Asiantuntijat erimielisiä: onko koronavirus heikentynyt vai ei? ”Olemme ihmetelleet pyöreää nollaa päivästä toiseen”
Ei ole pitävää näyttöä. Muuta kuin että tartuntoja nyt vaan ei synny ja jos syntyy niin ne ovat vaarattomia. Sellaista pitävää näyttöä kyllä syntyy mutta sen ei saa antaa vaikuttaa hyvin alkaneeseen plandemiaan. Ei saa vaipua positiivisuuteen.Onko suurin taistelu koronaa vastaan voitettu Suomessa, kun tehohoidossa ei ole koronapotilaita ja sairastuneiden määrä koko maassa on varsin pieni? Onko koronaviruksen voima heikentynyt niin ettei se ole yhtä tartuttava kuin ennen?
Näihin kysymyksiin asiantuntijoilla ei ole yhtä selkeää vastausta.
– Virus ei näyttäisi sairastuttavan enää niin voimakkaasti, eikä se vaikuta olevan yhtä tappava kuin epidemian alkuvaiheessa. Se muistuttaa enemmän muita hengitystieinfektioita, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin ylilääkäri, lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo Ylelle perjantaina antamassaan haastattelussa.
Hän aloitti viime maanantaina Helsinki-Vantaan lentokentän terveysturvallisuustoimintojen tukiryhmän puheenjohtajana.
Strategia uusiksi?
Hirvensalo toteaa Iltalehdelle, ettei viruksen heikentymisestä ei ole tieteellistä näyttöä, mutta käytännön havaintojen perusteella niin voisi olettaa tapahtuneen.
– Olemme ihmetelleet pyöreää nollaa teho-osastolla päivästä toiseen, hän kertoo.
Hirvensalo pitää yhtenä mahdollisena viruksen heikkenemisen merkkinä myös sitä, etteivät vanhat ihmiset ole sairastuneet vakavasti, vaikka ikääntyneet ihmiset ovat liikkeellä enemmän kuin ennen. Suomessa ei ole myöskään kehittynyt laajoja tartuntaketjuja.
Koska tämän perusteella voidaan olettaa, että virus on heikentynyt, Hirvensalo olisi valmis muuttamaan koronastrategiaa.
– Nyt pitäisi uskaltaa miettiä koko Suomen koronastrategia uudelleen, hän sanoo ja muistuttaa, että meillä on muutakin sairaanhoitoa vaativaa kuin korona.
– Meidän täytyy ottaa kokonaisuus huomioon ja hoitaa muutakin kuin koronaa. Sairastuvuus on sen näköistä, että meillä on oltava oikeus ja rohkeutta muuttaa strategiaa, Hirvensalo sanoo.
Hän ei suoraan kannata ajatusta lentomatkustajien laajasta testaamisesta, vaan pitää sitä jopa potilasturvallisuutta heikentävänä. Hirvensalo arvioi, että se hidastaisi muuta terveydenhuollon toimintaa.
– Olisin erittäin varovainen siinä, että lentoasemalla lähdettäisiin nostamaan merkittävästi kapasiteettia, hän toteaa.
Heikentymisestä ei näyttöä
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo Iltalehdelle, että koronaviruksen heikentyminen on ollut keskustelun aihe, mutta siitä ei ole tieteellistä näyttöä.
– Heikentyminen on keskustelun aihe, ja kuten virologit ovat sanoneet, viruksella on tapana heikentyä kolmannen tai neljännen epidemiakierroksen jälkeen.
Lehtonen toteaa, ettei ole pitävää näyttöä siitä, että virus olisi nyt muuntunut vähemmän tartuttavaksi.
– Tähän mennessä mikään ei osoita, että viruksen tarttuvuus olisi heikentynyt tai viruksen aiheuttaman sairauden muoto olisi muuttunut.
Lehtonen pitää ennemminkin tiedejulkaisujen perusteella mahdollisena, että koronaviruksen tartuttavuus olisi jonkin verran kasvanut.
– Jo kesällä oli tiedejulkaisuja enemminkin siitä. Mutta taudin vaikeusaste riippuu hyvin paljon siitä ikäryhmästä, joka sairastaa.
Iällä väliä
Lehtonen muistuttaa, että juuri nyt Suomessa sairastuneet ovat nuoria, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa yhtä usein kuin ikääntyneet tartunnan saaneet.
– Yli 50-vuotiailla on enemmän sairaalahoidon tarvetta kuin kolmekymppisillä. Se on varmasti suurin syy siihen miksi potilaita on niin vähän sairaaloissa Suomessa kuin nyt on.
Etelä-Euroopassa on edelleen paljon sairaanhoidon tarvetta ja kuolemantapauksia. Lehtonen toteaa niiden liittyvän sosiaaliseen aktiivisuuteen.
– Kaikkialla Euroopassa näkyy, että sosiaalinen aktiivisuus suurta. Nuoriso käy bailaamassa ravintoloissa eikä muista suojatoimia, ja tauti leviää nuorista vanhempiin ikäluokkiin.
Meillä tartunnat ovat viime aikoina levinneet lähinnä nuorten kesken.
– Meillä vanhemmat ikäryhmät noudattavat hyvin suojatoimia, Lehtonen sanoo ja muistuttaa, että riski sairastua vakavasti tai jopa kuolla koronan aiheuttamaan tautiin kasvaa iän myötä.
Alle 50-vuotiailla se melko pieni, mutta nousee iän myötä varsin tasaisesti. 70-vuotiailla riski on jo kymmenkertainen verrattuna 50-vuotiaisiin, ja vakavan sairauden riski kasvaa siitä eteenpäin jyrkästi.
– Vanhemmilla ikäryhmillä tahtoo olla perussairauksia, mikä lisää taudin vakavuutta, Lehtonen muistuttaa.
Matkailijat testiin
Lehtonen pitää mahdollisena, että Suomi välttyy koronan toiselta aallolta. Se vaatii kuitenkin suositusten noudattamista esimerkiksi hyvästä hygieniassa ja etäisyyksien pitämistä.
Lehtonen pitää myös matkailijoiden testaamista hyvin tärkeänä koronan leviämisen estämisessä. Vaikka matkailijoiden positiivisten testitulosten määrät eivät ole suuria, ne ovat kuitenkin jopa 10-kertaisia verrattuina valtakunnallisiin testituloksiin.
– Jos ei pystytä poimimaan sairastapauksia, tulee tautiryppäitä. Toistaiseksi on hyvä, että ulkomailta tulleet eivät ole levittäneet sairautta väestössä, mutta se ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii että pidetään kontrollia ja testaan maahantulijoitakin, Lehtonen sanoo.
