Viestikoekeskus-tutkinta julki: Puolustuksen todistaja kertoi HS:n päätoimittaja Kaius Niemen tienneen jutusta ennen julkaisua, kuulustelu tehty viime viikolla
Syyttäjät vaativat Helsingin Sanomien toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta Viestikoekeskus-uutisoinnista. Oikeuskäsittely alkoi elokuun lopussa, mutta poliisin tutkinta tuli julki vasta nyt.
SYYTTÄJÄ PYYSI lisätutkintaa vuosia kestäneeseen Helsingin Sanomien työntekijöitä koskevaan rikostutkintaan vielä tänä syksynä, selviää tänään perjantaina osittain julki tulleesta poliisin esitutkintamateriaalista.
Esitutkintamateriaali liittyy oikeudenkäyntiin, jossa syyttäjät vaativat kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle ja politiikan ja talouden vt. esihenkilönä toimineelle henkilölle vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.
Nyt julki tulleessa kuulustelussa Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä artikkelin julkaisun aikaan toiminut
Erja Yläjärvi kertoo nähneensä itse juttuluonnoksen kaksi päivää ennen sen julkaisua. Yläjärvi on nykyään
Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja.
Hän on oikeudenkäynnissä puolustuksen nimeämä todistaja. Hän tulee todistamaan oikeuteen siitä, että toimittajat eivät voi yksin päättää artikkelien julkaisusta Helsingin Sanomissa.
Hän kertoo, että juttua käsiteltiin julkaisua edeltävän torstain suunnittelukokouksessa, jossa käytiin läpi tulevan viikonlopun juttuja. Viestikoekeskus-artikkeli julkaistiin seuraavana lauantaina joulukuussa 2017. Yläjärven mukaan vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi osallistui kyseiseen suunnittelukokoukseen ja sai artikkelista tiedon viimeistään tuona päivänä.
Hänen mukaansa kyseisessä kokouksessa ei kuitenkaan tehty vielä julkaisupäätöstä. Kokouksessa ei myöskään päätetty, että artikkelia ei julkaistaisi.
”Artikkeli oli muistaakseni osittain vielä keskeneräinen. Jäin siihen käsitykseen, että asiaan vielä palataan”, Yläjärvi sanoi.
Hän kertoi ettei tiedä, mitä asiasta on torstain kokouksen ja julkaisupäivän välillä päätetty.
Tieto on merkittävä, sillä julkisuudessa on laajasti oudoksuttu sitä, miksi vastaava päätoimittaja ei ole yksi syytetyistä. Alun perin epäiltynä tutkinnassa olivat myös Niemi ja toimituspäällikkönä artikkelin julkaisun aikaan toiminut
Esa Mäkinen.
Syyttäjä päätti olla syyttämättä Niemeä tai Mäkistä lokakuussa 2021. Syyttäjän mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus jäi syyttäjän mukaan epäselväksi.
Yläjärven kuulustelu on tehty viime viikon maanantaina.
KAIUS NIEMI ei ota tarkemmin kantaa tietoisuuteensa. Hän toteaa kysyttäessä, että vastaava päätoimittaja vastaa aina lehden sisällöstä.
”Olennaista tämän oikeudenkäynnin osalta on se, että yksikään kolmesta syytetystä ei ole osallistunut suunnittelukokouksiin, joissa on päätetty jutun julkaisemisesta. Yläjärven kertomat tiedot osoittavat entisestään, että syytteet ovat lähtökohtaisesti perusteettomia”, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa se, että syytteessä olevat työntekijät eivät ole voineet päättää julkaisusta, osoittaa etteivät he ole myöskään paljastaneet turvallisuussalaisuuksia.
”Kirjoittavien toimittajien ja näiden osastoesihenkilöiden ei kuulukaan istua HS:n suunnittelukokouksissa”, Niemi sanoo.
Miksi et ole kuulusteluissa vastannut kysymykseen, mikä oli sinun roolisi julkaisussa?
”Olemme olleet vaitonaisia kuulusteluissa sen takia, että yhden toimittajamme kotiin on tehty kotietsintä, ja hänen työvälineitään on takavarikoitu. Meillä ei ole ollut tietoa esitutkinnan aikana siitä, mitä materiaalia tutkijoilla on käytössään. Jokainen asia, mitä olisimme voineet sanoa, olisi voinut meidän sitä itse ymmärtämättä vaarantaa lähdesuojan. Siksi olemme tuoneet kantamme esiin loppulausunnossa, joka tuli julki vasta nyt.”
Loppulausunnossa Niemen osallisuudesta kerrotaan, että hän vastaa lehden julkaisemisesta joukkotiedotusvälineen vastaavana päätoimittajana, ja oikeudellinen vastuu lehden sisällöstä kuuluu puolustuksen mukaan hänelle.
Sananvapauslain mukaan päätoimittaja johtaa ja valvoo toimitustyötä ja delegoi vastuun selkeästi. Valvontavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita päätoimittajarikkomuksesta sakkoon.
Samaisen lain mukaan päätoimittaja ei kuitenkaan vastaa sisältöön liittyvästä rikoksesta, ellei hän ole osallistunut jutun tekoon tai sitä koskeviin ratkaisuihin.
HS kysyi syytettä ajavalta apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappelta, voisivatko uudet tiedot vielä muuttaa Niemen asemaa, vaikka hänen osaltaan on tehty syyttämättäjättämispäätös. Rappe kommentoi asiaa niukasti.
"Tällä hetkellä nyt ei ole tältä osin lisää asioita vireillä tai mitään muutoksia tehty", hän sanoi.
ARTIKKELI käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta sekä laajemmin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta.
Helsingin Sanomat on perustellut Viestikoekeskusta käsittelevän jutun julkaisemista kansalaisten oikeudella ymmärtää jutun käsittelemiä asioita tilanteessa, jossa oltiin säätämässä kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti liittyviä tiedustelulakeja.
Esitutkintapöytäkirjasta on Puolustusvoimien vaatimuksesta ja käräjäoikeuden päätöksellä salattu esimerkiksi Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta koskeva joulukuinen artikkeli, esitutkinnassa kuultujen henkilöiden kuulustelukertomusten osia, Pääesikunnan laatimia vertailu- ja kommenttikoosteita, tietoteknisiä raportteja ja yhden syytetyn loppulausunnon sivuja. Kokonaan tai osittain salattu materiaalista on käräjäoikeuden päätöksen mukaan noin 600 sivua.
Oikeus hyväksyi Puolustusvoimien salauspyynnöt mukaan sellaisenaan. Se perusteli salaamista sillä, että oikeuskäsittelyn tässä vaiheessa se ei voi varmistua siitä, etteivät Puolustusvoimien salaiseksi pyytämät osuudet vaarantaisi maanpuolustuksen etua.
KAIKKI syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Puolustuksen mukaan kaikki artikkelissa olleet tiedot ovat olleet saatavilla myös julkisista lähteistä Puolustusvoimien salausratkaisuista ja -merkinnöistä huolimatta.
Oikeudenkäynti alkoi elokuun lopussa valmisteluistunnolla.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys olisi syyttäjän mukaan tapahtunut, koska syyttäjä katsoo, että syytetyillä oli lisäksi aikomus julkaista viisi jatkoartikkelia koskien muun muassa vankilentoja, valetukiasemia, henkilötiedustelun kouluttamista ja karkotuksia. Syyttäjän mukaan jatkoartikkelit olisivat sisältäneet salassa pidettävää tietoa, mutta ne jäivät julkaisematta päätoimittaja Kaius Niemen määräyksellä.
Puolustusvoimat on oikeudenkäynnissä asianomistajan eli mahdollisen uhrin asemassa. Jo aiemmin julki tulleen lisätutkintapöytäkirjan mukaan yksi Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista, toimittaja
Laura Halminen oli yhteydessä Puolustusvoimiin keväällä ja kesällä 2017. Puolustusvoimilla oli pöytäkirjan mukaan tieto tekeillä olevasta jutusta noin puoli vuotta ennen jutun julkaisua.
Nyt julki tulleen esitutkintamateriaalin mukaan Puolustusvoimilla on ollut jo kymmenen kuukautta ennen jutun julkaisua käsitys, että toisella jutun kirjoittajista on hallussaan Puolustusvoimien salaisia asiakirjoja. Tämän Puolustusvoimat on päätellyt
Tuomo Pietiläisen tekemästä asiakirjapyynnöstä, jossa hän pyysi asiakirjoja, joiden olemassaolosta hänellä ei pitänyt olla tietoa.
Pääesikunta pyysi siksi jo helmikuussa 2017 virka-apua keskusrikospoliisilta (KRP) mahdollisen tutkinnan turvaamiseksi. Esitutkintamateriaalista ei ilmene, että mitään tutkintaa Helsingin Sanomien toimista olisi vielä tuolloin aloitettu.
Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön tietovuodosta päivää ennen jutun julkaisua ja HS:n jutusta sen julkaisupäivänä, eli joulukuussa 2017.
Nyt käsillä oleva oikeuskäsittely koskee tietojen julkaisua. Helsingin Sanomien tai sen työntekijöiden ei syytetä hankkineen tietoja lainvastaisilla keinoilla.
Tutkinta siitä, onko Puolustusvoimista vuodettu tietoa, on edelleen kesken.
Puolustusvoimien pääesikunta ei vaadi rahallista vahingonkorvausta jutussa, mutta varaa mahdollisuuden esittää vaateen myöhemmin. Pääesikunta sen sijaan vaatii, että oikeus määrää palauttamaan Puolustusvoimille asiaan liittyvät salassa pidettävät asiakirjat. Lisäksi pääesikunta vaatii, että Sanoma Media Finland määrätään poistamaan yleisön saatavilta Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta koskeva artikkeli.