Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
JohanPomppas kirjoitti: Ti Heinä 06, 2021 12:55 am
Olen samaa mieltä, moni asia viittaa lievään autismiin, jota ei enää nykypäivänä mielletä edes sairaudeksi (mikä toki tuo omat haasteensa siihen, kuinka tunnistetaan erityisen tuen tarpeet kuten kouluavustaja jne). Tiettävästi tätä vain ei osattu tunnistaa Atson kohdalla. Todellakin ihmettelen, miten tämä voi olla mahdollista 2000-luvulla syntyneiden kohdalla.
No joo, ei voi tuon enempää pahempaan seuraan joutua. Vankilassa sentään on 24/7 valvonta, "kaverukset" pidetään erillään toisistaan ja saavat jos minkä sorttista terapiaa ja mahdollisuuden kouluttautua. Hetkessähän noi on vapaallaa taas ja muuton sekä uuden nimen turvin voivat aloittaa ns. normaalin elämän - mikäli siis haluavat jatkaa kaidalla polulla.
Ainoat keillä edessään on elinkautinen, on uhrin vanhemmat ja muu lähipiiri. He ovat menettäneet läheisensä ikuisiksi ajoiksi. Nämä murhaajapoljut sentään saavat mahdollisuuden jatkaa elämäänsä uudella reitillä.
Vaikka Alexiksen äiti ei samanlaisessa kieltäymyksen tilassa olekaan "ei meidän kultapoika! Hän on syytön! Hänet pitää saada äkkiä kotiin äitin tisulia lutkuttamaan!" kuten kikkeliheikin, ja ymmärtää pentunsa syyllistyneen hirveimpiin mahdollisiin tekoihin, ei hänkään sitten loppujen lopuksi taida muuta ajatella, kun vaan pentunsa ulos pääsyä ja loistavaa tulevaisuutta, joka edessä siintää, kunhan vain ei kultamussu pahojen poikien seuraan vankilassa joutuisi...
Temperamentti on joukko ihmisen synnynnäisiä valmiuksia, taipumuksia tai reaktiotyylejä.[1] Temperamentti on persoonallisuuden biologinen ja pysyvä perusta, ja vasta kasvatus ja ympäristö muokkaavat temperamentista persoonallisuuden.
Temperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen, joustavuus, sopeutumiskyky, keskittymiskyky sekä rytmisyys. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen temperamentti, joka on helppo havaita ulospäin.[2]"
Ennen kuin ryhdymme tekemään taudinmäärityksiä, olisi ehkä syytä tutustua ihmisen luonteen peruspiirteisiin, kuten temperamenttiin. Siis se tarkoittaa sitä, että ihan kaikki ihmiset ovat yksilöllisiä ja heillä on oma tapansa reagoida asioihin. Se ei useinkaan liity mihinkään sairauteen, vaan on ominaisuus, kuten ihon väri tai hiusten väri, joka on perimään kirjoitettu normaali asia.
Luin tai oikeammin kuuntelin tuon Koskelan teinisurmasta kertovan kirjan eilen Suplasta.
Hirveästi uutta tietoa ei tullut kirjasta. Ehkä yllätyksenä tuli Veetin nuorena alkanut päihteiden käyttö siinä laajuudessa kun se on ollut. Ja miten sitä ei lähipiiri ole nähnyt ja hakenut apua lapselleen!
Kirjassa myös vahvistetaan se mitä moni täälläkin on pohtinut eli se että Atso oli nepsy nuori. Sen tarkemmin asiaa ei avata, mutta jo alusta asti kirjassa piirtyy kuva erityislapsesta ääniyliherkkyyksineen ja lopulta se kirjassa se myös vahvistetaan.
Mielenkiintoista oli myös kuulla Alexiksen äidin kulmasta asia ja varmasti tällaisen jälkeen tunteet omaa lasta kohtaan ovat kovin ristiriitaiset. Toivon että myös tekijöiden lähipiiri saa tarvitsemansa avun.
Ehkä yllätyksenä tuli Veetin nuorena alkanut päihteiden käyttö
Oliko isäpuolen osuudesta mainintaa?
Mielestäni ei. Kirjassa taidettiin vain mainita kotioloista niin, että sai kuvan, että kotiintuloajoilla ei ollut merkitystä, V:n äidin ja uuden miehen pienet, yhteiset lapset saivat enemmän huomiota ja V oli aikalailla vapaan kasvatuksen tuotos, jolla oli epäsiisti olemus (= kotona ei kiinnostuttu minkä näköisenä, kuinka resuisissa vaatteissa, tämä ulos lähti).
Veetillä oli seurustelusuhteita nuoresta pitäen ja kerrottiin "laitostyttöystävästä", jonka kanssa tämä vietti öitä metsissä ja oli poissa omasta päättäjäisjuhlastaankin. On-off suhteen V kuitenkin päätti lopulta itse tätä syvästi kaipailevasta tyttöystävästä huolimatta (viime syksynä?), jotenkin tuli kuva että käsky tähän olisi tullut vanhempien puolelta.
Kirjassa avattiin taustoja hieman kaikkien tekijöiden osalta, mutta ei syyttävästi.
Kirjassa tuli ilmi että Veeti ei viihtynyt kotona, eikä halunnut sinne kavereitakaan viedä.. kirjasta tuli sellainen kuva että Veetin perheessä rajoja ei juurikaan ollut. Vanhemmuustaidoissa olisi ehkä ollut parannettavaa… Kirjan perusteella Veetin isä on hengissä, mutta ei yhteyksissä poikaansa, jotenkin surullista kyllä.
Päihteiden käyttö ollut kyllä kovin runsasta tosi nuoresta, ei todellakaan mitään satunnaista polttelua viikonloppuisin!
Sampasta ei muuta mainintaa kuin se että hänellä ja Inkalla kolme yhteistä lasta ja tässä kuviossa Veeti tuntenut itsensä ulkopuoliseksi.
Tuosta leikkimisestä vielä sen verran, että eihän legojen kokoaminen välttämättä ole edes ns. leikkimistä. Isätkin innostuvat kokoamaan lasten legoista kaikenlaista ja ajelevat kauko-ohjattavilla. Joka tapauksessa, oli se mitä oli, ketään se ei vahingoittanut ja olen iloinen, että uhrilla oli joitakin kiinnostuksen kohteita, mistä hän sai iloa.
Uhrin "diagnosointi" johtunee siitä, että haluamme etsiä selitystä sille, miksi hän hakeutui itselleen todella vahingollisten seuraan, jos hänellä kuitenkin olisi ollut hyviäkin ystäviä. Ja ei osannut puolustaa itseään, vaikka se koon puolesta olisi ollut mahdollista. Syvä masennus on ymmärrettävää jatkuvan kiusaamisen ja kidutuksen johdosta ja tuskin kukaan välttyisi siltä noissa olosuhteissa. Tuo sijoitus on käänteentekevä asia, mutta ei hyvässä mielessä sekään.
En ole lukenut kirjaa, mutta näistä toisten teksteistä piirtyy se kuva, mitä jo aiemmin olin uumoillutkin. Ero ja uusperhe ovat minulle lähes kirosanoja, koska on selvää, että lähes aina joku jää jalkoihin. Eroja tulee ja varsinkin, jos on päihde- ja mielenterveysongelmia, väkivaltaa ym., se on perusteltua ja helpotus. Mutta kun on vain tylsä liitto, huono seksielämä, ei omaa aikaa ja sitten ruoho alkaa näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella, ajattelen eroamisen olevan todella suurta itsekkyyttä, jos perheessä on lapsia. Suru on heille valtava. Ja kun uuden parin kanssa aloitetaan kierros alusta, niin kohta onkin taas tylsää, mutta ne vanhemmat lapset eivät mieleen tule. Ja jos ketään ei kiinnosta, kukaan ei välitä, on selvää, että mitään mahdollisuuksia näillä lapsilla selvitä kunnon kansalaiseksi ei ole. Nykyaikana huonoja vaihtoehtoja on liikaa. Harva osaa kasvattaa itse itsensä. Nykyajan aikuisten vastuuntunnottomuus ja itsekkyys aikaansaa näitä niiden piirteiden uhrejakin koko ajan enemmän ja enemmän. Se on todella iso yhteiskunnallinen ongelma. Kaikilla on vain yksi elämä, mutta niin se on näillä lapsillakin, joilla se pitäisi olla vasta edessä. Ei vanhempi voi ajatella koko ajan vaan itseään miettimättä, miten oma käytös vaikuttaa lapsiin.
Sitä, mikä on Heikin "puolustus", on sitten toinen juttu. Oliko hän alunperinkin psykopaattiluonne? Ja nyt en siis halua puolustella Veetiä mitenkään. Ei ihmisen tarvitse muuttua hirviöksi, vaikka hänestä ei välitetäkään. Alexisestako välitettiin, mutta vanhempien ero oli kova paikka ja sitten uusi seurako teki kaltaisekseen? En puolustele häntäkään. Pahin tapahtui ja mitään ei saa tekemättömäksi. Kunpa saisikin!!!
Maxin mietteet siitä, onko itselläkään varaa vanhempana syyllistää ketään, ovat tuttuja minullekin päivittäin. Lapset ovat erilaisia ja kaikille ei sovi samanlainen kasvatus. Paljon tarvitaan myös onnea, että sieltä väärältä puolelta pysytään poissa.
Treworer kirjoitti: Ma Heinä 05, 2021 3:18 pm
Eikö tuo ole jo vähän törkeää alkaa rahastaa tolla surmalla ennenkuin asiat on edes taputeltu kunnolla,hyvä että tapaus puhuttaa ja ihmiset ovat kiinnostuneita mutta jotenki haiskahtaa pelkälle rahalle tää juttu.. Kirjaki olis luultavasti parempi jos tutustuu asioihin silloinku ne on käsitelty loppuun..
Helppo tehdä tuommoisia "uhri oli täysi enkeli, kyllä maailma on kamala paikka"-kirjoja, kun ei tarvita kuin muutama haastattelu ja etpk. Sitten vaan kerrotaan nyyhkystoori ja mässäillään hirviöiden teoilla ja lopuksi vedotaan koulukiusaamisen estämisen tärkeyteen. Vähän sitten tekijänkin vanhempia itketetään, että kyllä meilläkin on kamalaa, niin kuin se nyt ei olisi itsestään selvää. Näitähän pukkaa nykyään jo vähän väliä. Joskus näitä kutsuttiin sosiaalipornoksi.
Tämä kirjaa lukematta=)
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila". www.shorturl.at/agoNS
Rikoksenuusija kirjoitti: Ma Heinä 05, 2021 6:11 pm
Kirjasta tulee toinen osa kun tapaus on käsitelty loppuun. Kirjailija ja kustantaja halusivat mahdollisimman nopeasti tämän ulos, jotta vastaavalta voitaisiin välttyä tulevaisuudessa.
Toinen osa = enemmän rahaa. Ihan hyvin olisi voinut odottaa tuomiota jos tuo muka olisi oikea syy kirjan kirjoittamiseen.
On päiviä, joina ei huomaa, että
vuoret ovat yhä pystyssä.
On tunteja joina kaikki on pelkkää mustien
rantojen roskaa.
Hetkiä joina ei tunne ketään.
Kirjasta tuli kyllä fiilis, että julkinen etp on kopioitu koviin kansiin ja laitettu hintalappu päälle. Jos kerran arvon toimittaja oli kultaisilla tarkoitusperillä liikkeellä kuten joka paikassa vakuuttaa, niin kirjan tuotto varmasti ohjataan kokonaisuudessaan uhrin perheelle?
En kyllä ymmärrä mikä viestissäni oli pykälän 21 vastaista. Sehän oli kokonaisuudessaan peräisin julkisista lähteistä, joihin linkit.
*21 §* Ulkoisesta lähteestä lainatessa (esim. uutisista), lainaukseen on liitettävä linkki.
Lainausta tulee lyhentää siten, että tekijänoikeuksia ei rikota, mutta pääasian on tultava lainauksesta selville.
Linkki alkuperäiseen lähteeseen on pakollinen.
Poistettu henkilöspekulaatiota, joka on palstan säännöissä kielletty.
-NILS-
