhden näistä tuli olla kykenevä kuljettamaan autoa, sillä ilman moottoriajoneuvoa ei karkaamisesta tulisi mitään."

Karkaava kolmikkohan yritti ottaa käyttönsä vankilan kuorma-auton sisäpihalla, mutta eivät saaneet sitä liikkeelle. Jalkaisin joutuivat portista karkaamaan ja Heponiemen ennustus toteutui hyvin pian tämän jälkeen kun itse putosi ensimmäisenä jatkoista saatuaan luodin lapaansa.

Loppuun, Clarence mainitsi aiemmin Heponiemen uskoon tulosta. Mahtoiko Heponiemi joutua Kakolaan tuon vartijan surmaamisen jälkeen, tuskin on saanut Sörkkaan jäädä tuomiotaan suorittamaan. Näin ollen, hänestä olisi voinut tulla turkulainen vapautumisensa jälkeen:
06.08.1971 Heponiemi puhuu.jpg
06.08.1971 Heponiemi puhuu.jpg (20.81 KiB) Katsottu 2128 kertaa
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Clarence
Aloitteleva dekkari
Viestit: 536
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Clarence » Ti Loka 30, 2018 5:51 pm

"" Loppuun, Clarence mainitsi aiemmin Heponiemen uskoon tulosta. Mahtoiko Heponiemi joutua Kakolaan tuon vartijan surmaamisen jälkeen, tuskin on saanut Sörkkaan jäädä tuomiotaan suorittamaan. "" L´amourha kirjoittaa.

Heponiemi siirrettiin karkausyrityksen jälkeen Kakolaan, nuorempi Tabell myös. 60- luvun lopulla Kakolassa samassa vetoryhmässä ollut tuttu mies sanoi Heponiemestä:
Taisi olla oikeasti uskovainen. Oli kiusoitellut nuorena Kakolan vankina Heponiemeä etunimestä sanojensa mukaan. Teuvo Ekström, välillä Taljas kertoo kirjassaan asuneensa Kakolassa samassa sellissä Heponiemen kanssa. Sanoo Heponiemeä Kakolan hyvän tahtoisimmaksi mieheksi, eli muutosta on tapahtunut. L´mourhan laittama lehtileike Turussa olleesta tilaisuudesta puoltaa asiaa.
Moni Heponiemen ja Tabellin henkilökohtaisesti tuntenut on jo kuollut. Joka on elossa, on jo liki 80 vuotta.

Clarence
Aloitteleva dekkari
Viestit: 536
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Kysymystä pukkaa

Viesti Kirjoittaja Clarence » Ti Loka 30, 2018 9:02 pm

On Anoi Kaa ja L'amourha, saatteko ongittua tietoon vuosiluvut, milloin Heponiemi oli
Sing Singissä?

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond
Viestit: 7325
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa » Ke Loka 31, 2018 3:27 pm

Yritin sitä kerran hartaudella (kun ainakin myöh. uskovaisesta miehestä kyse), mutta huonolla menestyksellä. Pakosta ollut tosi lyhyt visiitti tai maailmansodan jälkeen.
Yritän uudelleen, en ole luovuttavaa sorttia, paitsi rakkaudessa.

Minua kiinnosti tuo, että ottiko Usa laajemminkin.sodan aikana suomalaisia kirjoille, olimmehan me vihollisia?
Korona on ohjannut itseäni aiempaa vahvemmin luomuruokaan ja kotimaisuuteen. Seurauksena suolistoni on aivan rautaisessa kunnossa, vaikka bakteerikanta oli hyvä jo aiemminkin.

krais
Parranpäristäjä
Viestit: 63
Liittynyt: To Helmi 02, 2012 12:55 am
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja krais » To Marras 01, 2018 3:41 am

USA ja Suomihan eivät toisessa maailmansodassa olleet vihollisia. Sotaa ei koskaan julistettu maiden välille, päinvastoin kuin esim. Englannin kanssa.
Qui sit de canibus?

L'amourha
Hercule Poirot
Viestit: 2130
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha » To Touko 30, 2019 1:35 am

Hieman lisää tietoa Leonardin seikkailuista. Tuon aiemmin mainitun meriseikkailunsa jälkeen on ilmeisestikin päättänyt ryhtyä maakravuksi. Tullut pidätetyksi Detroitissa, josta karannut vankilasta. Tuolla karkureissullaan on onnistunut värväytymään armeijaan.
Huonostihan Leonard US Armyssä ilmeisesti viihtyi koska sieltäkin piti ottaa hatkat. Fort Sheridanista alkanut karkureissu päättyi Mount Poconoon, jossa Leonard oli kaverinsa kanssa pöllimässä bensaa Chicagosta varastamaansa autoon.
Leonard Heponiemi The Morning Call, Allentown, Pennsylvania 19.07.1944.jpg
Leonard Heponiemi The Morning Call, Allentown, Pennsylvania 19.07.1944.jpg (83.1 KiB) Katsottu 841 kertaa
Vuotta myöhemmin Leonard oli jälleen karkuteillä, 2 minuuttia.
Kovasti karkailevainen Lennu oli tuolloin Bridewellin korrektionaalissa, teki oikein hienon köyden petivaatteista jolla laskeutui 2-kerroksisen selliosaston katolta vankilan pihamaalle.
Lupaava alku tyssäsi tosiaankin heti alkuunsa, Leonardin päästyä Bridewellin aidan yli, kaksi töihin matkalla ollutta vartijaa huomasivat tapahtuneen ja ottivat Leonardin kiinni.

Nyt saadaan vihdoin Leonardille kasvotkin:
Leonard Heponiemi, Chicago Tribune 20.07.1945 .jpg
Leonard Heponiemi, Chicago Tribune 20.07.1945 .jpg (193.8 KiB) Katsottu 841 kertaa
Kaikki tahtovat Lennun kynsiinsä. Haluttaisiin lähettää mies Suomeen, mutta kun on tullut rötösteltyä muutenkin ja tuomarinkin eteen pitäisi mennä...
Leonard Heponiemi, Chicago Tribune 01.08.1945.jpg
Leonard Heponiemi, Chicago Tribune 01.08.1945.jpg (88.85 KiB) Katsottu 841 kertaa
Tuosta viimeisimmän jutun päätöksestä ei vielä löytynyt uutista, koitetaan kaivella.
Clarencen kyselemää tietoa Sing Singistä ei ole löytynyt. Toistaiseksi on siis kasassa hatkat Fort Sheridanista, Detroitista ja Chicagosta.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Vastaa Viestiin