POLIISILLE tulee vuosittain kymmeniä tuhansia hälytystehtäviä liittyen kadonneisiin henkilöihin. Vuonna 2019 näitä tehtäviä oli yli kaksikymmentätuhatta. Suurin osa hälytystehtävistä päätyy kadonneen nopeaan löytymiseen.
Vuosittain poliisi kirjaa noin tuhat tutkintailmoitusta kadonneista henkilöistä. Näistäkin tuhannesta henkilöstä suurin osa löytyy. Syyskuun loppuun mennessä poliisilla oli poliisihallituksen mukaan auki 325 katoamisilmoitusta.
Rikosylikonstaapeli Jussi Wahe Helsingin murharyhmästä on tutkinut helsinkiläisten katoamisia 22 vuotta. Vuosittain Helsingissä tehdään 140–150 katoamisilmoitusta. Tässä luvussa ei ole mukana nuorten hatkareissuja, jotka poliisi hoitaa virka-apuna.
– Suurimmassa osassa ilmoituksissa aikahaarukka on aika lyhyt. Omainen ei ole saanut yhteyttä läheiseensä viikkoon tai kuukauteen. Tapausten taustoilta paljastuu usein syrjäytyneisyyttä tai itsetuhoisuutta. Suurin osa kadonneista on 20-40-vuotiaita ja miehiä kadonneista kaksi kolmasosaa. Sitten on myös tapauksia, joissa henkilö on asunut Yhdysvalloissa vaikkapa 40 vuotta ja ollut yhteydessä Suomeen pari kertaa vuodessa ja sitten yhtäkkiä yhteydenpito on loppunut kokonaan, Wahe kertoo.
POLIISI OTTAA katoamisilmoitukset Helsingissä aina henkilökohtaisesti vastaan.
– Kokenut tutkija selvittää jo siinä tilanteessa, miltä katoaminen vaikuttaa. Liittyykö tapaukseen sellaisia piirteitä, että hälytyskellojen pitää soida, onko uhkauksia tai velkaa taustalla. Jos taustalla voi olla rikos, emme halua menettää aikaa, Wahe kertoo.
Omaisilta kysytään kadonneen sairauksista ja liittyykö tapaukseen tiedossa olevaa itsetuhoisuutta.
– Teemme suuren määrän tarkistuksia. Katsomme, onko pankkitiliä tai matkakorttia käytetty, kysymme sosiaaliviranomaisilta ja selvitämme kela-asiakkuudet, sähkösopimukset ja käytämme televalvontaa, jos se on mahdollista. Ihmisestä jää aina leima, kun hän asioi viranomaisen kanssa. Tarkistamme sairaalat. Tietysti ensin katsomme poliisin omat listat, ettei kadonnut ole vangittuna tai pidätettynä. Katsomme myös, onko hän ollut jollakin poliisitehtävällä läsnä. Sosiaalinen media käydään myös läpi, onko henkilö ollut somessa aktiivinen, Wahe kertoo.
Lisää https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008395549.html
