Tätä Piian keissiä oon seurannut jo monen monta vuotta ja molemmat ketjutkin lukenut aikoinaan läpi mutta nyt vasta ekaa viestiä viedään.
Moneen muuhun ketjuun verrattuna keskustelu on pysynyt pääsääntöisesti hyvinkin asiapitoisena ja "maanpinnalla". Aion nyt pyöritellä eri vaihtoehtoja ees taas mahdollisimman monesta näkökulmasta ja tehdä vähän yhteenvetoa. Mulla ei varmasti ole kaikki faktat muistissa joten jossittelua riittää. Korjatkaa jos olen väärässä jonkin suhteen.
Henkirikos, kotona tapahtui jotain: Tätä vaihtoehtoa on runsaasti ketjussa käsitelty ja mielestäni ihan aiheellisesti, jo tilastojen valossakin tekijä löytyy useimmiten lähipiiristä. Onko missään mainittu, milloin joku perheen ulkopuolinen viimeksi näki Piian? Kaiketi Piia oli varmuudella vielä tuolloin perjantaina ollut päivällä koulussa? Perheteorian vasta-argumentaatioksi on usein esitetty sitä, että kys. skenaariossa osallisia/Piian kohtalosta tietäviä olisi niin monta (ainakin isä, appiukko, vanhempi veli) ettei homma ois pysyny kaikkia näitä vuosia salassa. Itse en tätä allekirjoita. Olen sillä kannalla, että jos kotona on tapahtunut jotain, se on ollut pikemminkin vahinko kuin tarkoituksellinen Piian hengiltäotto. Eskaloitunut riita, jossa on ollut jotain voimankäyttöä; ehkä suoranaista väkivaltaa (lasten ruumiillinen kuritus oli todella yleistä vielä tuohon aikaan ja väkivalta tunnetusti lähtee helposti käsistä ja menee yli aiotusta), ehkä pelkkä tönäisy, joka sekin riittää tappamaan jos kohde sen seurauksena kaatuu ja lyö päänsä kovaan ja/tai terävään materiaaliin ja kriittisessä kulmassa. Tällaisen vahingon tai puolivahingon piilottelu on omatunnolle varmasti helpompaa kuin brutaalin murhan. Toki kaikilla ei ole omaatuntoa sen vertaa että jälkimmäinenkään tuottaisi ongelmaa. Tietysti omalle kohdalla ajatellessa pitää itsestään selvänä että soittaisi heti apua jne. mutta ihmiset toimivat erilailla shokissa ja tekevät järjettömältäkin tuntuvia ratkaisuja. Salailun ja peittelyn tielle lähteminen näyttäytyy ihmiselle itselleen usein psykologisessa mielessä tienä, josta ei ole paluuta kun sille on kerran lähdetty. Toisekseen psykologia tuntee valemuistot, myös kollektiiviset sellaiset. Aivot muokkaavat muistoa jokaisella muistelukerralla. Jos tarpeeksi kauan itselleen hokee vaihtoehtoista tapahtumainkulkua voi se lopulta tulla totuudeksi henkilölle itselleen, jolloin henkilö ei enää varsinaisesti edes valehtele kertoessaan tapahtumista vaan toistaa vaan todeksi luulemaansa valemuistoa (tässä tapauksessa esim. "Mitään ei tapahtunut, Piia lähti eikä palannut") Tekijää voidaan myös tiedostaen ja tarkoituksellisesti suojella hyvinkin pitkälle, esim. tekijän nuoren iän takia (veljen osuus?).
Perheteoriassa kriittiseksi kysymykseksi on asetettu se, lähtikö Piia kotoa kaukosäädinriidan seurauksena vai ei. Jos lähti, perhe on syyton ja jos ei lähti, syyllinen löytyy perheestä. En muista, onko tätä vaihtoehtoa jo pyöritelty, mutta entä jos Piia tosiaan lähti juuri kuten veli on kertonutkin, mutta palasi kotiinsa myöhemmin sinä iltana? (Tässä toki edessä on taas kysymys miksei Piiasta ole silminnäkijähavaintoja kodin ulkopuolella, palaan sen käsittelyyn myöhemmin) Niin myöhään, että appiukko oli jo lähtenyt kotiinsa ja veljistä ainakin nuorempi nukkumassa. Isän ja Piian välinen kohtalokkaasti päättynyt riita, aiheena esim. "ilmoittamatta ja ilman lupaa" kotoa lähteminen isän ja appiukon ollessa saunassa? Toki tällainen riita tuskin olisi ollut niin äänetön etteikö veljistä vanhempi olisi tällöinkin tietoinen Piian kohtalosta, mutta tässä skenaariossa tiedollisten joukosta appiukko putoaisi pois ja olisi yksi osallinen vähemmän. Nuorempi velihän oli vasta kolmen vanha, joten muistikuvia tuskin on mistään lainkaan vaikka olisikin ollut hereillä. En voi mitään sille, että mua todella häiritsee se kuinka kauan meni ennen kuin Piian isä huolestui ja alkoi kysellä Piian perään. Olkoon kuinka 80-luku tahansa, kännykätön aikakausi ja Piian alkuperäisenä suunnitelmana mennä kaverilleen viikonlopuksi niin väistämättä se silti näyttäytyy jonkinlaisena ajan pelaamisena.
Henkirikos, ulkopuolinen tekijä: Omassa hahmotuksessani tämän skenaarion todennäköisyys on aikalailla "fifty-sixty" perheteorian kanssa. Tässähän on sitten teoriassa aivan lukemattomia mahdollisuuksia, mitä on voinut käydä. Ehkä tekijä oli täysin tuntematon ja sattumalta ohi ajanut. Ehkä joku ennalta tuttu (esim. jehovapiireistä). Ehkä nimenomasesti uhria etsinyt "saalistaja". Ehkä kotoa karkaus oli suunniteltu, riita Piian osalta näytelmää saadakseen tekosyy lähteä noin vaan ja Piialla ennalta sovittu tapaaminen esim. salaisen seurustelukumppanin kanssa tai treffit jonkun uuden tuttavuuden kanssa? Ikätoverit Pontelan discossa? Vaihtoehtoja riittää. Itse en oikein jaksa uskoa sen vihjekirjeen aitouteen, mutta joku vastaavanlainen tapahtumasarja on silti toki mahdollinen. Ulkopuolisen tekijän suorittamaa henkirikosta puoltaa vahvasti se seikka, ettei Piian ruumista ole edelleenkään löytynyt.
Olisiko Piia noussut vieraan kyytiin vapaaehtoisesti? Miksipäs ei. Suhtautuminen liftaamiseen oli tuolloin huomattavasti huolettomampaa kuin nykyään. Siihen jos lisää vielä kotona riitelyn aiheuttaman tuohtuneen mielentilan ja epämukavat sääolosuhteet (märkyys, kylmyys) niin riskien arviointikyky ei varmasti ole ollut huipussaan. Toki Piia on voitu pakottaa kyytiin myös vasten tahtoaan. Jos kuski on ollut joku tuttu, Piian luotettavana pitämä henkilö, on sellainen sattuma syysiltana näyttäytynyt varmasti pienenä lottovoittona.
Eikö Piiasta sitten pitäisi olla havaintoja kodin ulkopuolella jos veljen antama tapahtumakuvaus riidasta pitää paikkansa ja Piia sieltä todella elossa lähti? Tätä pohtiessa täytyy ottaa huomioon ajankohta ja olosuhteet; Lokakuun iltoina on jo todelle pimeää, tulloin ei varmastikaan ollut vielä lunta maassa valaisemassa. Sää taisi myöskin olla sateinen/kostea. Märkä asfaltti imee viimeisetkin valonrippeet itseensä. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä tuskin on montaa ollut liikkeellä ja taajamanopeutta ohi ajavat autot ovat varsin lyhyen aikaa sillä etäisyydellä, että ohitettavan ihmisen tuntomerkit (vaatteet, kasvonpiirteet) jne. näkee kunnolla, noissa olosuhteissa ei välttämättä edes kohdalla kovinkaan hyvin. Oma kysymyksensä on myös ihmisten kyky muistaa näkemäänsä, jos ohikulkijassa ei ole mitään "silmille pomppaavaa", ovat ohikulkijat vaatetuksineen ja kasvoineen monelle vain massaa. Piiaa ei myöskään alettu etsiä heti, joten sinä iltana liikkeellä olleiden muistot eivät olleet enää tuoreita siinä vaiheessa kun ensimmäinen kuvaus tai valokuva Piiasta julkaistiin. Ihmisen ulkonäköä määritellessä hyvinkin keskeisessä roolissa on hiustenväri, varsinkin naisten kohdalla monella varmasti ensimmäinen luokittelu mikä tietoisesti tai alitajuntaisesti tehdään, on että onko kyseessä blondi vai brunette, vaalea vai tumma. Piiahan oli blondi, mutta entä jos hiukset eivät ole olleet näkyvissä? Kenties hiukset takana kiinni ja vielä huppu päässä (sateinen/viileä keli). Jälkikäteinen tunnistaminen ja yhteyden luominen näkemäänsä "hiuksettomaan" henkilöön ei ole itsestäänselvyys kun Piia on etsitty "vaaleahiuksisena nuorena tyttönä". Onko Piiasta julkaistu kuva ollut myöskään ajantasainen? Useassa jutussa on ollut tuo kehystetty värillinen valokuva jossa tulkitsen Piian olevan pikemminkin lapsi kuin teini-ikäinen? Tuohon muutama vuosi lisää ja mahdolliset meikit vielä päälle niin lookki on jo varsin toinen. Toki mahdollista on myös se, että ensimmäinen ohiajanut auto on ollut se, jonka kyytiin Piia on kohtalokkain seurauksin noussut, jolloin muita havaintoja ei luonnollisestikaan ole.
Koko tämän jaarittelevan jossitteluselostuksen pointti: Se, ettei Piiasta ole havaintoja katoamisillalta kodin ulkopuolelta, ei mielestäni todellakaan todista etteikö hän olisi kotoa voinut elossa poistua.
Onnettomuus: ... eli hukkuminen, tippuminen johonkin, eksyminen jne. Mahdollinen, mutta varsin epätodennäköinen ruumiin löytymättömyyden vuoksi. Yksi teoria on toki aina ajoneuvon alle jääminen ja sen peittely, jolloin ruumis olisi nimenomaisesti kätketty. Olisiko jossain lähistöllä ollut tuohon aikaan niin hiljainen tienpätkä että tällainen olisi ehtinyt tapahtua ilman silminnäkijöitä? Jos tajuaa vahingossa ajaneensa ihmisen yli niin ei siinä varmaan samantien vaan kylmänviileesti viskata kroppaa peräkonttiin. Toki normaali tervepäinen ihminen soittaa heti apua ja aloittaa elvytyksen tms. mutta varmasti jotain paniikinsekaista hortoilua siinä tilannepaikalla on odotettavissa vaikka jättäisikin apua soittamatta.
Omaehtoinen katoaminen ja uuden elämän aloitus: Piia päättänyt karistaa Piikkiön pölyt jaloistaan, seilannut Tukholman kautta Eurooppaan ja sieltä ties minne ja sitä rataa. Tää toki on se vaihtoehto jota eniten aina toivoisi mutta enpä kyllä jaksa uskoa.
Itsemurha: Teoriassa aina mahdollinen, poislukien pienet lapset. Sellaista ihmistä ei ole olemassakaan, josta voisi 100% varmuudella sanoa ettei ole itsetuhoinen tai voisi päätyä tähän ratkaisuun. Masennus ja itsetuhoisuus ei todellakaan aina välttämättä näy ulospäin, edes niille kaikkein läheisimmille. Teini-ikä on harvalle varsinaisen helppoa aikaa ja monelle jopa täyttä helvettiä. Itselle on aina tullut Piian kotioloista jotenkin todella ahdistavat vibat ja isässä on jotain, noh, karmivaa (mikä tukee toki myös kotiväen osallisuutta omassa todennäköisyysarvioinnissani). En usko että on ollut auvoisinta mahdollista perhe-elämää. Valmiiksi ahdistuneelle ja "ansassa" olevalle ihmiselle pieneltäkin tuntuva juttu (tässä tapauksessa riita) saattaa olla se viimeinen niitti. Vahvana vasta-argumenttina toki tässäkin ruumiin löytymättömyys. Kuollut ei tasan itse omaa ruumistaan kätke.
Enpä tiedä onnistuinko tähän keskusteluun mitään uutta tuomaan, kunhan vaan pyörittelin ja jossittelin.