RKP vaatii Suomeen keskustelua siedettävästä koronariskistä: "Me ei voida jäädä pullon pohjalle katsomaan"
Suomen täytyy pohtia, mikä on hyväksyttävä koronariski, totesi RKP:n
Henrik Wickström SuomiAreenassa pitämässään puheessa. Samalla hän esitti ratkaisuja nuorison ja perheiden ongelmiin.
RKP:n Wickström penäsi SuomiAreenassa keskustelua koronarajoituksista luopumisesta.
– Koronapandemia ei ole vielä ohi, mutta on välttämätöntä, että käymme keskustelua Suomessa siitä, mikä on se koronariski, jonka kanssa olemme valmiita elämään siten, että voimme vähitellen ja terveysturvallisesti poistaa rajoituksia, Wickström sanoi.
– Täytyy tarkkaan seurata rokotekattavuuden kasvua. Kun suurin osa väestöstä on saanut molemmat rokoteannokset, niin meidän on pakko miettiä, onko silloin se kohta, jolloin laajemmin voidaan rajoituksista luopua, Wickström jatkoi.
Wickström kiinnitti huomiota myös Suomen matkustusrajoituksiin, joista RKP on hänen mukaansa huolissaan.
– Me ei voida jäädä tänne pullon pohjalle pohjoiseen katsomaan, kun muut maat avaavat rajojaan. Suomi ei voi jäädä jälkeen. Tämä voidaan tehdä terveysturvallisesti, niin, että korona saadaan pysäytettyä rajoille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rkp ... an/8191230
Lääkärit kiirehtivät uutta koronastrategiaa, tartuntamäärät eivät enää ratkaisevia: "Voitaisiin alkaa suhtautua normaalina tautina"
Helsingin kaupungin infektiolääkäri
Terhi Heinäsmäen mukaan pelkkien tartuntalukujen seuraaminen ei ole enää mielekästä rokotekattavuuden edetessä. Vastaavanlaisia näkemyksiä ovat esittäneet myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja
Mika Salminen ja THL:n ylilääkäri
Hanna Nohynek.
Tartuntojen määrän kasvusta huolimatta sairaassa olevien koronapotilaiden määrä ei ole kasvanut Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiirin alueella.
Pelkkä tartuntojen määrä ei Heinäsmäen mukaan enää ole riittävä mittari epidemiatilanteen seuraamiseen rokotusten edetessä.
– Meidän ei pitäisi enää katsoa pelkkiä tartuntojen määrää, vaan vaikutuksia yhteiskuntaan. Sairaalahoidossa olevien määrä tai kuolleiden määrä ei ole kasvanut.
Myös HUS:n infektioylilääkäri
Asko Järvisen mukaan tartuntalukuja tulee nyt katsoa eri tavalla, kuin aiemmin.
– Rokotekattavuus etenee ja tartunnat leviävät nuorempien ikäryhmissä. Meillä pitäisi olla uusia keinoja ja strategia siihen, miten tautiin suhtaudutaan varsinkin pian kesän jälkeen, kun rokotekattavuus alkaa olla hyvällä mallilla.
Heinäsmäen ja Järvisen mukaan lääkärit ja terveysturvallisuusasiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, miten koronatartuntoihin tulisi suhtautua.
Muun muassa THL:n johtaja Mika Salminen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat esittäneet, että tartuntojen estäminen rajoitustoimenpiteillä ei välttämättä ole perusteltua rokotekattavuuden edetessä.
– Tästä on erilaisia mielipiteitä. Toiset ajavat nollariskilinjaa eli sitä, että tartuntoja ei saisi olla ollenkaan tai hyvin vähän, jotta rajoituksia voitaisiin keventää. Aika iso osa kollegoistani on kuitenkin sitä mieltä, että rajoituksia olisi syytä lieventää, Heinäsmäki sanoo.
Iso-Britannian esimerkkiä seurataan
Järvisen mukaan jo parin viikon kuluttua terveysturvallisuuden ja lääketieteen asiantuntijoiden keskuudessa voitaisiin löytää yhteisymmärrys siitä, millainen riskitaso koronan osalta voidaan hyväksyä.
– Tässä seuraamme etenkin Iso-Britannian tilannetta, jossa tartuntaluvut ovat joulukuun 2020 tasolla mutta sairaalahoidon kuormitus on ollut hyvin lievää. Siellä rokotukset ovat edenneet meitä pidemmällä ja näyttäisi siltä, että sairaalahoidon riski on pienentynyt ja lähestytään normaalia tilannetta.
– Emme kuitenkaan tiedä vielä tarkkaan sitä rajaa, minkä jälkeen nuorempien tartunnoista alkaa syntyä rokotettujen, iäkkäämpien keskuudessa tartuntoja, jotka johtavat vakavaan tautiin, Järvinen lisää.
– Kyllähän tilanne on menossa siihen, että korona muuttuu yhdeksi infektiotaudiksi muiden joukossa, Järvinen sanoo.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kor ... na/8188082
Sekä Suomessa,
Saksassa ja Iso-Britanniassa esitetty yksinkertainen taudin vakavuutta koskeva seurantatapamuutos, missä COVIDin vaikuttavuusarvioiden painopistettä siirrettäisiin tartuntojen seuraamisesta sairaalahoidon tarpeen, tehohoidossa olevien määrän ja COVID-kuolemien seuraamiseen, tarjoaa minusta selkeän reitin pois koronakurimuksessa elämiselle. Se, että asteltaisiinko tuolla polulla loppuun asti väistellen kaikkia mahdollisia koronakuoppia, jää nähtäväksi, eikä siitäkään ole takeita, mitä päättäjien päähän saattaa pälkähtää joskus ensi vuonna, mutta minusta tuo ehdotettu COVIDin seurantatapamuutos on askel oikeaan suuntaan ja askel, joka kannattaisi nyt ottaa.
Tämän koronavaikuttavuuden seurantatapamuutos (missä pääpaino ei olisi tartunnoilla, vaan todellisella sairaalakuormituksella ja COVID-kuolemilla) on selvästi tapa, jolla moni taho voisi kasvonsa säilyttäen jatkaa toimintaansa - häviäjiksi (oppositioon) jäävät he, jotka haluaisivat kaikki tartunnat ehkäistä, joiden joukossa saattaa esimerkiksi olla koronapelkoisia tai koronahysteerikkoja, joille tämä muutos voi tuntua lähes ylitsepääsemättömän vaikealta. Tuskin kukaan toivoo, että saisi tuollaista infektiota, varsinkaan kun kaikki pitkäaikaisvaikutukset eivät ihan kaikkineen ole vielä täysin selvillä, mutta jossain vaiheessa on aidosti voitava ruveta keskustelemaan ns. hyväksyttävistä riskeistä myös koronankin kohdalla sekä arvioimaan realistisesti talousvaikutuksia. Mikä hinta esimerkiksi tulee kaikkien infektioiden ehkäisemiselle vs. vakavien tautitapausten ja koronakuolemien vähentämiselle?
Hygieniahysteerikkojenkin olisi jossain vaiheessa mielestäni hyvä kysyä itseltään, että kuinka monta koronakuolemaa vuodessa he olisivat valmiita hyväksymään. Jos vastaus on jotain muuta kuin tyypilliset kuolleisuusluvut verrannollisissa taudeissa noin niinkuin yleensä, niin hygieniahysteerikkojen tulisi perustella, miksi juuri SARS-CoV-2 on se, joka tulisi täysin poistaa Suomesta, eikä vaikkapa ripuli, flunssa tai ne muut taudit, jotka vanhuksia yleensä sitten lopulta kaatavat (esimerkiksi kolmen perussairauden heitä ensin heikennettyä). Jos heidän perustelunsa ovat hyviä (mitä epäilen), niin sitten tulisi laskea ja arvioida etukäteen, mitä yhden infektion estämisen hinnaksi sitten (kerrannaisvaikutuksineen) tulisi (jossain olen ollut lukevinani, että Suomessa yhden pelastetun elinvuoden hinta yleensä liikkuu siellä 20000-50000€ hujakoilla, mutta voin olla aivan metsässä tämän mielikuvani suhteen). Kuten
Otkesin koronaraportissa todettiin, valtion taloudelliset puskurit on pitkälti jo käytetty, eikä varmuutta uudelle lainansaannille välttämättä ole, jos tilanne uudelleen äityy pahaksi.
Ennen rokotteitahan oli tuo syy-yhteys infektioiden ja sairaalahoitoa vaativien tautitapausten sekä koronakuolemien välillä, mutta rokotteiden käyttöönoton myötä (syystä tai toisesta) tuo syy-yhteys
näyttää esimerkiksi Iso-Britanniassa katkenneen.
