Ymmärrän oikein hyvin, kukaan ei ole seppä syntyessään ja kaikilla enemmän ajaneilla ja varsinkin lähellä rajoja ajaneilla on taatusti ollut omat yllärihetkensä. Eikä sitä enää hätääntyessään kykene toimimaan. Tuo yliampumani kritiikki koski siis sitä, kun tänne kirjoittaneilla luulisi olevan lentotunteja edes autolla ja silloin ymmärtää mikä onnettomuuden uhatessa on tärkeää - Save Our Souls!
Jos ollaan seisoksissa niin kaikki kikkailu pois liikenteen jaloista on tärkeää siksi, että ei mene turhaa paukkuja laitteen hallintaan, jos on esim. jotain polkuja kolunnut. Sitten se, että me opastimme keväällä kaverin tyttöä mp-liikenteeseen autolla ajelemalla ja siksi tuossa aiemmin tämän kirjasin:
ja joku voisi käydä läpi yleisimmät onnettomuusmallit.
Siis missä se vaara voi vaania, kun mitenpä sitä voi tietää, kun ei ole vielä kokemusta nuorella ihmisellä.
Eräs hyvin läheltä katselemani henkilö oli tappaa 15-vuotiaana itsensä katsoessaan muualle, kun pimeän kadun varteen oli jätetty sorakuorma-auto kauan sitten. Käytiin tärinöiden jälkeen mallaamassa ja pää olisi osunut lavan reunaan (niskat poikki, varmaan muussit kypärään) ja siitä vajaa metri olisi ollutkin puskuri ja runkorakenteet yms eli ei taatusti enää sekään yksilö viisastelisi yhtään kenellekään.
Mahaa vääntää ajatella, että skodekuski ei tehnyt mitään väärin ja busakuskillakin taisi olla hyvät ajatukset, mutta kameraa ei ollut?
Em. syistä pidän juuri tämänkaltaisia kaikista ikävimpinä ja melko voimakkaasti tunnen kaikkien osallisten ja omaisten puolesta. Ei läheisiä totu menettämään, oppii toki olemaan ottamatta enää ketään liian lähelle.