Hyvä aihetta käsittelevä kirjoitus:
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d0d80 ... ecb86c1150
Kokeneet syyttäjät: Tuomioistuimet kompuroivat etenkin isoissa korruptiojutuissa – ”Hyväveli-verkostot ovat se ongelma”
Joukko eturivin korruptiorikossyyttäjiä yhtyy emeritusprofessori Pekka Viljasen esittämään kritiikin tuomioistuimista korruption torjunnan ongelmana Suomessa.
Suomessa tuomitaan vain yksittäisiä lahjusten antajia ja ottajia vuosittain. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä löydettiin kaikkiaan vain 25 hovioikeudessa käsiteltyä lahjusjuttua 1.1.2010 jälkeen. Suomessa tuomitaan vain yksittäisiä lahjusten antajia ja ottajia vuosittain. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä löydettiin kaikkiaan vain 25 hovioikeudessa käsiteltyä lahjusjuttua 1.1.2010 jälkeen.
Suomessa tuomitaan vain yksittäisiä lahjusten antajia ja ottajia vuosittain. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä löydettiin kaikkiaan vain 25 hovioikeudessa käsiteltyä lahjusjuttua 1.1.2010 jälkeen.
Jarno Liskikeskiviikko 4.1.2023 klo 20:56
Iltalehden haastattelemat syyttäjät yhtyvät rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasen kritiikkiin tuomioistuimien toiminnasta korruptiojutuissa.
Syyttäjien mukaan etenkin korkeiden johtajien monimutkaisissa jutuissa tuomioistuimet nostavat näyttökynnyksen liian korkealle ja hyväksyvät epäuskottavia selityksiä.
Tuomioistuimille usein kelpaavia selityksiä ovat lahjuksen selittäminen ystävän antamaksi lahjaksi sekä se, ettei lahjan ottajalla ole tosiasiassa ollut mahdollisuuksia vaikuttaa lahjan antajan asioiden käsittelyyn.
Tuomioistuimilla on vaikeuksia tunnistaa ja tuomita rakenteellinen korruptio – etenkin, kun kyseessä ovat isot jutut ja isokenkäiset tekijät, sanovat syyttäjät Iltalehden haastattelussa.
– Suomessa olisi syytä keskustella siitä, haluammeko me sellaisen yhteiskunnan, jossa on sallittu tällaiset hyväveli-verkostot ja -korruptio, sanoo erikoissyyttäjä Seita Heinström.
Iltalehti on haastatellut useita talousrikossyyttäjiä sen jälkeen, kun rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen herätti joulukuussa huomiota nostamalla tuomioistuimien toiminnan keskeiseksi ongelmaksi korruptiorikollisuuden torjunnassa Suomessa.
Lue myösPekka Viljanen: ”Eräät tuomioistuimet ovat korruptiontorjunnan heikoin lenkki”
Syyttäjien mukaan Viljasen keskustelunavaus on odotettu. Heistä kolme suostui haastatteluun nimellään.
Valtionsyyttäjä Tuire Tamminiemi sanoo tunnistavansa emeritusprofessori Pekka Viljasen tuomioistuimia kohtaan esittämän kritiikin omasta kokemuksestaan.Valtionsyyttäjä Tuire Tamminiemi sanoo tunnistavansa emeritusprofessori Pekka Viljasen tuomioistuimia kohtaan esittämän kritiikin omasta kokemuksestaan.
Valtionsyyttäjä Tuire Tamminiemi sanoo tunnistavansa emeritusprofessori Pekka Viljasen tuomioistuimia kohtaan esittämän kritiikin omasta kokemuksestaan. Syyttäjälaitos
Tamminiemi: “Ymmärrän hyvin”
Valtionsyyttäjä Tuire Tamminiemi kuunteli etäyhteyden päässä professori Viljasen puheenvuoron. Viljanen on virkarikoksista väitellyt arvostettu oikeustieteilijä.
Oikeusministeriön korruptioaiheisessa keskustelutilaisuudessa hän moitti ankarasti “eräitä tuomioistuimia”.
– Valitettavasti joudun toteamaan, että jotkut tuomioistuimet ovat korruptiontorjunnan heikoin lenkki, Viljanen sanoi.
Puheenvuoro on herättänyt närkästystä osassa tuomarikuntaa. Iltalehden haastattelemat syyttäjät puolestaan yhtyivät poikkeuksetta Viljasen arvioon.
– Minä kyllä ymmärrän hyvin, mistä Viljanen puhuu, Tuire Tamminiemi sanoo nyt Iltalehdelle.
– Tulee erityisesti mieleen se, että silloin, kun lahjusrikosjuttu on laaja ja monimutkainen ja siinä on korkean tason johtajat vastaajina, niin tuomitsemiskynnys nousee todella korkeaksi näytön konkreettisuuden ja tekijän tahallisuuden osalta, hän jatkaa.
Vaikuttaako yhteiskunnallinen asema?
Samaa sanoo erikoissyyttäjä Katja Jokela, joka toimii Etelä-Suomen syyttäjäalueen työ-, virka- ja korruptiorikostiimin vetäjänä.
– Komppaan Tuirea, ja ihan samoja ajatuksia minullakin on. En tiedä vaikuttaako, mutta toivottavasti se ei vaikuta, missä yhteiskunnallisessa asemassa vastaajat ovat, Jokela sanoo.
Jokela on ollut syyttämässä muun muassa Vantaan kokoomuspoliitikko Tapani Mäkisen jutussa, jossa käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Syyttäjä on valittanut tuomiosta.
Tamminiemi puolestaan oli Heinströmin kanssa syyttäjänä suurta huomiota saaneissa Vantaan entisen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen sekä HOK-Elannon kiinteistöjohtajan jutuissa. Molemmissa lahjussyytteet hylättiin lukuunottamatta Peltomäen saamaa tuomiota lahjusrikkomuksesta. Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Pesuainelahjuksissa tuomiota ropisee
Isokenkäisten hylättyjen syytteiden vertailukohdaksi voi ottaa Global Group Finland -vyyhdin. Pesuaineita myyvän yrityksen jakamia lahjuksia koskevassa jutussa poliisi epäili enimmillään jopa 180 henkilöä ympäri Suomen lahjusten ottamisesta.
Lue myösKymmeniä suomalaisia syytettynä jättimäisessä korruptiotapauksessa – näin lahjuksia jaettiin
Käräjillä on käsitelty jo kymmeniä näistä tapauksista. Monissa tuomiot ovat jo lainvoimaisia.