Mielialalääkkeet
-
loneliness
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3206
- Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am
Pieni pimeyskohtaus sitten tullut humalassaesmes- kirjoitti:dokaamisesta vielä: luulin että itsetuhoiset ajatukset jäivät teinivuosiin, tuli poltettua käteen useammat palojäljet tupakalla. tänä aamuna heräsin krapulassa ja huomasin että ranteeseen on tullut uusi jälki -MITÄ HELVETTIÄ?! mikä muhun on oikeen eilen humalassa mennyt?? edellisestä kerrasta on yli 10 vuotta aikaa.. siis ei humalasta, vaan viiltelyistä ja ihon polttamisista.
ei voi muuta ku laittaa bepanthenia ja laastaroida, toivottavasti ei jää isoa arpea, noi kun ei katoa koskaan.
nimim. taantunut esmes- 14wee
^kieltämättä jos tämmöstä alkaa enemmänkin ilmetä.. pidän tätä nyt kuitenkin yksittäisenä tapauksena mut kyllä säikäytti pahemman kerran.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
-
loneliness
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3206
- Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am
Kokeilin sitä joskus, ja ei ollut mun lääke! Mä kyllä nukahdin pari tuntia sen lääkkeen ottamisen jälkeen kun saunalyhty, ei pystynyt tekemään mitään. Mutta senkin ajattelin menevän ohi pikkuhiljaa kun elimistö tottuu, mutta yhtä en sulattanut: Se turvotti ja lihotti ihan älyttömästi. Sen kahden viikon aikana mitä suostuin sitä syömään, tuli 5 kiloa lisää!inka03 kirjoitti:Mitä mieltä olette remeron lääkityksestä? Eräällä tuttavalla on tämä ja mielestäni hän on kokoajan hirveän väsynyt?
Nerot hallitsevat kaaoksen
Remeronista samaa mieltä lähes Mariellan kanssa.inka03 kirjoitti:Mitä mieltä olette remeron lääkityksestä? Eräällä tuttavalla on tämä ja mielestäni hän on kokoajan hirveän väsynyt?
Alotettua tuo Remeron-lääkitys nukuin ainakin pari päivää putkeen niin että kävin välillä vain vessassa pakosta. Jossakin vaiheessa se alkoi toimia ja mieliala parani mutta samalla alkoi tulla noita kiloja lisää ja olo oli tosiaankin väsynyt. Ei kai sitä jaksa miettiä mitään masenteluja kun on koko ajan väsynyt eikä jaksa tehdä mitään. Telkkariakin kattoi silleen "läpi" ettei oikeesti edes pysynyt mukana. Vaikka se olo paranikin vähän niin silti ne miinustpuolet oli paljon enemmän kun plussat.
Nykyään käytössä Seroquel ja olen sen kokenut suunnilleen samanlaisena vaikutukseltaan kun Remeronin mutta se ei lihota ja väsyttääkin vaan sen oton jälkeen sopivasti illalla, ei päivällä.
Voin sanoa ilman yhtään valehtelematta, että on kymmenkunta eri lääkettä kokeiltu elämän aikana ja kyllä ne oikeat sieltä pikkuhiljaa löytyy kun vaan jaksaa kokeilla. Lääkärin määräämänä tietysti.
Yleisesti muutenkin tärkeetä on myös että puhuu avoimesti noista lääkeasioista hoitavan lääkärin kanssa. Kukaan kun ei osaa ajatuksia lukea. On ihan oikein vaatia itselleen sellaista lääkitystä johon on itsekin tyytyväinen vaikka joskus kompromissejakin tehtävä. Sehän on sun elämä eikä kenenkään muun. Pitää muistaa.
Kumpi on pahempi: totuus joka saa itkemään vai valhe joka saa hymyilemään?
век живи, век учись.
век живи, век учись.
Monta vuotta psykiatrisena sairaanhoitajana akuuttipuolella työskennelleenä en ole kuullutkaan tuollaisesta lääkkeestä... Ellet sitten tarkoita bentsoja eli rauhoittavia lääkkeitä (Diapam ym. vastaavat), joista joku voi saada jotain kicksejäkin, toisin kuin tavallisista masennuslääkkeistä, joiden vaikutus tulee joskus jopa 4 viikon viiveellä. (Rauhoittavasta pilleristä voi saada ahdistuksensa lievittymään puolessa tunnissa ja joku tosiaan voi saada niistä jopa euforian tunteen.)ABC kirjoitti:^ Viisastelenpa taas vähän: ns. onnellisuuspillereitä on kyllä olemassa, mutta tavalliset masennus ym. mielialalääkkeet eivät ole niitä. En tiedä tarkkaan, mitä aineita ne ovat, mutta niitä käytetään, kun vakavasti masentunut tai psykoottinen potilas tulee huonossa kunnossa osastolle. Niistä tulee kuulemma todella 'onnellinen' olo. Joku asiaa paremmin tietävä voi valistaa lisää.
Edelleenkään SSRI-lääkkeet eivät ole kirjaimellisesti "onnellisuuspillereitä". Jos niitä käyttää ihminen joka ei ole masentunut, hän ei saa lääkkeestä mitään vaikuksia. Kun taas pahasti masentunut ihminen voi lääkkeen avulla pystyä elämään suht normaalia elämää, joka tarkoittaa usean kohdalla sitä, että pystyy taas käymään esim. töissä, harrastuksissa, tapaamassa kavereita ym. Eli sellaisia asioita, joita terveet ihmiset tekevät koko ajan. Mielialakin toki kohenee, mutta eivät ne lääkkeet ketään sananmukaisesti onnellisemmaksi tee, pikemminkin toimintakykyiseksi.apollo kirjoitti: Nimenomaan mielialalääkkeet (SSRI-lääkkeet) on ns. onnellisuuspillereitä. Niillä lisätään aivoihin serotoniinin määrää. Serotoniini taas vaikuttaa mielialaan, ja sen vajaus voi ilmetä mm. masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. Näitä lääkkeitä popsimalla siis serotoniinin määrä aivoissa lisääntyy ja muutut "onnelllisemmaksi". Tästä pillereiden lempinimi.
Mitkä niitä ns. onnellisuuspillereitä sitten on? Varmaan jokainen meistä on kuullut tämän termin. Itse olen käsittänyt, että ne on just näitä serotoniin säätäjiä, vaikkei ne nyt ketään varsinaisesti onnelliseksi tee ja näin tuo lempinimi antaa harhakuvitelman.
Wikipedia varmistaa asian:
Wikipedia varmistaa asian:
http://fi.wikipedia.org/wiki/FluoksetiiniFluoksetiini tuli tunnetuksi amerikkalaisella valmistenimellä Prozac, kun lehdistö nimitti sen "onnellisuuspilleriksi" liittäen kuvauksissaan siihen ihmeellisiä vaikutuksia
Ei kun ne on eemeleitä ja pameja ja xanoreita ym ne onnellisuuspilleritapollo kirjoitti:Mitkä niitä ns. onnellisuuspillereitä sitten on? Varmaan jokainen meistä on kuullut tämän termin. Itse olen käsittänyt, että ne on just näitä serotoniin säätäjiä
Kyllähän moni mieltää mielialalääkityksenkin onnellisuuspillereiksi, mutta se on mun mielestä virheellinen kuvitelma. Omasta mielestäni, jokaisella näillä lääkkeillä on tarkoituksensa.. mutta jos joku täysin terve ihminen tuntee olonsa vähän pahaksi ja on katukauppareseptit lähettyvillä tai vain kaipaa vähän virikettä illanviettoon tai iltaan yleensä, ja nappaa parit täsmälääkkeet, se on onnellisuuspilleriä. Ikinä en itse ole ajatellut että onnellisuuspilleri olisi masennussairaudessa käytettävä pitkäaikainen lääkitys. Koska eihän se sellainen oikeasti edes ole.
Mutta tuo oli vain oma käsitykseni onnellisuuspilleri -termistä. Se voi olla muilla erilainen.
Nerot hallitsevat kaaoksen
-
combat18
- Martin Beck
- Viestit: 775
- Liittynyt: To Helmi 14, 2008 12:07 am
- Paikkakunta: Taistelu ei loppunut 1945 ??? se on vasta alkanut!
Minä en syö edes Buranaa, pillerit on perseestä & luonnottomia. 
WARNING: THIS MEMBER CONTAINS NATIONALISM
If Multi-culturalism is the answer, It must have been one hell of a stupid question
http://patriootti.com/

If Multi-culturalism is the answer, It must have been one hell of a stupid question
http://patriootti.com/

Mariella, mitä ovat eemelit?
Joskus nelitoistavuotiaana sain mietoa piristävää masennuslääkettä nimeltään Aurorix, koska halusin lintsailla koulusta ja esitin lääkärille masentunutta. Nuo napit kyllä toimivat minulle nimenomaan sillä tavalla mitä sana onnellisuuspilleri tuo mieleen. Vaikutus myös alkoi lähes ensimmäisestä pilleristä ja huomasi, miten mieliala laski kohti tavanomaista ennen seuraavaa annosta. (Annostus oli kahdesti päivässä, milligrammoja en muista.)
Muistin tuon lääkkeen nimen ja koko touhun vasta muutama päivä sitten ja aloin miettiä, vieläköhän toimisi samalla tavalla. Voikohan se vaikuttaa, että tuolloin elimistöni oli vielä puhdas eikä ollut mitään toleranssia lääkkeisiin. En usko, että kyseessä oli itsehuijaus tai placebo-vaikutus, koska tuolloin olin hyvin kriittinen ja pidin elämäntehtävänäni tarkkailla itseäni ja maailmaa mahdollisimman objektiivisesti ja tarkkoja raportteja kirjoittaen
. Olisi mukavaa kokeilla kuuria uudelleen, vaikken olekaan masentunut. Masentunuthan en ollut silloinkaan.
Joskus nelitoistavuotiaana sain mietoa piristävää masennuslääkettä nimeltään Aurorix, koska halusin lintsailla koulusta ja esitin lääkärille masentunutta. Nuo napit kyllä toimivat minulle nimenomaan sillä tavalla mitä sana onnellisuuspilleri tuo mieleen. Vaikutus myös alkoi lähes ensimmäisestä pilleristä ja huomasi, miten mieliala laski kohti tavanomaista ennen seuraavaa annosta. (Annostus oli kahdesti päivässä, milligrammoja en muista.)
Muistin tuon lääkkeen nimen ja koko touhun vasta muutama päivä sitten ja aloin miettiä, vieläköhän toimisi samalla tavalla. Voikohan se vaikuttaa, että tuolloin elimistöni oli vielä puhdas eikä ollut mitään toleranssia lääkkeisiin. En usko, että kyseessä oli itsehuijaus tai placebo-vaikutus, koska tuolloin olin hyvin kriittinen ja pidin elämäntehtävänäni tarkkailla itseäni ja maailmaa mahdollisimman objektiivisesti ja tarkkoja raportteja kirjoittaen