Miyazaki syntyi ennen laskettua aikaa. Se aiheutti hänelle epämuodostuneet kädet, jotka olivat pysyvästi ryhmyiset ja yhdistyneet suoraan ranteisiin. Tämä pakotti hänet liikuttamaan koko kyynärvarttaan kääntääkseen kättään. Tämän takia Miyazakista tuli ”yksinäinen susi”, joka luki fantasiaa ja sarjakuvia. Hyvin seksuaalisena hän siirtyi lapsipornografiaan ja keräsi tuhansia videoita, kuten myös animea.
Miyazaki oli opiskelujensa alussa tähtiopiskelija, mutta lukiossa hänen arvosanansa laskivat huomattavasti: Hänet rankattiin 40:nneksi 56:sta oppilaasta. Miyazakista piti tulla opettaja, mutta hän opiskelikin valokuva-teknikoksi.
Miyazakin ensimmäinen uhri, 4-vuotias Mari Konno, kuoli 22. elokuuta 1988. Miyazaki vei tytön asuntonsa läheiseen kukkulalla puistoon, valokuvasi häntä ja sitten kuristi hänet. Tämän jälkeen Miyazaki riisui Marin ja jätti hänen alastoman ruumiinsa puistoon. Marin vaatteet, jotka Miyazaki myöskin valokuvasi, hän otti mukaansa. Miyazaki antoi Marin ruumiin hajota puistossa. Sitten hän leikkasi irti kädet ja jalat, jotka hän säilytti kaapissaan. Ne löytyivät Miyazakin pidätyksen yhteydessä. Miyazaki myös hiillytti jäljellä olevat luut uunissaan, käsitteli ne jauheella ja lähetti luut Marin perheelle laatikossa. Samaisessa laatikossa oli myös mukana Marin hampaita, valokuvia hänen vaatteistaan ja postikortti, jossa luki: ”Mari. Krematorioitu. Luut. Tutkikaa. Todiste.”
Ajellessaan ympäriinsä, Miyazaki huomasi toisen uhrinsa, 7-vuotiaan Masami Yoshizawan, kävelevän itsekseen. Miyazakin oli helppoa houkutella lapsi autoonsa. Tämän jälkeen Miyazaki palasi lähelle paikkaa, jossa hän teki murhansa – itse asiassa Marin löytymättömät luut olivat siellä edelleen. Kuristettuaan uhrinsa Miyazaki käytti ruumista seksuaalisesti hyväkseen ja taas käveli pois uhrinsa vaatteet mukanaan.
Joulukuun 12. päivänä Miyazaki tappoi kolmannen uhrinsa, 4-vuotiaan Erika Namban. Miyazaki houkutteli hänet samalla tavalla kuin Masamin autoonsa. Erikakin valokuvattiin ennen kuolemaansa. Tästä teosta Miyazaki kuitenkin oli jäädä kiinni, mutta pääsi pakoon. Tämän takia hän piti matalaa profiilia parin seuraavaa kuukautta. Kuitenkin Miyazaki oli ottanut mukaansa osan uhristaan ja syönyt sitä. Myös Erikan perhe sai postikortin, jossa lukivat sanat: ”Erika. Kylmä. Yskä. Kurkku. Lepo. Kuolema.” Kun Erikan ruumis löydettiin, silminnäkijät kuvailivat auton, jonka he olivat nähneet alueella.
6. päivä kesäkuuta, Miyazaki nappasi 5-vuotiaan Ayako Nomoton puistosta valokuvattuaan ensin tyttöä. Tämän ruumiin hän otti kotiinsa videoitavaksi. Hän hävitti ruumiin hautausmaalle, jättäen kuitenkin itselleen vähän lihaa, jonka söi. Vaikka ruumis löydettiin ja tunnistettiin nopeasti, Miyazaki pysyi vapaana. Kuitenkin hän teki eräässä vaiheessa ison virheen.
Heinäkuussa 1989 Miyazaki lähestyi kahta tyttöä (siskokset) houkutellen heistä toisen pois. Toinen juoksi hakemaan apua. Miyazakin yrittäessä kuvata tytön vaginaa, apuun rynnännyt lasten isä hyökkäsi Miyazakin kimppuun. Miyazaki lähti karkuun, mutta palasi hieman myöhemmin puistoon hakemaan autonsa. Tällöin poliisi pidätti hänet.
Poliisien etsinnässä Miyazakin asunnosta löytyi 5 763 videonauhan kokoelma, joka sisälsi pornografisia animeja ja slasher-filmejä. Niiden joukossa oli videomateriaalia ja kuvia hänen uhreistaan. Monet nauhat kuitenkin olivat tavallisia filmejä, jotka sisälsivät esimerkiksi TV animea, kuten Dokabenia. Kuitenkin, Miyazaki oli kauhufilmien fani ja hänellä oli myös tästä genrestä laaja kokoelma. Sen keskuksena oli viisi ensimmäistä Guinea Pig-filmiä. Miyazaki oli käyttänyt sarjan toista filmiä, ”Flower of Flesh and Blood”, yhden murhansa sapluunana. Miyazakin rikokset nostivat moraalisen paniikin otakuja ja animea vastaan Japanissa. Miyazaki myös tarjosi kauhean tunnustuksen neljän lapsen tappamisesta.
Päivisin Miyazaki oli hyvin käyttäytyvä, hiljainen, tottelevainen alainen. Hän valitsi tappamansa lapsen umpimähkäisesti. Pienten ”postipakettien” lisäksi poliisi huomasi uhrien perheiden jakavan jotain muuta yhteistä: heitä kaikkia oli häiritty oudoilla puheluilla. Puhelin soi, mutta kun siihen vastattiin, ihminen toisessa päässä (oletettavasti Miyazaki) ei sanonut mitään. Jos puhelimeen ei vastattu, se saattoi soida joskus jopa yli 20 minuuttia.
Miyazaki laitettiin tietenkin mielentilatutkimukseen, ja vuonna 1997 tiimi psykiatreja ilmoittivat, että vaikka Miyazaki kärsi sivupersoonahäiriöstä ja äärimmäisestä skitsofreniasta, hän oli kuitenkin järjissään. Miyazaki sai kuolemantuomion, jonka täytäntöönpanona on hirttäminen. Hän on edelleen kuolemansellissä odottamassa tuomionsa täytäntöönpanoa, jonka päivämäärää ei ole vielä päätetty.
MUOKS. Miyazakin tuomion täytäntöönpano päätettiin aikanaan ja hänet hirtettiin 17.6.2008, hirttämällä, samaan aikaan kahden muun vangin kanssa.
Pari mielenkiintoista faktaa vielä tapaukseen:
- Miyazakin isä kieltäytyi maksamasta poikansa oikeuspuolustuksen ja teki itsemurhan.
- Miyazakilla on myös ollut jo ”copycat”, Hiroshi Maeue
- Kaoru Kobayashi kuvaili itseään ”seuraavaksi Miyazakiksi”.
Viimeistä kohtaa faktoista on muokattu, kirjoitin vahingossa uhrin nimen tekijän nimen tilalle. Nyt siis oikean ihmisen nimi joka kuvaili itseään seuraavaksi Miyazakiksi.
MUOKS.
Tässä myös kuva minkä löysin, Miyazakin huone kyseessä:
No jos jatkoa toivotaan, niin sitä kyllä saadaan. Tietenkin riippuen miten paljon tietoa löytyy. Nyt kuitenkin kysyn, kannattaako copycatit laittaa sitten tähän Miyazaki-herran topiciin vai tehdä heille omat topicinsa?
Kiitos kuitenkin taas käännöksestä, näin sitä taas opitaan uutta.
