Yhdysvallat on valtio, jossa on
rakenteellista rasismia. Poliisivoimissa on henkilöitä, jotka toiminnallaan edesauttavat tämän epäreiluuden ja kakkamaisuuden elinvoimaisuutta. Rakenteellinen rasismi voi kuivua kokoon ja näivettyä, kunhan ensin se tiedostetaan. Tiedostamista ja ongelmien havaitsemista auttaa, kun protestoidaan päiväkausia.
Ylellä toimittajan arkipäivän kokemuksia tuosta yhteiskunnasta.
https://yle.fi/uutiset/3-11380075?origin=rss
Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?
Valkoisena ulkomaalaisena olen nähnyt vain kalpean aavistuksen mustien yhteiskunnallisesta vastamäestä, mutta jo se puistattaa, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.
Tasa-arvo2.6.2020 klo 06.08
https://yle.fi/uutiset/3-11380075?origin=rss
WASHINGTONYhdysvalloissa keskustellaan George Floydin järkyttävän surman jälkeen voimallisemmin kuin pitkään aikaan rakenteellisesta rasismista. Se lyö mustia maahan myös muualla kuin poliisin käsissä.
Valkoisena ulkomaalaisena Yhdysvaltain mustien kokemasta epätasa-arvosta ja rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta olen nähnyt vain kalpean aavistuksen. Jo se puistattaa.
1. Epätasa-arvo koulussa
Esikoiseni kautta olen surukseni todistanut yhdysvaltalaisen koulumaailman synkän todellisuuden: Yhdysvalloissa on käytännössä yhä mustien ja valkoisten kouluja. Siitä huolimatta, että koulujen rotuerottelu on ollut laitonta jo yli 65 vuotta.
EdBuild-järjestön tutkimuksen mukaan(siirryt toiseen palveluun) puolet yhdysvaltalaisista koululaisista käy koulua, jossa 75 prosenttia oppilaista on joko mustia tai valkoisia. Ei-valkoisten koulupiirit saavat saman selvityksen mukaan myös tuntuvasti vähemmän rahoitusta: 23 miljardia vähemmän, vaikka oppilasmäärä on sama. Tämä näkyy myös oppimistuloksissa.
Pääkaupungissa Washingtonissa parhaat julkiset koulut ovat vaurailla, pääasiassa valkoisten asuttamilla alueilla. Sellainen on myös lapsemme opinahjo, joka on rankattu Washingtonin julkisten koulujen kärkijoukkoon. Mustia luokkakavereita hänellä oli juuri päättyneenä lukuvuonna tasan yksi. Samoin vuotta aiemmin.
Pääkaupungissa yritetään tasata epätasa-arvoa päästämällä jonkin verran oppilaita muuhun kuin asuinalueensa kouluun arpomalla koulupaikkoja myös oman koulupiirin ulkopuolelle. Tyttäreni luokkakaveria arpaonni oli potkaissut.
Kun koronarajoitusten vuoksi koulut suljettiin ja siirryttiin etäopetukseen, ilmeni, että tämä luokkakaveri ei päässyt koko kahden ja puolen kuukauden aikana kertaakaan mukaan virtuaalitunneille.
Ei, vaikka niitä oli vain pari kertaa viikossa. Selvisi, että hänen kotonaan ei ole tietokonetta.
Nykykoululaiselle tietokoneen ja nettiyhteyden puuttuminen on sama kuin ennen muinoin kirjaston puuttuminen. Tästä huolimatta Yhdysvalloissa ainakin yksitoista miljoonaa lasta(siirryt toiseen palveluun) elää kotitaloudessa, jossa ei ole tietokonetta lainkaan. Siihen päälle on vielä lapset, jotka jakavat yhden ja saman koneen sisarustensa kanssa.
Vähemmän yllättävästi tietokone- ja internetyhteyksien puute piinaa erityisesti alemmissa tuloluokissa olevia perheitä. Keitä näissä alemmissa tuloluokissa erityisesti on?
Mustia. Heistä on 22 prosenttia köyhiä, valkoisista neljä. Mustia enemmän köyhiä on vain Yhdysvaltain alkuperäisväestössä.
2. Epätasa-arvo terveydenhoidossa
Jo vuosia ennen koulunpenkkiä, mustalla lapsella on valkoiseen verrattuna moninkertainen mahdollisuus kokea elämänsä isoin menetys: äidin kuolema. Yhdysvalloissa mustien synnyttävien naisten riski kuolla on neljä, jopa kuusi kertaa suurempi kuin valkoisten.
Tästä tutkitusti surkeasta tilanteesta jututin aiemmin tänä vuonna kongressiedustaja Alma Adamsia. Hän luonnehti tilannetta vakavaksi. Adams ja joukko lainsäätäjiä ovat tuoneet kongressin käsittelyyn äitiysterveydenhuoltoa parantavan lakipaketin. Sen toivotaan muuttavan epätasa-arvoista tilannetta.
Adams viittasi tutkimukseen, joiden mukaan mustien äitien terveyshuolia ei oteta yhtä vakavasti kuin valkoisten. Tapaamani Marco Mentionin vaimo odotti tuntikausia tutkimuksiin pääsyä ensiavussa, vaikka valitti pian synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen kovaa pääkipua, eikä pysynyt enää lopulta jaloillaan.
Rakenteellisesta terveydenhuollon ongelmasta kielii, että äitiyskuolemanriskiin ei vaikuta mustalla äidillä sairausvakuutuksen laatu tai sosioekonominen tausta. Läheltä piti -tilanteeseen on joutunut muun muassa tenniksen supertähti ja olympiavoittaja Serena Williams pian synnytettyään.
Epätasa-arvoa on paitsi terveydenhoidossa, myös itse terveydentilassa. Diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kaltaisia kroonisia sairauksia todetaan mustilla huomattavasti yleisemmin ja nuoremmissa ikäryhmissä kuin valkoisilla.
Meneillään olevan koronapandemian aikana on jo käynyt ilmi, että mustia kuolee virukseen suhteessa huomattavasti enemmän kuin valkoisia.
3. Epätasa-arvo virkavaltakohtaamisissa
Kuten tuoreimpana George Floydin tapaus osoittaa, poliisin kanssa tekemisiin joutuminen voi mustalle, erityisesti mustalle miehelle, olla hengenvaarallinen.
Rutgers-yliopiston tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan peräti yksi tuhannesta mustasta miehestä kuolee poliisikohtaamisessa. Valkoiseen mieheen verrattuna kuolemanriski on 2,5-kertainen.
Yhdysvalloissa poliisi myös pysäyttää mustia liikenteessä valkoisia kuljettajia tiheämmin. Mustilla kuskeilla on kaksi kertaa suurempi todennäköisyys tulla poliisin pysäyttämäksi(siirryt toiseen palveluun).
Valkoiselle poliisipysäytys on lähtökohtaisesti helpompi, sillä pysäytyksessä hän joutuu mustaa harvemmin tarkempaan taskujen tutkintaan. Tästä etuoikeudesta on itsellänikin kokemus tähän asti ainokaisessa kokemassani poliisipysäytyksessä Yhdysvalloissa.
Meidät liputettiin sivuun ylinopeuden vuoksi. Saimme pysyä autossa, eikä taskuja tutkittu.
Kun sakon kirjoittamisen jälkeen poliisille selvisi, että ajaja oli virkaveli, hän harmitteli, ettei sitä sanottu hänelle heti. Olisi kuulemma voinut jättää sakonkin kirjoittamatta.